Lunnaat: Jeesuksen uhrikuoleman merkitys?

Jehovan todistajien oppien lähempää tarkastelua

Valvoja: Moderaattorit

Polyester
Viestit: 2972
Liittynyt: 11.05.2007 22:11

Lunnaat: Jeesuksen uhrikuoleman merkitys?

Viesti Kirjoittaja Polyester »

Jeesuksen uhrikuoleman merkitys on asia, jota en koskaan tosiasiassa ymmärtänyt jehovantodistajana, enkä myöskään luterilaisena ennen sitä. Kovasti kyllä yritin. Jumalallisen oikeudenmukaisuuden vaatimus syntien sovittamisesta, uhriverestä, vastaavista lunnaista jne. on tietysti helppoa toistaa liturgian tasolla, mutta siihen se jää.

Jos rikosrekisteriltään puhdas kansalainen tarjoutuisi lusimaan toiselle langetetun vankeustuomion, tätä ei tietenkään hyväksyttäisi. Ei homman pointti ole suinkaan se, että "kunhan joku kärsii", vaan syyllinen itse pitää saada vastaamaan teoistaan. Tietysti rangaistuksesta voidaan syyllisen kohdalla luopua, mutta silloinkaan ei tarvita eikä haluta ketään sijaiskärsijäksi. Rangaistusta ei yksinkertaisesti voi siirtää.

Helppoa näin, mutta logiikka ei enää pädekään Jeesuksen kohdalla. Jehovantodistajien ja kaikkien muidenkin kristityksi tunnustautuvien mielestä Jeesuksen uhrikuolema on täysin oleellinen asia pelastumisen kannalta. Miksi?

Mielestäni Kain ja Abel olisivat osoittaneet uskoaan paremmin, jos olisivat uhreista kisaamisen sijaan nauttineet yhdessä kasvis-lammasaterian ja paiskanneet kättä päälle. Luulisi Jumalankin olevan sellaisesta enemmän mielissään. Ehkä en ymmärrä uhraamisen logiikkaa ylipäätään.
RaM

Viesti Kirjoittaja RaM »

Tuo uhrikuolema on todella mielenkiintoinen aihe ja avauksen arvoinen.

Ajatus, että Jumalan pitää kiduttamalla tapattaa poikansa, tai mikä vielä luterilaisuuden kannalta katsottuna oudompaa, tapattaa ITSENSÄ mitätöntä mitättömämmänkin ihmisen erheen vuoksi. Uhrata ITSENSÄ hyvityksenä ITSELLEEN. Tuntuuko tuo kenestäkään toisesta suorastaan idioottimaiselta? :roll:
Tuo ihminen ei ollut edes oma-alotteisesti tottelematon vaan hänet huijattiin tekemään tuon rikkeen.
Suhde rikkeen ja maksetun korvauksen välillä on aivan käsittämätön ja kuulostaa suoraan sanottuna sairaalta.
Kaikkein hulluinta asiassa on se, että toisin kuin Jehovan todistajat esittävät kyseessä olevan ikuisuuden loppuosaa koskeva kertakaikkinen ratkaisu, niin tuhatvuotisen valtakunnan kapinointihan osoittaa sen, ettei niin ole. Missään ei ole annettu takuita siitä, ettei kapinointia voisi taas joskus tulevaisuudessa esiintyä. Sekin selitys, että Jumala voisi jatkossa tehdä laakista vainaan kapinoijista on typerä, koska se mahdollisuushan hänellä jokatapauksessa on aina ollut.

Sitten on vielä mielenkiintoinen piirre. Nuo muinaiset juutalaiset, jotka ovat raamatun vt:n kirjoittaneet ja sen opit sepustaneet, eivät ole koskaan odottaneet messiasta jonka pitäisi ensin tapattaa itsensä. Siksi oppi siitä, että tuo suunnitelma olisi jo paratiisissa esitetty, on korni. Kaipa tarinan kirjoittaja Mooses itse parhaiten tiesi tarinansa juonen.

