kuvien ajattelu

[Vieras]

Nyt ja aikaisemmin tämä niinsanottu orja on tehnyt käsillään jeesus ym. enkeli kuvia kirjallisuuteen "heidän" jota raamattu ei opeta . Ei jeesus opettanut tekemään kuvaa opetuslapsilleen,eikä apostoli Paavali veistänyt kuvia enkeleistä tai jeesuksesta.lähettäesään kirjeitä seurakunnalle . Orjan mukana on vielä laiska jota ei ole poistettu . Jos asia ilmoitetaan totuuden mukaisesti niin se ajatellaan olevan kapinallista tai "ei täällä omia" niin kuin kommunisti yhteiskunnassa.

[Ariadna]

Oikeastaan Raamattu opettaa sen aikaisten kuvien ja näkymien kautta. Muinainen Babylon ja sen temppelien kuvat on ikuistettu kuvakielen kautta varsin yksityiskohtaisesti. Kuvaukset eivät olleet mustavalkoisia, vaan sen ajan värikylläisyys tulee hyvin selväksi Raamattua lukevalle.

Raamatun maailma oli monta kertaa värikkäämpää kuin nykyaika. Tiedetään esimerkiksi kreikkalaisten marmoripatsaiden - jotka me näemme nyt valkoisina - olleen värikkäiksi maalattuja.

Se, että säilyneet kirjoitukset ovat olleet kuvattomia, kertoo kirjoitus materiaalien kalleudesta.
Lisäksi ne kokonsa puolesta olivat jo erilaisia kuin meidän lehtemme ja kirjamme.

Ei jeesus opettanut tekemään kuvaa opetuslapsilleen,eikä apostoli Paavali veistänyt kuvia enkeleistä tai jeesuksesta.lähettäesään kirjeitä seurakunnalle

Olihan Vanhan testamentin aikoihin kotijumalan patsaita, joita naiset ottivat mukaan muuttaessaan muualle, esimerkiksi Saaralla ja Raakelilla oli sellaiset. Siitä huolimatta näitä naisia kuvataan uskollisina Jumalan palvelijoina.

[Markku Meilo]

Olihan Vanhan testamentin aikoihin kotijumalan patsaita, joita naiset ottivat mukaan muuttaessaan muualle, esimerkiksi Saaralla ja Raakelilla oli sellaiset. Siitä huolimatta näitä naisia kuvataan uskollisina Jumalan palvelijoina.

Juutalaisten monoteismi alkoi kukoistaa vasta Babylonin ikeen alla, asia jota ei oikein haluta uskonnollisissa piireissä tuoda esille.

[Ariadna]

Juutalaisten monoteismi alkoi kukoistaa vasta Babylonin ikeen alla, asia jota ei oikein haluta uskonnollisissa piireissä tuoda esille.

Totta, siihen asti oli vallalla monolatria eli uskonto, jossa Israelin heimolla oli oma Jumala Jahve, muilla kansoilla omansa.

[Jaakko Ahvenainen]

Juutalaisten monoteismi alkoi kukoistaa vasta Babylonin ikeen alla, asia jota ei oikein haluta uskonnollisissa piireissä tuoda esille.

Totta, siihen asti oli vallalla monolatria eli uskonto, jossa Israelin heimolla oli oma Jumala Jahve, muilla kansoilla omansa.

Näihin kahteen näkemykseen on helppo yhtyä. Juutalaisuus ei vielä patriarkkojen aikoina(Aabrahan, Iisak ja Jaakob) oleellisesti eronnut ympäristönsä uskonnoista ja Jahven asema israelilaisten heimojumalana oli ilmeinen.

Juutalaisuuden ainoia lähde on oikeastaan Vanha testamentti. Muuta ei ole. Se ensimmäinen kuningas, joka muista lähteistä löytyy on Ahab, joka mainitaan eräässä assyrialaisesa kirjeessä (853 eKr). Näin tarun ja todellisuuden raja on hyvin häilyvä, mikä erityisen selvästi on havaittavissa joissakin VT:n kirjoissa, kuten esim. 1-5 Moos, Job.

Tämä ei tietenkään merkitse sitä, etteivätkö esim. Daavid ja Salomo olisi olleet historiallisia henkilöitä tai etteivätkö Mooseksen kirjat sisältäisi eksaktia historiallista ainesta. Eksaktin historiallisen aineksen todentaminen tarustosta on vain hyvin vaikeaa eräiltä osin, koska nämä molemmat sekoittuvat toisiinsa.

Sittemmin on löytynyt lisää dokumentteja mm. Qumranin essealaiset tekstit, mutta niistäkää ei muistaakseni mitään oleellista uutta ole havaittu ainakaan varhaiseen juutalaisuuteen nähden. Lähinnä näistä teksteistä vahvistuu Jesajan kirjan teksti, joka qumranilaisessa versiossaan ei poikkea juurikaan Raamatussa olevasta.

Mutta esim. juutalainen monoteismi näyttää kehittyneen vasta eksiilissä ja sen jälkeen Esran ja Nehemian aikoihin. Tätä ennen ja hieman ennen eksiiliä (586 eKr, jolloin Jerusalen hävitettiin ja suurin osa kansasta vietiin Babyloniaan -babylonialaiset ja meedialaiset valloittivat Niiniven 606 eKr) tapahtui kuitenkin oleellinen muutos dekalogin muodossa, jonka ensimmäinen käsky on tässä suhteessa merkittävä Jahven sanana: "Älä pidä muita jumalia minun rinnallani".

Ennen tätä juutalaisuudessa palvottiin useita jumalia varsin yleisesti. Samoin pidettiin useita vaimoja tai jalkavaimoja. Juutalaisuuden uskonnollinen kehitys ei pysähtynyt eksiiliin tai välittömästi tämän jälkeiseen aikaan.

Noin 150 eKr kehittyi elitistinen pappispuolue saddukeukset, joka otti vaikutteita hellenismistä. Saddukeusten vastapainoksi hieman myöhemmin kehittyi toinen uskonnollis-poliittinen puolue, fariseukset, alemman papiston piiristä, joka puolestaan oli saanut vaikutteita eksiilistä (mm. iankaikkinen elämä, enkeli-oppi, ym.).

Ulkopuolelta saadut ja omaksutut vaikutteet luonnollisesti suodattuivat juutalaisen monoteismin kautta, mutta säilyttivät silti keskenään sovittamattomissa olevat erityispiirteensä, kunnes 70-luvulla jKr Jerusalemin tuhon jälkeen saddukeukset katosivat historian näyttämöltä ja juutalaisuus siirtyi koteihin ja synagogalaitoksen piiriin ja uskonnon kehittyminen farisealaisten rabbien asiaksi, kuten edelleenkin on.

[Markku Meilo]

Näin tarun ja todellisuuden raja on hyvin häilyvä, mikä erityisen selvästi on havaittavissa joissakin VT:n kirjoissa, kuten esim. 1-5 Moos, Job.

Tarun ja todellisuuden välinen raja on Vt-seurassa ratkaistu siirtämällä tarutkin todellisuusosastoon. Näkemyksiä ylläpidetään yksittäisiä jakeita lainaamalla ja pahimmillaan niiden sisältöä vääristämällä. Itselleni Raamattu on nyt huomattavasti kiinnostavampi kuin jt-aikana. Kiinnostusta lisää erityisesti alan ammattilaisten kriittisten näkemysten seuraaminen. Vt-seurassa tätä kritiikkiä kun ei ole, eikä sitä saa harrastaa.