Olen nyt loppuunsaatanut omalta osaltani Danielin kirjan kommentoinnin. Vaikka tekstiäni ei ole tarkistettu, väitän sen kestävän varsin kriittisenkin arvostelun.
On silti aiheellista avata oma ketju tähän liittyvää keskustelua varten, jossa voi vapaasti ilmaista mielipiteensä Danielin koommentaarista. Vastaavaa nettikommentaaria en ole vielä suomeksi löytänyt ainakaan tässä laajuudessaan.
Jatkoa seuraa, kunhan syksy koittaa ja ehdin hieman paneutua tulevaan ja mikäli terveyteni sen sallii. Tarkoitus on ottaa käsittelyn alle Raamatun toinen apokryyfi: Ilmestyskirja -mutta vasta syksyllä.
Tässä ketjussa voi vapaasti arvostella niin Danielia kuin minuakin. Suorastaan toivon sitä.
DANIELIN KIRJAN KOMMENTOINTIA
Valvoja: Moderaattorit
-
Jaakko Ahvenainen
- Viestit: 8100
- Liittynyt: 28.04.2007 15:41
- Paikkakunta: Lieksa
-
RaM
Kommentti
Danielin kirjan periaatteellista luotettavuutta ja jumalisuutta voi kyseenalaistaa varsin perustellusti.
Miksi Jumala käyttäisi Babylonian...
(joka edustaa myöhemmin väärien uskontojen liittoa ollen
14:8 Ja seurasi vielä toinen enkeli, joka sanoi: "Kukistunut, kukistunut on se suuri Babylon, joka haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansat."
kaiken pahuuden esikuvana)
...kuningasta omien kaikkein tärkeimpien ennustuksiensa välikappaleena ja niiden selittäjänä toimisi kuninkaan noitaosaston päällikkönä toimiva Daniel.
Miten Danielin ja Nebukadnessarin käyttäminen Jumalan osa-aika palvelijoina ja keskeisinä sanansaattajina sopii yhteen Jumalan muissa yhteyksissä esittämän tiukan periaatteen kanssa pysyä erossa kaikesta väärästä? Ei mitenkään.
Miksi Jumala käyttäisi Babylonian...
(joka edustaa myöhemmin väärien uskontojen liittoa ollen
14:8 Ja seurasi vielä toinen enkeli, joka sanoi: "Kukistunut, kukistunut on se suuri Babylon, joka haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansat."
kaiken pahuuden esikuvana)
...kuningasta omien kaikkein tärkeimpien ennustuksiensa välikappaleena ja niiden selittäjänä toimisi kuninkaan noitaosaston päällikkönä toimiva Daniel.
Miten Danielin ja Nebukadnessarin käyttäminen Jumalan osa-aika palvelijoina ja keskeisinä sanansaattajina sopii yhteen Jumalan muissa yhteyksissä esittämän tiukan periaatteen kanssa pysyä erossa kaikesta väärästä? Ei mitenkään.
-
Jaakko Ahvenainen
- Viestit: 8100
- Liittynyt: 28.04.2007 15:41
- Paikkakunta: Lieksa
Daniel on tässä lähinnä pseudonyymin ominaisuudessa, tai kuten Puukko ja monet muut arvelevat: kirjoittaja on tuntematon, mutta kirjoittaa jonkun tunnetumman henkilö nimissä. Täsä Danielin.
Fundamentillistisella raamatuntulkinnalla on tässä se ongelma, että Danielin tapahtumat voidaan hyvin pitkälle ankkuroida Makkabilaisten kapinaan, vaikka itse teksti onkin kirjoitettu "salakielellä", jonka aikalaiset hurskaat juutalaiset ymmärsivät, mutta syyrialaisille se jäi käsittämättömäksi.
Historialliseksi viitekehykseksi ja taustahenkilöksi on otettu Nebukadnesar, Baabelin kuningas, joka todella valloitti Jerusalemin ja josta siirrytään Belsassariin ja Baabelin tuhoutumisen, mutta isänsä Nabunaid jätetään mainitsematta. Dareios meedialainen on mystinen hahmo, sillä Kyyros I Suuri oli varsinainen valloittaja ja tunnetusti persialainen.
Ilmestyskirjallisuus oli hyvin yleinen juutalaisen kirjallisuuden laji noin kolmen vuosisadan ajan, 200 eKr - 100 jKr. Näitä kirjoituksia tunnetaan monia, joista kaksi, Daniel ja Johanneksen Ilmestys ovat päässeet Raamatun kaanoniin.
Daniel esitetään niin perusteellisen hurskaan juutalaisen perikuvana, ettei sellaista henkilöä tuskin ole koskaan elänyt. Tämän esikuvan tarkoituksena on rohkaista vainon alla eläviä juutalaisia pitämään uskonsa ja olla suostumatta Antiokoksen painostukseen.
Perin sadunomaiselta tuntuu se, että aina ensin kutsutaan kaikki kaldealaisten viisaat ja viimeiseksi Daniel, joka ainoana osaa ratkaista ongelman saaden siitä ruhtinaallisen palkkion.
Tämä viittaisi siihen odotettavissa olevaan palkkioon, jonka Jumala uskollisille palvelijoilleen pian antaa, kunhan kestävät rohkeasti loppuun asti uskostaan luopumatta tai siitä tinkimättä. "Luopioitten" niskaan satelee kasapäin kirouksia ja varoittavia esimerkkejä, kuten muidenkin vääräuskoisten päälle.
