"Pyhitetty olkoon Sinun Nimesi"

[Jaakko Ahvenainen]

On sanomattakin selvää, ettei uskonnon nimissä tehtyjen hirmutekojen kanssa ole mitään tekemistä Jumalan nimen pyhittämisen kanssa, joten näihin tekoihin viittaaminen ja niillä syyllistäminen on tarpeetonta, suorastaan infantiilia. Vastaavia tekoja on kautta tunnetun historian tapahtunut milloin kenenkin nimissä, kuten ""vieras"" aivan oikein osoitti. Mutta mikä valitettavinta: näin yhä edelleen on noista ajoista lähtien tapahtunut ja tapahtuu. En näe näillä mitään yhteyttä Jumalan nimen pyhittämisen kanssa.

[Vieras]

Tuosta tulikin mieleen, että miten """"Jaska"""" käyttää tuota infantiilia, noin suhteessa pueriiliin esimerkiksi, ja onko Jumala niminensä missä määrin kehittynyt tuossa mielessä vanhasta testamentista uudempaan testamentin painokseen, ellei peräti vieläkin eritellympiä nyansseja löydy, kehityshistoriallisesti.

[Poltergeist]

_

Uskonnon nimissä tehtyjen hirmutekojen vaikutus jumalan nimen pyhittymiseen on täysin verrattavissa todistajien omavaltaiseen näkemykseen itsestään ainoana oikeana lähteenä, aivan samoin on kirkko nähnyt ja näkee edelleen itsestään. Tosin roomalainen ja katolinen ovat toistensa opeista eri mieltä.
Jos siis on sitä mieltä, että on kauhistus ne vuosiluvut joita JT:t ovat ladelleet ja niiden seuraukset, on hyvä muistaa kuinka "veriset" ovat monien muiden uskontojen kädet, varsinkin kun ne väittävät että heillä on se ainoa oikea totuus. On älyllistä epärehellisyyttä ja puolueellista näkemystä huomata vain yhden tekemiset.
Tämä ei tietenkään ole puolustus tai syytös kenenkään kärsimyksille.
Tällä ei ole tarkoitus syyllistää nyky-evlutisteja.

Saksa ja kolmas valtakuntahan ei sitten kaiketi taas ole varsinaisesti kristinuskon historiaa, sillä kuuleman mukaan heillä oli tarkoitus ennallistaa vanha "atlantislaisten" rotu. Siinä sitten olivat kaikki ei-arjalaiset liikaa. Siis poliittisten syiden ohella.


Tässä vaiheessa on syytä pysyttäytyä raamatussakin, eikä vetäytyä elohistien ja jahvistien ym. selän taakse. Aloittaja tuo esiin näkemyksensä siitä että
a) ut:n alkukielisissä teksteissä ei esiinny jumalan nimi
b) näin ollen jumalan nimi ei saa olla muissakaan käännöksissä.
c) kyse on myös jumalan nimen pyhittämisestä ja samassa yhteydessä vedottaneen siihen että nimen käyttö ei olisi pyhittämistä tai peräti epäpyhää toimintaa?

Samalla periaatteella voidaan kysyä millä oikeudella nimi on poistettu VANHASTA TESTAMENTISTA LÄHES KOKONAAN? Ja onko oikeasti ollut tarkoitus pyhittää Jumalan nimi tällä tavalla?
Mitä juutalaiset mahtaisivat olla asiasta mieltä? He kun ovat nelikon kirjoituksissaan säilyttäneet siitä huolimatta että nimeä ei saa lausua.

Uutta testamenttia lukemalla (saa olla kirkkoraamattu), selviää että UT:n jumala on VT:n jumala.
VT:ssä on nelikko tai sen lausuttu muoto jonkinlaisena, versiosta riippuen, tai HERRA. Tai jumalakin taitaa olla.
Septuaginta on sisältänyt alunperin nelikon, mutta se on korvattu kyrioksella. Tästä voidaan päätellä että kyllä Paavalinkin on täytynyt jumalan nimi tuntea, eri asia on se, onko hän sanonut sen ääneensä ja jos niin millaisissa tilanteissa.
Tämä tapa on siirtynyt suoraan UT:n kirjoituksiin, se ei tarkoita silti etteikö jumalan nimi kuulu sinne.