Mitä Kainiin ja Aabeliin tulee, niin siinäkin Jumala rupesi epäreiluksi. Ensin määräsi ihmisen maanviljelijäksi ja kun Kain tuli esittämään armottoman raadantansa parasta hedelmää, niin Jumalapa tykästyikin lampuri-Aabelin grillikylkeen. Kyllä siinä nyt vähemmästäkin miehellä pinna palaa. :evil:
Polyester
Viestit: 2972
Liittynyt: 11.05.2007 22:11

Viesti Kirjoittaja Polyester »

RaM kirjoitti:Uhrata ITSENSÄ hyvityksenä ITSELLEEN
Näin se menee. Se, joka on tehnyt pahaa, antaa uhrin lepyttääkseen sitä, jolle on pahaa tehty. Jeesuksen tapauksessa, ajattelipa asiaa jehovantodistajien tai valtavirran kristittyjen näkökulmasta, jonkinlainen kiertoilmiö tulee joka väistämättä: Jumala uhraa Poikansa välityksellä itsensä uhriksi itselleen.

Joskus on käväissyt mielessä sekin, että Jumala uhrasi Poikansa jonkinlaisena sovinnon, myötätunnon tai jopa katumuksen eleenä ihmiskuntaa ja sen kovaa kohtaloa hyvittääkseen. Mutta eihän sellainen sovi. :shock:
RaM

Viesti Kirjoittaja RaM »

Polyester kirjoitti: Joskus on käväissyt mielessä sekin, että Jumala uhrasi Poikansa jonkinlaisena sovinnon, myötätunnon tai jopa katumuksen eleenä ihmiskuntaa ja sen kovaa kohtaloa hyvittääkseen. Mutta eihän sellainen sovi. :shock:
Eipä ollut Jumalan varasuunnitelmasta tietoakaan, kun hän totesi:

1.Mooseksen kirja
6:6 niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä.
6:7 Ja Herra sanoi: "Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin, sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut; sillä minä kadun ne tehneeni."
troyen

Viesti Kirjoittaja troyen »

Hieman OT:na tähän, että eikös lihansyönti sallittu vasta vedenpaisumuksen jälkeen, vai muistanko väärin? Sekoileeko raamattu, vai mitä varten Aabel niitä lampaita piti?
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

troyen kirjoitti:... mitä varten Aabel niitä lampaita piti?
Niitä piti polttaa Jumalalle, joka oli tuolloin mieltynyt palavasta eläimestä lähtevään hajuun.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Aamu
Viestit: 215
Liittynyt: 23.05.2007 20:32
Paikkakunta: Ankh-Morpork

Viesti Kirjoittaja Aamu »

Itseänikin on ihmetyttänyt myös tuo syntiinlankeemus, jonka johdosta niitä lunnaitakin sitten loppupeleissä tarvittiin. Jumala kun kaikkivoipana oli luonut myös kaikki abstraktit asiat kuten hyvyyden ja pahuuden, tottelevaisuuden ja ...luopumuksen. Niinpä hänen täydellinen luomuksensa Saatana Panettelija päätti eräänä kauniina päivänä tarttua yhteen Jumalan luomista täydellisistä asioista, tottelemattomuuteen ...ja siitä se kaikki sitten lähti. "Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema." Siis tuli maailmaan. Synti ja kuolema olivat siis jo luotuja käsitteitä, jotka ikäänkuin odottelivat tilaisuutta pullahtaa maapallolle? Järjetöntä. Ja mitäs herraisoherra menee myöntelemään alaisilleen tahdonvapautta, kaipa sitä nyt sitten tulee käyteltyä! Kumpikin ajatus Jumalan uhraamisesta joko itsensä tai poikansa, koska hän itse vähän mokaili luomiskokeiluissaan ja ei sitä voinut tietenkään myöntää kun tuli kiistakysymys ja kaikkee... on sangen viihdyttävä hupailukertomus. Jumala taisi todellakin luoda ihmisen omaksi kuvakseen, senverran inhimillisiä piirteitä herrakaikkivoivasta tuntuu ilmenevän, ylpeyttä, erehtyväisyyttä... :roll:

