UT:n Jehova nimen väärentäminen.

[Markku Meilo]

Hämmästyttävää etteivät lue edes omaa matskuaan esim. KIT ja UMK liite 1.

Niin ja Itse Raamatunkin kanssa on puutteita, kun ei lueta Raamatusta, vaan luetaan (Vt-opetuksia) Raamattuun. Toisaalta tuo laiskuus menee läpi linjan, jos jt esimerkiksi keräisi Vt-seuran viitteet Babylonian hallitsijoista, hallinta-aikoineen ja laittaisi ne Vt-seuran ilmoittamaan hallintajärjestykseen, niin jt huomaisi, että häntä stritataan öögaan 607-opetuksella. Vt-seura kun meni varomattomuuttaan tai tyhmyyttään lainaamaan em. tiedot historioitsijoilta, jotka eivät opeta 607-hömppää.

Olen ollut tilanteessa, jossa jt lukee sidotusta Vt-lehden vuosikerrasta vanhaa oppiversiota ja kun hänelle kerrotaan, että tuo opetus on hiljan muuttunut, niin vastaus oli: "Mutta näin täällä lukee." Vastaus pysyi edelleen samana kun hänelle annettiin päivämäärä, jolloin oppiveivaus on julkaistu. Tulee mieleen se vanha juttu aivoista ja salin narikasta, olisko jäänyt sinne poislähtiessä.

[Ariadna]

Immanuel on Raamatun ilmaisema Jeesuksen nimi.

Immanuel nimi on vain VT:ssa ei UT:ssa jolloin se, että se olisi raamatun ilmaisema nimi Jeesuksesta ei pidä paikkaansa. Matteus liittää sen tosin kiertoteitä pitkin ja antaa siitä mielikuvan kun Jesajan mukaan "nuori nainen synnyttää" ja saa näin yhdistettyä Immanuelin äidin Mariaan.

Näinhän todellisuudessa asia ei ole,Immanuelin syntymäennustuksesta käy ilmi,että profeetta odotti Immanuelin syntyvän lähiaikoina ja Jesaja yhdistää lapsen syntymän Ahasin epäuskoon.

Varhaisen kirkon opin luojana eräs merkittävimmistä oli Justinus marttyyri ja hän selittää teoksessaan Dialogi juutalaisen Tryfonin kanssa, kuinka Jesajan ennustukset koskivat Jeesusta messiaana, Justinuksellakin on vaikeuksia selittää Immanuel-profetian aikasidonnaisuutta Aramin ja Efraimin hävittämisen kanssa.
Uskon asioissa vaikeudet on voitettava vaikka ne kivelle karahtavatkin, esimerkkinä Jekonjalle annettu kirous jonka mukaan hänen jälkeläisiään ei tule istumaan daavidisella valtaistuimella, kuitenkin Jeesuksen sukupuuhun hänetkin liitetään ja vielä parempi esimerkki kun VT:n Haggai muuttaa tuon Jekonjan kirouksen siunaukseksi koska muuten tuo Daavidin kuninkaallinen sukuhaara olisi hävinnyt kartalta Sidkian poikien kuoltua.

[Pro et contra]

Mehän tuon nimen Immanuel annamme / myönnämme Jeesukselle, tai jätämme myöntämästä eli emme hyväksy hänen Messiaanista asemaa. Kun raamattu sanoo: "hänelle on annettava nimi Immanuel" se tarkoittaa sitä mitä siinä lukee ja mitä nimi merkitsee " Jumala on kanssamme".

[Kaarmis]

Näemmä kaiken voi selittää valkoiseksi...

[Pro et contra]

Jojakin / Jekonja /Konja , millä nimellä nyt kutsutaankin oli Juudan kuningas reilu 3 kk ennenkuin vietii pakkosiirtolaisena Babyloniin ja Sidkia joka oli Jekonjan isän Jojakimim veli tuli hallitsemaan viimeisenä kuninkaana Daavidin maallisella valtaistuimella. Jekonja sai Babylonissa useampia poikia joista yhden poika Serubbabel nimitettiin Jerusalemin ja Juudean käskynhaltijaksi v. 607 Kyyros Suuren valtuuttamana.