Minä näen tämän asian näin, ainakin tällä hetkellä, ja selvää on etten ole ainoa jonka mielestä nimi kuuluu UT:hen. En väitä tällä että UM olisi oikea ja virheetön käännös.

Voidaan myös pohtia sitä, että katsottiinko pakanain olevan jotain sellaista, joille nimi ei kuulu? Että he olisivat jotain sellaista, joille ei nimeä voi antaa, koska he eivät osaisi käyttää sitä oikein, tai voisivat häpäistä sen.
Tämä on ihan jotain mikä jossain putkahti vastaan, mutta en usko siihen kyllä itse.

_

[RaM]

Liekö se puoli tieteellisesti kuinkakin varmennettua, että Jumalaa ei ylipäätään haluttu turhaan lausua (sen vuoksi esim. Jumalan valtakunnan sijasta sanottiin "taivasten valtakunta" puhumattakaan siitä että olisi sanottu "Jahven valtakunta")

Tuo nimikysymys yleensä lienee siinä mielessä akateeminen kysymys, että ei kai millään kirkkokunnalla olisi mitään hyötyä taikka haittaa siitä että sen jäsenistö puhuisi vaikkapa Herra Sebaotista taikka pelkästään Jumalasta.

Asia on siis mahdollista nostaa kysymykseksi vanhoja kirjoituksia tutkimalla ja väittämällä. Lahkolla tähän on väittelyyn on liitetty vihjailua muita kirkkokuntia kohtaan ja omahyväisyyttä omaa tulkintaa kohtaan.

Taivasten valtakunta ei ole mikään 'sijasta' käytetty termi, vaan ut:n puolella pääasiassa Matteus on käyttänyt sitä synonyyminä jumalan valtakunnalle, joka on 'normaalisti' käytetty termi.

Minulle uskonnottomana on helppoa todeta oppeja, joissa vuoroin joku lahkoista on kenties oikeammassa kuin toinen ja joku aivan metsässä. Minulla ei ole pakkomielteitä osoittaa ketään perusteettomasti sen enempää vääräksi kuin oikeaksikaan. Näkemykseni mukaan - joka vuosi vuodelta on vain vahvistunut viimeisen 20 vuoden aikana - jokainen lahko vääristelee raamattua ja sen oppeja omien mieltymystensä mukaisesti eikä yksikään lahko noudata raamatun oppeja kokonaisuudessaan.

Tämä nimikysymys on samassa sarjassa. Jehovan todistajat ovat muuhun kristinuskoon nähden oikeammassa siinä, että raamatun mukaan tuo nimi on tarkoitettu esillä pidettäväksi, mutta ei siten kuin Jehovan todistajat sen kanssa toimivat.
2.Mooseksen kirja:
3:15 Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: "Sano israelilaisille näin: Herra (=YHWH), teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.

Nimen käyttö katkesi kristinuskoon eli katolisen kirkon ja siitä erkaantuneiden lahkojen syntymiseen, mutta eipä sen suhteen sinänsä mitään ihmeteltävää ole. Kristinuskolla kun ei ole todellisuudessa juuri mitään tekemistä raamatun juutalaisuuden tai Jeesuksen edustaman puhdasoppisen juutalaisuuden kanssa!

[Vieras]

""tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.""

Mutta sitten kun Jumala otti orjan muodon, hän puhui itsestään Isänä. Kuten hän neuvoi kuulijoitaankin

[RaM]

""tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.""

Mutta sitten kun Jumala otti orjan muodon, hän puhui itsestään Isänä. Kuten hän neuvoi kuulijoitaankin

Mitä jo pitäydytään näissä asioissa EDES siinä, mitä raamatussa opetetaan.

[Jaakko Ahvenainen]

Tuosta tulikin mieleen, että miten """"Jaska"""" käyttää tuota infantiilia, noin suhteessa pueriiliin esimerkiksi, ja onko Jumala niminensä missä määrin kehittynyt tuossa mielessä vanhasta testamentista uudempaan testamentin painokseen, ellei peräti vieläkin eritellympiä nyansseja löydy, kehityshistoriallisesti.