(Tästä tuli nyt vähän jumalanpilkkaa, älkääpä uskovat ihmiset loukkaantuko pakanan puheista, kunhan päätäni auon.)
"On olemassa eräs kirous. Siinä toivotetaan:
Toivottavasti saat elää kiintoisia aikoja."
(Terry Pratchett)
Witless
Viestit: 1477
Liittynyt: 04.05.2007 00:06
Paikkakunta: Helsinki

Re: Lunnaat: Jeesuksen uhrikuoleman merkitys?

Viesti Kirjoittaja Witless »

Polyester kirjoitti:Jeesuksen uhrikuoleman merkitys on asia, jota en koskaan tosiasiassa ymmärtänyt jehovantodistajana, enkä myöskään luterilaisena ennen sitä.
Sama vika oli minulla.

Kirjoista on selvinnyt että koko homman periaate, eli se että synnit lähtevät pois uhrieläimen verta vuodattamalla, on vielä juutalaisuuttakin vanhempi ja tulee Mithra-kultista tai vielä epämääräisemmistä muista "pakanallisista" lähteistä.
If you think you understand quantum theory, you don't understand quantum theory.
- Richard Feynman
gloo
Viestit: 64
Liittynyt: 17.04.2007 23:13

Viesti Kirjoittaja gloo »

Aamu kirjoitti:Jumala taisi todellakin luoda ihmisen omaksi kuvakseen, senverran inhimillisiä piirteitä herrakaikkivoivasta tuntuu ilmenevän, ylpeyttä, erehtyväisyyttä... :roll:
Se on kyllä kumma juttu että maailmakaikkeuden kaikkivaltias Jumala ilmentää laumaeläinten usein varsin tuhoisia luonteenpiirteitä. ^^
"Suppose we've chosen the wrong god. Every time we go to church we're just making him madder and madder"
-Homer Simpson
Massetar
Viestit: 454
Liittynyt: 21.05.2007 08:44

Viesti Kirjoittaja Massetar »

Onpas mielenkiintoinen aihe. Täytyy myöntää etten ole näin syvällisesti asiaa aikaisemmin pohtinut.

Jeppuloista muistan, että juutalaisten eläinuhrien merkitys oli sovittamisen lisäksi muistuttaa epätäydellisyydestä ja sovituksen tarpeesta. Ihmisellä kun on taipumus vähätellä omia rikkeitään ja paisutella toisten virheitä. Kun synnit sitten oli lueteltu ja määrätty sopiva "korvaus" kutakin syntiä kohden, ihmiset joutuivat tunnustamaan myös omat väärät asenteensa. Eläimet olivat tuohon aikaan myös elinkeino ja omaisuutta. Ehkäpä sitä tuli vähän tarkemmin mietittyä tekemisiään, kun joutui aina niitä "sakkoja" maksamaan.

Jeesuksen uhria muista ihmetelleeni jo lapsena. Lapsena ajattelin, että "mikä uhraus se kuolema on, kun etukäteen tietää kohta heräävänsä kuolleista?" Myöhemmin ymmärsin, että yhtä kamalalta se tuntuu, oli se ylösnousemus luvattu tai ei. Samassa asemassa sitä itsekkin on, uskoa lupaukseen se Jeesukseltakin vaati.

Jeesuksen mukana ristille naulittiin myös juutalainen laki. Jeesus täytti lain ja oli lain loppu. Jeesus vapautti ihmiset näistä pikkutarkoista säännöistä ja tilalle tuli ns. "sydämen laki".

Kuoleman kautta Jumala myös todisti oman rakkautensa. Jeesus joutui "alentamaan" itsensä ja tulemaan ihmiseksi. Jumala haluaa todistaa että Hän on elänyt ihmisten keskuudessa ja ymmärtää ihmistä. Samalla osoitti rakkautensa kuolemalla ihmisten puolesta, tai siis syntien puolesta. Syntien takia ei enää tarvinnut uhrata mitään. Nyt pitäsi vain uskoa tähän kertakaikkiseen uhriin ja yrittää toimia oikein ilman lakikokoelmaa...