Tässä tietenkin pilee uskonnollisen pelottelun, kiristyksen ja hengellisen harhaanjohtamisen vaara - ja näitä julistajia riittää nykyäänkin vähän joka suunnalta, mikä minusta on hyvin ahdistava ja epäraitis piirre.
Ahdingon aikoina ilmestyskirjallisuus on aina toiminut lohtuna ja rohkaisuna: pian koittaa pelastuksen aika. Tai kuten Luther virressään sanaili: "Jos veis he henkemme, osamme, onnemme. Ne heidän olkohon, vaan meidän iät on Jumalan valtakunta".
Siksi ilmestyskirjallisuudella on oma paikkansa kunakin aikakautena, mutta ei siitä liian pitkälle meneviä lopullisia ja lopunajallisia laskelmia ja tietoja tule keräämään lähteä.
Kenties parhaan lähestymistavan tarjoaa, ettei ota niitä ihan kirjaimellisesti, vaan ajattelee niiden olevan ikään kuin surrealistisia maalauksia, jotka on tehty isolla siveltimellä laajoin vedoin.
Syksymmällä, jos voimat riittävät yritän vastaavalla tavalla katsastaa Ilmestyskirjaa. Ovat nämä apokalypsit varsin "ihmellistä" luettavaa. Tulkinnasta nyt puhumattakan.
Fundamentillistisella raamatuntulkinnalla on tässä se ongelma, että Danielin tapahtumat voidaan hyvin pitkälle ankkuroida Makkabilaisten kapinaan, vaikka itse teksti onkin kirjoitettu "salakielellä", jonka aikalaiset hurskaat juutalaiset ymmärsivät, mutta syyrialaisille se jäi käsittämättömäksi.
Historialliseksi viitekehykseksi ja taustahenkilöksi on otettu Nebukadnesar, Baabelin kuningas, joka todella valloitti Jerusalemin ja josta siirrytään Belsassariin ja Baabelin tuhoutumisen, mutta isänsä Nabunaid jätetään mainitsematta. Dareios meedialainen on mystinen hahmo, sillä Kyyros I Suuri oli varsinainen valloittaja ja tunnetusti persialainen.
Ilmestyskirjallisuus oli hyvin yleinen juutalaisen kirjallisuuden laji noin kolmen vuosisadan ajan, 200 eKr - 100 jKr. Näitä kirjoituksia tunnetaan monia, joista kaksi, Daniel ja Johanneksen Ilmestys ovat päässeet Raamatun kaanoniin.
Daniel esitetään niin perusteellisen hurskaan juutalaisen perikuvana, ettei sellaista henkilöä tuskin ole koskaan elänyt. Tämän esikuvan tarkoituksena on rohkaista vainon alla eläviä juutalaisia pitämään uskonsa ja olla suostumatta Antiokoksen painostukseen.
Perin sadunomaiselta tuntuu se, että aina ensin kutsutaan kaikki kaldealaisten viisaat ja viimeiseksi Daniel, joka ainoana osaa ratkaista ongelman saaden siitä ruhtinaallisen palkkion.
Tämä viittaisi siihen odotettavissa olevaan palkkioon, jonka Jumala uskollisille palvelijoilleen pian antaa, kunhan kestävät rohkeasti loppuun asti uskostaan luopumatta tai siitä tinkimättä. "Luopioitten" niskaan satelee kasapäin kirouksia ja varoittavia esimerkkejä, kuten muidenkin vääräuskoisten päälle.
Tässä tietenkin pilee uskonnollisen pelottelun, kiristyksen ja hengellisen harhaanjohtamisen vaara - ja näitä julistajia riittää nykyäänkin vähän joka suunnalta, mikä minusta on hyvin ahdistava ja epäraitis piirre.
Ahdingon aikoina ilmestyskirjallisuus on aina toiminut lohtuna ja rohkaisuna: pian koittaa pelastuksen aika. Tai kuten Luther virressään sanaili: "Jos veis he henkemme, osamme, onnemme. Ne heidän olkohon, vaan meidän iät on Jumalan valtakunta".
Siksi ilmestyskirjallisuudella on oma paikkansa kunakin aikakautena, mutta ei siitä liian pitkälle meneviä lopullisia ja lopunajallisia laskelmia ja tietoja tule keräämään lähteä.
Kenties parhaan lähestymistavan tarjoaa, ettei ota niitä ihan kirjaimellisesti, vaan ajattelee niiden olevan ikään kuin surrealistisia maalauksia, jotka on tehty isolla siveltimellä laajoin vedoin.
Syksymmällä, jos voimat riittävät yritän vastaavalla tavalla katsastaa Ilmestyskirjaa. Ovat nämä apokalypsit varsin "ihmellistä" luettavaa. Tulkinnasta nyt puhumattakan.
-
Jaakko Ahvenainen
- Viestit: 8100
- Liittynyt: 28.04.2007 15:41
- Paikkakunta: Lieksa
Toivomus
Toivoisin tähän kirjoitettavan kaikki Danielin selitystäni koskevat kommentit ja siitä johtuvat keskustelut. Lukijoita on olut paljon, kenties keskusteluakin syntyy taannoisesta konventtikirjasta.