Profeetta Jeremia sai tiedoksi tuomiosanoman Jekonjaa vastaan Jer.2229 Oi maa, maa, maa, kuule Jehovan sana.+ 30 Näin on Jehova sanonut: ’Kirjatkaa tämä mies lapsettomaksi,+ voimakkaaksi mieheksi, jolla ei ole menestystä päiviensä aikana; sillä hänen jälkeläisistään ei yhdelläkään tule olemaan sellaista menestystä,+ että istuisi Daavidin valtaistuimella+ ja hallitsisi vielä Juudassa.’” UM

Jekonja, kuten sanottua sai poikia Baabelissa ja yhdestä hänen lapsenlapsistaan eli Serubbabelista tuli jopa Jerusalemin käskynhaltija mutta ei Daavidin istuimella istuvaa kuningasta:

Jojakin sai Babylonissa ollessaan seitsemän poikaa (1Ai 3:16–18). Näin säilyi Messiaaseen johtava kuninkaallinen sukuhaara (Mt 1:11, 12). Mutta profetian mukaisesti kukaan Jojakinin jälkeläisistä ei koskaan hallinnut maallisesta Jerusalemista käsin. Sen vuoksi Jojakin oli ikään kuin lapseton, vailla jälkeläistä, joka olisi seurannut häntä kuninkaana. (Jer 22:28–30.)

Hesekiel aloitti profeetan työnsä Jojakinin pakkosiirtolaisuuden viidentenä vuonna (Hes 1:2). Noin 32 vuotta myöhemmin, ilmeisesti 580 eaa., Nebukadnessarin seuraaja Evil-Merodak (Awil-Marduk) vapautti Jojakinin vankilasta ja asetti hänet erikoisasemaan kaikkien muiden vangittujen kuninkaiden yläpuolelle. Siitä pitäen hän söi Evil-Merodakin pöydässä ja sai päivittäisen määräannoksen. (2Ku 25:27–30; Jer 52:31–34.)

On löydetty babylonialaisia hallintoasiakirjoja, joissa luetellaan Jojakinin ja hänen viiden poikansa annokset.

Opas 1.

1Aik.3:17: Miksi Luukkaan 3:27 sanoo Jekonjan poikaa Sealtielia Nerin pojaksi? Sealtielin isä oli Jekonja. Mutta Neri ilmeisesti antoi tyttärensä Sealtielille vaimoksi. Luukas kutsui Nerin vävyä Nerin pojaksi samoin kuin hän sanoi Joosefia Marian isän Heelin pojaksi (Luukas 3:23).

1Aik.3:17–19: Mitä sukua Serubbabel, Pedaja ja Sealtiel olivat toisilleen? Serubbabel oli Pedajan poika, ja Pedaja taas oli Sealtielin veli. Toisinaan Raamattu kuitenkin sanoo Serubbabelia Sealtielin pojaksi (Matteus 1:12; Luukas 3:27). Tämä voi johtua siitä, että Pedaja kuoli ja Sealtiel kasvatti Serubbabelin. Tai kenties Sealtiel kuoli lapsettomana ja Pedaja solmi lankousavioliiton, josta syntyi esikoisena Serubbabel (5. Mooseksen kirja 25:5–10).

wt.2005 Kohokohtia 1.Aikakirjasta

Jeesuksen sukuluetteloissa tosiaankin on eroavuuksia Matteuksen ja Luukkaan kertomana, yllä oleva selittää osaltaan tätä eroavuutta.

Serubbabelista kerrotaan mm.seuraavaa:

Serubbabel
(akkadista, merk. ’Babelin siemen [jälkeläinen]’).

Kotimaahansa palanneiden juutalaisten ensimmäinen käskynhaltija (Hag 2:21); kuningas Daavidin jälkeläinen ja Jeesuksen Kristuksen esi-isä; todennäköisesti Pedajan poika, jonka katsottiin kuitenkin laillisesti olevan Sealtielin poika (1Ai 3:19; Mt 1:12, 13; Lu 3:27; ks. SUKULUETTELO, JEESUKSEN KRISTUKSEN: Ongelmia Matteuksen esittämässä Jeesuksen sukuluettelossa). 1. Aikakirjan (3:19, 20) sukuluettelossa mainitaan nimeltä Serubbabelin seitsemän poikaa (Mesullam, Hananja, Hasuba, Ohel, Berekja, Hasadja, Jusab-Hesed) ja yksi tytär (Selomit). Serubbabelin virallinen tai babylonialainen nimi oli nähtävästi Sesbassar (Esr 1:8, 11; 5:14, 16; vrt. Esr 3:8).