Tällaisia ajatuksia mulle nousi. Suurin osa on jäänteitä jeppula ajoilta ja selitykset nousivat mieleen kuin luurangot kaapista. En väitä asiaa ymmärtäväni. Todellakin aion yrittää palata siihen lapsuuden aikaiseen kyselyvaiheeseen ja ihmetellä tätäkin asiaa taas uudelleen..
troyen

Viesti Kirjoittaja troyen »

Joutuihan uhraamaan muutenkin kuin vain syntien edestä, vai mikä synti se synnyttäminen on, ja tyttölapsen synnyttäminen vielä kaksi kertaa poikalasta enemmän?
RaM

Viesti Kirjoittaja RaM »

Masse... Jt-liturgiasi sai niskakarvat koholle ja vereni kiehumaan. Tekee mieleni suunnata sanallinen konekivääri tekstiisi ja tehdä siitä silppua. :evil:
Admata
Viestit: 9
Liittynyt: 01.05.2007 17:25
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Jeesuksen "uhrista"

Viesti Kirjoittaja Admata »

Jeesuksen uhrikuoleman merkitys on asia, jota en koskaan tosiasiassa ymmärtänyt jehovantodistajana, enkä myöskään luterilaisena ennen sitä. Kovasti kyllä yritin.
Minusta meidän täytyy kuvitella Jumala jotenkin puutteelliseksi tai pieneksi, jos kuvittelemme että Hän tarvitsee uhreja tai erityistä palvontaa.

Sanaa "uhri" voidaan kuitenkin lähestyä hyvin monin eri tavoin. Joku uhraa aikaansa Jeesuksen työhön tutustumiselle ja toinen johonkin muuhun. Tuossa mielessä sanan "uhri" merkitys saa melko oleellisesti erilaisen kuvan.
RaM kirjoitti: Mitä Kainiin ja Aabeliin tulee, niin siinäkin Jumala rupesi epäreiluksi. Ensin määräsi ihmisen maanviljelijäksi ja kun Kain tuli esittämään armottoman raadantansa parasta hedelmää, niin Jumalapa tykästyikin lampuri-Aabelin grillikylkeen. Kyllä siinä nyt vähemmästäkin miehellä pinna palaa.
Tuo sama asia on vaivannut minuakin. Lopulta olen kuitenkin ymmärtänyt sen siten, että Kain teki töitä kerätessään hedelmiä, ym. ja kenties ajatteli sillä tavoin ansaitsevansa Jumalan suosion. Aabel puolestaan asetti Jumalan tärkeämmäksi kuin "laumansa esikoisen", eli arvokkaimman yksittäisen maallisen omaisuutensa, mitä hän omisti. Tämä arvovalinta miellytti Jumalaa.

Arvovalinta oli täysin sama, mitä Jeesus neuvoi rikkaalle nuorukaiselle, joka Kainin tavoin oli yrittänyt ansaita Jumalan suosiota täyttämällä lain kuuliaisesti. Sitten kun hänen olisi tullut laittaa Jumala arvokkaammaksi kuin kaikki maallinen omaisuutensa, niin siihen tyssäsi ja murhe maallisesta omaisuudesta painoikin Jumalaa enemmän nuoren rikkaan vaakakupissa.

Mitä alkuperäiseen aiheeseen tulee, niin kristillisyydessä on valitettavan paljon "Jeesuksen veriuhreilla mässäilijöitä". Tässäpä kuitenkin siihen liittyen Raamatunpaikkoja tutkailtavaksi sekä vanhasta että uudesta testamentista:

Hoosea 6:
"6 Uskollisuutta minä vaadin, en uhrimenoja, Jumalan tuntemista, en polttouhreja."