No joo. Lähden siitä, että vain heikkoja jumalia tulee ihmisten puolustaa. Ristiretkissä ja muissa vastaavissa ainoastaan on "ratsastettu" Jumalan nimellä tai nimissä, aivan kuten esim. jehovantodistajuudessa nykyään ratsastetaan. "Pyhä ja silmitön hurskaus" on kauhistuttava ase ihmisen kädessä. Tässä merkityksessä näiden esiintuominen minkä tahansa kirkkokunnan tai kristillisperäisen lahkon esiintuomina tämä on nähtävä lapsellisuutena tai lapsekkana poikkeamisena siitä, mistä itse asiassa on kysymys. Myönnän toki, ettei akuutilla hetkellä näin ajateltu. "Pyhä sokeus" näkee oikeutuksensa sielläkin, missä sitä ei ole.

Mitä Jumala-käsityksen kehittymiseen tulee, on siitä aivan selkeää kehittymistä tai muuntumista havaittavissa Raamatussa. Ennen eksiiliä ja eksiiliin jälkeen on aivan selkeä jakoraja. Toisen jakorajan tästä tuo esille se jumalakäsitys, mitä Jeesus esittää ja Paavali hienosäätää. Näin olen asian hyvin karkeasti ottaen ymmärtänyt, enkä väitä omaavani ainoaa oikeaa totuutta. Varmasti toisiakin näkemyksiä, yhtä oikeutettuja kuin omani, on olemassa.

[Jaakko Ahvenainen]

Nimen käyttö katkesi kristinuskoon eli katolisen kirkon ja siitä erkaantuneiden lahkojen syntymiseen, mutta eipä sen suhteen sinänsä mitään ihmeteltävää ole. Kristinuskolla kun ei ole todellisuudessa juuri mitään tekemistä raamatun juutalaisuuden tai Jeesuksen edustaman puhdasoppisen juutalaisuuden kanssa!

Olen hieman eri mieltä, RaM. Jumalan nimen käytön katkaisi eksiili ja tämän jälkeinen rabbiininen tulkinta. Näin tetragrammin ääntämyskin unohtui, kunnes masoreetit heprealaista tekstiä tulkitessaan sen vokalisoivat. Käytännöllisesti kieli oli kadonnut, kunnes se Israelin valtion myötä 1900-luvulla luotiin uudelleen. Vanha lukutapa säilyi vain korkeintaan harvojen oppineiden hallussa 900-luvulle jKr, sekin horjuen.

On sinänsä yhdentekevää miten tetragrammi lausutaan. Osoite on kuitenkin oikea ja kukaties Kaikkivaltias sen ymmärtää. Tällä ei nimen pyhittämisen kannalta ole enempää merkitystä.

[Jaakko Ahvenainen]

Tässä vaiheessa on syytä pysyttäytyä raamatussakin, eikä vetäytyä elohistien ja jahvistien ym. selän taakse.

Elleivät Jahvisti, Elohisti, ym. kuulu Raamattuun, mikä sitten kuuluu? Olen hieman ymmälläni, koska jotakin Raamatusta olen ollut myös ymmärtävinäni. Kysymys ei nyt ole mistään läpänheitosta, vaan eksgetiikasta.

[Poltergeist]

_

Tässä vaiheessa on syytä pysyttäytyä raamatussakin, eikä vetäytyä elohistien ja jahvistien ym. selän taakse.

Elleivät Jahvisti, Elohisti, ym. kuulu Raamattuun, mikä sitten kuuluu? Olen hieman ymmälläni, koska jotakin Raamatusta olen ollut myös ymmärtävinäni. Kysymys ei nyt ole mistään läpänheitosta, vaan eksgetiikasta.

Kyllä, kyllä, lähteitä nimitetään sen perusteella puhutaanko niissä elohimistä vai jahvesta... jotain tuollaista.
Tosin olin huomaavinani maininnan: "Oletetut lähteet... Jahvisti on todennäköisimmin kirjoitettu.... ..todennäköisesti on yhdistetty Jahvistiin...." jne.
Pitää tutustua noihin jossain vaiheessa lisää..

Mutta arvelen että tämä keskustely riittänee aikalailla tältä erää ainakin itseltäni, jokaisella on kuitenkin uskonvapaus, ja jos ei nimeä raamattuun hyväksy, niin sitten ei.

_

[Jaakko Ahvenainen]

jokaisella on kuitenkin uskonvapaus, ja jos ei nimeä raamattuun hyväksy, niin sitten ei.

Toki, toki, eikä tästä ole ollut kysymys. Esilletuomasi näkemykset ovat mielenkintoisia jo sinänsä ja ansaitsevat niiden huomioonottamisen.