Babylonin pakkosiirtolaisuudesta vapautumisen jälkeen Serubbabel johti juutalaisen jäännöksen takaisin Jerusalemiin ja Juudaan 537 eaa. (Esr 2:1, 2; Ne 7:6, 7; 12:1; kartta, 2. osa, s. 332). Kuningas Kyyros oli nimittänyt Serubbabelin käskynhaltijaksi ja uskonut hänen haltuunsa pyhät kulta- ja hopea-astiat, jotka Nebukadnessar oli vuosia aiemmin ottanut temppelistä (Esr 5:14, 15). Jerusalemin temppelin alttari pystytettiin Serubbabelin ja ylimmäisen papin Jesuan johdolla seitsemännessä kuussa (etanim eli tisri, syys-lokakuu) (Esr 3:1, 2), ja varsinainen temppelin rakentaminen alkoi toisen vuoden toisessa kuussa (v:n 536 eaa. siv eli ijjar, huhti-toukokuu) (Esr 3:8). Serubbabel, Jesua ja isänhuoneiden päämiehet huomasivat, että niillä ei-juutalaisilla, jotka pyysivät lupaa osallistua jälleenrakennustyöhön, oli väärä vaikutin, minkä vuoksi he sanoivat: ”Teillä ei ole mitään tekemistä meidän kanssamme huoneen rakentamisessa Jumalallemme, sillä me itse rakennamme yhdessä Jehovalle, Israelin Jumalalle, niin kuin kuningas Kyyros, Persian kuningas, on meitä käskenyt.” (Esr 4:1–3.)

Opas 2. Serubbabel

[Markku Meilo]

Mehän tuon nimen Immanuel annamme / myönnämme Jeesukselle, tai jätämme myöntämästä eli emme hyväksy hänen Messiaanista asemaa

Jees, näin se menee. Raamatulla ei ole merkitystä kunhan hyväksyy selittelyn, niin siitä se paratiisi aukeaa.

Kun raamattu sanoo: "hänelle on annettava nimi Immanuel" se tarkoittaa sitä mitä siinä lukee ja mitä nimi merkitsee " Jumala on kanssamme".

Kun Raamattu sanoo auringon kiertävän maata yläpuolisia vesiä kannattavassa taivaanvahvuudessa, niin se tarkoittaa sitä mitä siinä lukee. Tai siis miksi se ei tarkoitakaan?

Minusta sinä olet joko helvetin älykäs trolli, jonka lankaan monet meistä ovat langenneet, se toinen vaihtoehto on varmaan kaikille palstan lukjoille tuttu . Niin ja toki muitakin vaihtoehtoja on, mutta ei valoisalta näytä.

[Tony]

Kun raamattu sanoo: "hänelle on annettava nimi Immanuel" se tarkoittaa sitä mitä siinä lukee ja mitä nimi merkitsee " Jumala on kanssamme".

Kenelle tämä nimi annettiin?

[Pro et contra]

Kenelle tämä nimi annettiin?

Evankeliumin mukaan profeetta Jesajan kirjassa mainittu nimi Immanuel kuuluu Jeesukselle, Matteus ei yhdistänyt tätä profetiaa omavaltaisesti itse tulkiten Jeesukseen vaan enkeli paljasti sen Joosefille unessa.

Vilkaisin mitä Opas-kirja tästä kirjoittaa ja siellä sanotaan mm. seuraavasti;

Jos enkelin Marialle antaman ohjeen (”sinun pitää antaa hänelle nimi Jeesus”) ja Jesajan profetian (”neito – – on antava hänelle nimen Immanuel”) välillä näyttää olevan ristiriita, on syytä muistaa, että Messiaasta oli määrä käyttää muitakin nimiä (Lu 1:31; Jes 7:14). Esimerkiksi Jesajan 9:6:ssa sanottiin hänestä: ”Hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.” Mitään näistä nimistä ei kuitenkaan annettu Marian esikoisen nimeksi silloin kun hän oli vauva eikä sen jälkeen kun hän aloitti palveluksensa. Ne olivat sen sijaan kaikki profeetallisia arvonimiä, joista Messias tunnistettaisiin. Jeesus eli joka suhteessa näiden nimien merkityksen mukaisesti, ja siinä mielessä ne annettiinkin osoittamaan profeetallisesti hänen ominaisuuksiaan ja sitä hyvää, mitä hän tekisi kaikille niille, jotka ottaisivat hänet vastaan Messiaana. Tämä koski myös hänen nimeään Immanuel .Hän oli sen merkityksen mittainen ja täytti sen.

Opas 1 , kursivointi ja painotukset P&C

Kun tuossa aiemmin käytin sanaa annamme, myönnämme niin tarkoitus ei ole korostaa ihmisen omaa asemaa antajana, myöntäjänä , tämä tarkennus on paikallaan siksi että kyseessä oli korostettu sanavalinta, ihmisen asema Jumalan ja Jeesuksen edessä huomioiden olisi parempi sanoa; mehän tuon nimen Immanuel _hyväksymme_ Jeesukselle ..

[Tony]

Eli kyseinen nimi oli vain ikäänkuin lempinimi, liikanimi, mutta jota nimeä ei kuitenkaan sitten oikein edes käytetty.