Matteus 12:
"7 Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: 'Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja', te ette tuomitsisi syyttömiä."

Heprealaiskirje 10:
"4 Mahdotontahan on, että härkien ja pukkien veri poistaisi synnit.
5 Siksi Kristus sanoo maailmaan tullessaan: -- Uhreja ja lahjoja sinä et halunnut, mutta sinä loit minulle ruumiin.
6 Polttouhrit ja syntiuhrit eivät sinua miellyttäneet.
7 Silloin minä sanoin: Tässä olen. Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu, niin olen tullut tekemään, täyttämään sinun tahtosi, Jumala.
8 Hän sanoo siis ensin: "Uhreja ja lahjoja, polttouhreja ja syntiuhreja sinä et halunnut, ne eivät sinua miellyttäneet", vaikka näistä uhreista on laissa määräykset.
9 Mutta sitten hän sanoo: "Tässä olen. Olen tullut täyttämään sinun tahtosi."
--> Hän siis KUMOAA nuo määräykset asettaakseen niiden
--> TILALLE JUMALAN TAHDON."

Jeesus on siis täydellinen esimerkki kertomastaan Jumalan tahdosta ja hän näytti meille mallia siitä, miten kaikki maallinen voidaan "uhrata" merkityksettömänä Jumalan rinnalla. Tässä uhri ei kuitenkaan merkitse sitä, että Jumala mukamas tarvitsisi jotain antaakseen meille anteeksi. Uhrin todellinen merkitys on ainoastaan siinä että asetamme Jumalan kaikkein tärkeimmäksi elämässämme. Siksi Hoosean ja Jeesuksen oli tärkeää opettaa ettei Jumala tarvitse minkäänlaista uhria, vaan haluaa vain että tuntisimme Hänet ja olisimme Hänelle kuuliaisia, sillä Hänen tahtonsa on hyvä. Tätä Jumalan tahtoa etsiessämme on kuitenkin oleellista muistaa kuunnella omaa sydäntämme ja omaatuntoamme, ei toisten ihmisten meille kertomia dogmeja tai "Jumalan valtakunnaksi / uskolliseksi orjaksi" julistautuneita järjestöjä.
RaM kirjoitti:Jt-liturgiasi sai niskakarvat koholle ja vereni kiehumaan. Tekee mieleni suunnata sanallinen konekivääri tekstiisi ja tehdä siitä silppua.
Uskoisin, että oma hihhulikommenttini tuon edellisen jälkeen riittää nostattamaan verenpaineesi yli reagointikynnyksen. Odottelen mielenkiinnolla sanallista sarjatultasi :wink:
RaM

Viesti Kirjoittaja RaM »

Minäpä säilytän maltillisuuteni ihan sinun iloksesi hyvä Admata. :P

LAKI
On täyttä puppua väittää, että juutalaisten laki olisi loppunut. Kysykää juutalaisilta jos ette tuon vertaa asiaa tunne. Kokonaan toinen asia on, mitä juutalaisuuden pieni vähemmistöliike, Nasaretilaisten herästyslahko siitä sanoi.
Lain tehtävänä oli antaa yleiset järjestyssäännöt ja toimintaohjeet tuolle paimentolaiskansalle. He odottivat (ja odottavat yhä), että kun heidän messiaansa saapuu, hän perustaa uuden oikeudenmukaisuuden valtakunnan, jossa noita ohjeita ja säädöksiä, lakia, ei enää tarvita. Lain piti loppua kun uusi valtakunta aloittaa.
Jeesus-liikkeen piti toki sorvata tuota lakiasiaakin. Jeesus ei sanonut sen loppuneen, vaan että hän oli tullut täyttämään sen. Toteuttamaan odotetun valtakunnan.
Matteuksen evankeliumi:
5:17 Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.