[SimplyTheTruth]

Palaan vielä nimen pyhittämiseen, sillä olemme niin keskittyneet Nimen esiintymisen tai lausumisen tai käyttämisen problematiikkaan, että on jäänyt taka-alalle mitä sen pyhittäminen sitten voisi tarkoittaa. Eiköhän laiteta Martti Luther kertomaan asia niin kuin se hänen Vähä Katekismuksessa on:

LUTHER: Toinen Käsky: Älä turhaan käytä Jumalasi nimeä. [,sillä Herra ei jätä sitä rankaisematta, joka turhaan käyttää hänen nimeään.]

Mitä se merkitsee? Vastaus:
Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme hänen nimessään toivota pahaa, vanno, noidu, valehtele emmekä petä, vaan huudamme hänen nimeään avuksi kaikessa hädässämme, rukoilemme, ylistämme ja kiitämme sitä.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ev.Lut.Kirkon moderni vastine:

TOINEN KÄSKY: Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.

Jumalan nimi muistuttaa meitä siitä, kuka Jumala on ja mitä hän tahtoo. Se herättää meissä sekä levottomuutta että sanatonta kaipausta. Kaikissa vaikeuksissa meidän tulee kääntyä Jumalan puoleen ja odottaa hänen apuaan. Jumala on luvannut kuulla, kun kutsumme häntä luottavasti nimeltä.

Jumalan nimi on pyhä. Käytämme hänen nimeään oikein, kun rukoilemme, kunnioitamme ja kiitämme häntä. Näin tunnustamme hänet omaksi, ainoaksi Jumalaksemme.

Kun Jumalan nimissä tai häneen vedoten ajamme omia etujamme tai alistamme toisia, käytämme hänen nimeään väärin. Jumalan nimen pilkkaaminen merkitsee Jumalan halveksimista ja tietoista kääntymistä pois hänestä.

Teidän tulee pelätä Herraa, Jumalaanne, palvella häntä ja vannoa yksin hänen nimeensä. (5. Moos. 6:13)

Jumalan laskema perustus pysyy lujana, ja siinä on merkkinä nämä sanat: ”Herra tuntee omansa” ja ”Luopukoon vääryydestä jokainen, joka lausuu Herran nimen”. (2. Tim. 2:19)
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
LUTHER: ISÄ MEIDÄN - Ensimmäinen pyyntö:

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Mitä se merkitsee? Vastaus:
Jumalan nimi on kyllä sinänsä pyhä, mutta me pyydämme tässä rukouksessa, että se pyhitettäisiin meidänkin keskuudessamme.

Miten se tapahtuu? Vastaus:
Kun Jumalan sanaa opetetaan puhtaasti ja selkeästi ja me Jumalan lapsina myös elämme sen mukaan. Auta meitä siihen, rakas taivaallinen Isä! Mutta joka opettaa ja elää toisin kuin Jumalan sana opettaa, se häpäisee keskuudessamme Jumalan nimen. Varjele meitä siitä, taivaallinen Isä!

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ev.Lut.Kirkon moderni vastine:

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Rukouksessa lähestymme pyhää Jumalaa. Rukous ei ole kahden tasavertaisen kumppanin keskustelua, vaan pienen ihmisen nöyrtymistä suuren ja pyhän Jumalan edessä.

Jumalan nimi ilmaisee, kehen me uskomme ja kuka meidän Jumalamme on. Emme usko tuntemattomiin kohtalon voimiin, vaan persoonalliseen Jumalaan, joka ilmoittaa itsensä ja jonka voimme kohdata uskossa.

Koska Jumala on pyhä, myös hänen nimensä on pyhä. Jumalan nimen pyhittäminen merkitsee sitä, että kunnioitamme kaikessa Jumalaa ja otamme kiitollisina vastaan kaiken, minkä hän on tehnyt hyväksemme.

Jumalan pyhyys sitoo meidät hänen sanansa mukaiseen uskoon ja elämään. Koska jo kasteemme on tapahtunut kolmiyhteisen Jumalan nimeen, tulee koko elämämme olla Jumalan kunniaksi elettyä. Isä meidän -rukouksessa pyydämme, että Jumala ohjaisi kaikkia sanojamme ja tekojamme ja että hänen nimensä pyhitettäisiin kaikkien kansojen keskuudessa.

Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään.
(2. Moos. 20:7)
Minä olen Herra, Jahve on minun nimeni. Kunniani kirkkautta minä en kenellekään luovuta, en minulle kuuluvaa ylistystä jumalankuville. (Jes. 42:8)
Enkeli sanoi Joosefille: ”Maria synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.” (Matt. 1:21)
Pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. (1. Piet. 3:15)
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
HUOM. Katso punaisella kirjoitettu Jahve. Ei voida siis sanoa, että kirkko pimittäisi J nimen, kun se kerran on katekismuksessa, joka jaettiin ilmaiseksi jokaiseen kotiin jokunen vuosi sitten.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
(@poltergeist) Ovatko kaikki kristityt maailmassa sitten syyntakeettomat kaikkiin Jumalan nimessä tapahtunerisiin rikoksiin, kun he eivät ole käyttäneet YHWH/JHWH/Jahve/Jehova nimeä ? Ei se nyt ihan noin voi olla ? En vetoa vähäisen minäni ymmärrykseen, vaan lue esim Jaakko Ahvenaisen kommentit, siinä on mies jolle on annettu sekä viisautta että ymmärrystä.

[SimplyTheTruth]

Vielä yksi ajatus. Oma. Minä olen muuten Petri Salonen ja asun Turussa.

Me maan matoset
meitä on tuhansia miljoonia maan matosia
tosin meitä myös ihmisiksi sanotaan
vaikka olemme vain tomua
Me tarvitsemme itsellemme nimet ja sosiaaliturvatunnukset
jotta erottaisimme itsemme toinen toisistamme

Kuinka Jumala
jota on vain yksi
voisikaan tarvita itselleen nimen
erottamaan hänet kenestä, Itsestäänkö ?
Hän, jota on vain Yksi
koko maailmankaikkeudessa.

[RaM]

A) Kirkon tulkinnoilla ei sinänsä ole minkäänlaista 'totuus' suojaa tällä palstalla eivätkä nuo Lutherin teesit ole kovin häävejä.

B) Oletko käyttänyt henkilökohtaisissa rukouksissa nimeä Jehova/Jahve?

C) Kun jumala ilmoittaa nimenneensä itsensä ja on vaatinut käyttämään ikuisuuksiin saakka tuota nimeään, niin mistä arvelet saaneesi tuon henkilökohtaisen kompetenssin arvostella jumalaa ja todeta tuon nimen olevan tarpeeton?

Psalmi
145:1 Daavidin ylistysvirsi. Minä kunnioitan sinua, YHWH, sinä kuningas, ja kiitän sinun nimeäsi aina ja iankaikkisesti.

Jesaja:
12:4 Ja sinä päivänä te sanotte: "Kiittäkää YHWHta, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansain keskuudessa, tunnustakaa, että hänen nimensä on korkea.

Miika:
4:5 Sillä kaikki kansat vaeltavat jumalansa nimessä kukin, mutta me vaellamme YHWHn, meidän Jumalamme, nimessä aina ja iankaikkisesti.

Ei millään pahalla, mutta tuo uskosi näyttää olevan aika kaukana siitä, mitä raamattu opettaa. Suorastaan sen vastaista.

[SimplyTheTruth]

@RaM. Mitä itse sitten täällä teet jos kerran UM ja Jehovan Todistajat ovat mielestäsi oikeassa ?
Ei millään pahalla, mutta ettet vaan olisi aika sekaisin ? Tai ehkä keräätkin tunteja järjestölle näin kun et
jaksa rampata rappukäytävissä ja kokea kun ovia ei avata tai paiskataan nenäsi edessä kiinni.
Kerro jo missä itse seisot ? Olisi kiva tietää totuus tässäkin asiassa !

Vastaukset kysymyksiisi:
A. Luther oli Paavalin jälkeen todennäköisesti etevin Raamatun tulkitsija. Mitä vikaa noissa vastauksissa oli?
B. En ole käyttänyt enkä käytä. Silti tunnen, että rukoukset menevät perille.
C. n.2000 vuoteen nimeä ei käytetty - Jumalalla ei siis ollut yhtään uskollista maan päällä ? On sinulla erikoinen käsitys Jumalasta (ahdasmielinen ?)

Totuuden etsivän kaipuussa
vastaustasi odottelen,
Petri Salonen (nim. SimplyTheTruth)