Onko keissillä mielestäsi jonkinlainen todistusarvo johonkin suuntaan?

[Pro et contra]

Ne ovat arvonimiä ja kuvaavat Jeesuksen asemaa. Jeesuksesta käytetään noita nimiä vaikkakaan esim. nykyisessä laulukirjassa ei ole mainittu Immanuelia, ei siellä ole Hoosiannaakaan, Ihmeellinen ja Rauhanruhtinas taas on, kristityt eivät kiistä näiden nimien kuuluvan Jeesukselle. Jeesuksella näyttää olevan myös lisää nimiä joita ei ole kaikille paljastettu, kts. Ilm.3:12

[Tony]

Niin. Arvonimiä voi antaa kenelle vain ja millaisia tahansa, ilman että niillä olisi mitään muuta yhteyttä todellisuuteen kuin mielikuvissa.

Aurinkokuningas "Don Tami" Juhani Tammisellakin saattaa olla vielä nimiä joita ei ole kaikille paljastettu.

Mikä idea tällaisella arvonimillä pyörittelyssä on?

[Kaarmis]

No katos kun Jeesukselle piti antaa nimi Immanuel, ni kun uskikset kutsuu Jeesusta Immanueliksi, ni eikös se todista ennustuksen toteutuneen?!?

Siis ihan oikeesti. I don't want to live in this planet anymore.

[Jaakko Ahvenainen]

Serubbabel nimitettiin Jerusalemin ja Juudean käskynhaltijaksi v. 607 Kyyros Suuren valtuuttamana.

Palataanpa kartalle, jos sopii. Puhe on Jehovan nimen väärentämisestä Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin tässä sessiossa ja mitä väärentämiseen yleensä tulee (tässä Jehovan todistajat ovat maailmankuuluja) niin tämä mainittu Kyyros II Suuri eli noin 576–529 eaa, ei suinkaan 607.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyyros_II_Suuri

[efedrin]

Edellä arvostelin todistajia etteivät lue edes omaa matskuaan. UMK:n liite 1 josta mainitsin on niin ovelasti laadittu ettei se helposti aukene. Otsikkokin ohjaa nimen olevan kreikan teksteissä. Mm. sanotaan "olemme PALAUTTANEET Jumalan nimen 237 kohtaan ramatun kreikkalaisten kirjoitusten päätekstissä" Näin UM 1995 laitos joka itselläni on.

Siis palautettu vaikka yhtäkään ei löydy varhaisista teksteistä!

[Pro et contra]

Serubbabel nimitettiin Jerusalemin ja Juudean käskynhaltijaksi v. 607 Kyyros Suuren valtuuttamana.

Palataanpa kartalle, jos sopii. Puhe on Jehovan nimen väärentämisestä Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin tässä sessiossa ja mitä väärentämiseen yleensä tulee (tässä Jehovan todistajat ovat maailmankuuluja) niin tämä mainittu Kyyros II Suuri eli noin 576–529 eaa, ei suinkaan 607.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyyros_II_Suuri

Pahoittelut ajatusvirheestä tms. sekaannuksesta, tässä korjaus:

Babylonin pakkosiirtolaisuudesta vapautumisen jälkeen Serubbabel johti juutalaisen jäännöksen takaisin Jerusalemiin ja Juudaan 537eaa. (Esr 2:1, 2; Ne 7:6, 7; 12:1; kartta, 2. osa, s. 332). Kuningas Kyyros oli nimittänyt Serubbabelin käskynhaltijaksi ja uskonut hänen haltuunsa pyhät kulta- ja hopea-astiat, jotka Nebukadnessar oli vuosia aiemmin ottanut temppelistä (Esr 5:14, 15). Jerusalemin temppelin alttari pystytettiin Serubbabelin ja ylimmäisen papin Jesuan johdolla seitsemännessä kuussa (etanim eli tisri, syys-lokakuu) (Esr 3:1, 2), ja varsinainen temppelin rakentaminen alkoi toisen vuoden toisessa kuussa (v:n 536 eaa. siv eli ijjar, huhti-toukokuu) (Esr 3:8). Serubbabel, Jesua ja isänhuoneiden päämiehet huomasivat, että niillä ei-juutalaisilla, jotka pyysivät lupaa osallistua jälleenrakennustyöhön, oli väärä vaikutin, minkä vuoksi he sanoivat: ”Teillä ei ole mitään tekemistä meidän kanssamme huoneen rakentamisessa Jumalallemme, sillä me itse rakennamme yhdessä Jehovalle, Israelin Jumalalle, niin kuin kuningas Kyyros, Persian kuningas, on meitä käskenyt.” (Esr 4:1–3.)

Opas 2