Myös tuota tulevaa valtakuntaa odoteltaessa kaikkien, jotka muodollisesti ALKOIVAT noudattamaan vielä lakia, heidän tuli myös ELÄÄ sen mukaan. Paljon Jeesuksen kuoleman jälkeenkin!
Galatalaiskirje:
5:1 Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.
5:2 Katso, minä, Paavali, sanon teille, että jos ympärileikkautatte itsenne, niin Kristus ei ole oleva teille miksikään hyödyksi.
5:3 Ja minä todistan taas jokaiselle ihmiselle, joka ympärileikkauttaa itsensä, että hän on velvollinen täyttämään kaiken lain.

Sydämen laki on pelkkää kusetusta.

JEESUKSEN KUOLEMA
Turhaan sinä Masse kuvittelit olleesi samassa asemassa Jeesuksen kanssa tuossa kuolemisjutussa. Sinun kuolemasi, siis oikea kuoleminen, sekä teoreettinen toivo saada kuolleesta herätyksen on kokonaan eri asia, kuin Jeesuksen huijauskuolema. Ei hän kuollut vaan muutti muotoaan.
Tuon huijauskuoleman kautta koko käsitys Jumalan osoittamasta rakkaudesta on täyttä soopaa ja vielä suurempaa petosta. Eikä Jumalan tarvinnut leikkiä ihmistä tietääkseen millaista on olla ihminen. Jumalahan on muutenkin kaikkitietävä.

KAININ UHRI
3:17 Ja Aadamille hän sanoi: "Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;
3:18 orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä.
3:19 Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
3:23 Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu.

Tuossa nähdään määräys, jonka Jumala antoi. Viljellä maata ja saada siitä ravintonsa. Tätä määräystä Kain noudatti.

4:2 Ja taas hän synnytti pojan, veljen Kainille, Aabelin. Ja Aabelista tuli lampuri, mutta Kainista peltomies.
4:3 Ja jonkun ajan kuluttua tapahtui, että Kain toi maan hedelmistä uhrilahjan Herralle;
4:4 ja myöskin Aabel toi uhrilahjan laumansa esikoisista, niiden rasvoista. Ja Herra katsoi Aabelin ja hänen uhrilahjansa puoleen;
4:5 mutta Kainin ja hänen uhrilahjansa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain vihastui kovin, ja hänen hahmonsa synkistyi.

Ei Kain hedelmäpuiden hedelmiä keräillyt, vaikka tuossa 'maan helmä' muotoa käytetään. Hedelmäpuut olivat vielä paratiisissa, jonne heillä ei ollut asiaa. Eläinten kasvattaminen ja tappaminen ei kuulunut ihmisen ohjeistukseen. On siksi väärin Jumalalta, että hän hyljeksi sitä joka noudatti hänen ohjeitaan ja alkoikin suosimaan tappajaa. Siitä Kain sai varmaan pikaistuksissaan ajatuksen, ettei tuo tappaminen nyt niin paha asia olekkaan.
Maan ensihedelmällä viitataan sadon ensimmäiseen korjuuseen. Se oli siten periaatteellisesti aivan samanarvoinen kuin lammaslauman esikoinen. Se ei voi olla siis todellinen syy vaikka mainitsemasi hihhulointiselitys, Admata hyvä, niin kertookin.
Todellinen lusmu tarinassa on Aabel, joka ei halunut nähdä vaivaa maanviljelijänä vaan valitsi leppoisamman eläinten kasvattamisen.

Jumala nyt vain on ollut kautta raamatun mielipuoli takinkääntäjä sekä erityisen verenhimoinen massamurhaaja.
Ei luulisi, että tuollainen käsittämättömän suuri ja mahtava henkiolento jossain kaukaisessa avaruudessa, seulasissa tai missä tahansa onkin, haluaisi käydä nuuskimassa mitättömällä maapallolla kärvennetyn pikkuriikkisen elukan lihankäryä. Ihmisen hajuaisti siitä ehkä pitää, mutta että Jumalankin...
:evil:
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

RaM kirjoitti:Ihmisen hajuaisti siitä ehkä pitää, mutta että Jumalankin...
Eikös elikot kärtsätty kokonaisina, karvoineen päivineen?
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Vastaa Viestiin