Veljesseura.org

Kristillisissä piireissä on on havaittu tehokkaaksi opetus, joka jättää uskovalle henkilölle tunteen mahdollisuudesta olla eläessään osa kaupan olevaa lupausta. Samoin uskonnollisissa piireissä johtoporras on mieltynyt opetuksiin, joissa se itse saa olla etunenässä johtamassa seuraajiaan lupausten täyttymykseen. Vuosituhansien päässä oleva porkkana ei myy, kuten ei myy myöskään Raamatun kertomus siitä, että Jeesuksen paluulupaus happani kaksi vuosituhatta sitten.

Kristillisten piirien harmiksi Raamatun UT ei kuitenkaan anna ajallemme mitään perustetta yhteenkään lupauksen täyttymykseen. Sen estämättä tuhatvuotishallintoa on Vt-seuran opetuksessa käytetty eräänä täkynä heti liikkeen alkumetreiltä ja tuhatvuotishallinto saatiin aloitettua vuonna 1874 hyvin yksinkertaisella tavalla. Russell halusi sijoittaa vapautuksen omaan aikaansa ja keksi oivan keinon, julistelemastaan raamatullisuudessa huolimatta hän kuitenkin hylkäsi Raamatun kertoman luomispäivien pituuden ja käytti perimätietoon perustuvia 7000-vuotisia luomispäiviä.

No sitten oli enää saatava tuhatvuotishallinto alkamaan hänen omana elinaikanaan, joten ihmiskunnan 6000-vuotinen olemassaolo saatiin osumaan vuoteen 1874 yksinkertaisesti vääristelemällä Raamatun ajanlaskua sadalla vuodella.

Rutherford meni yli siitä missä aita on matalin, kehitti oman riemuvuosiajanlaskunsa vuoden 1925-maailmanlopun tueksi, merkityksellistä oli kuitenkin se, että hän olisi kärjessä johtamassa joukkojaan kohti uutta järjestystä.

Rutherfordin vanavedessä uiskennellut Fred Franz pääsi oraakkeliksi jo Rutherfordin viimeisinä elinvuosina, mutta vasta mentorinsa kuoltua FF julkaisi kirjan, jossa Russelin raamatunvääristely korjattiin. Tuossa vuonna 1943 julkaistussa kirjassa FF laukaisi liikkeelle vuoden 1975-maailmanlopun, joka tietysti tavan mukaan osui hänen odotettuun elinkaareensa. Tämä maailmanloppuarkkitehti siirsi ihmiskunnan 6000-vuotissynttärit raamatullisempaan ajankohtaan, mutta tietysti tämä edellytti perimäteidon käyttöä Raamatun asemesta.

Vuosi 1975 tuli ja meni, joten Vt-seuran oli aika uudistaa ajanlaskua ja siihen liittyvää opetusta. Perimätietoon perustuvat 7000-vuotiset luomispäivät hylättiin ja mentiin yhä etäämmälle Raamatusta. Luomispäivien pituutta lisättiin, mutta nyt pituudeksi tuli epämääräinen ”tuhansia vuosia”. Sikäli näppärä oppimuutos, ettei tarvitse pelätä ajan ajavan ohitse, kuten tulee käymään voideltujen peräkkäisten sukupolvien kohdalla.

Opetuksena nykyinen tuhatvuotishallinto on jo lähtökohtaisesti täysin perusteeton, koska Raamatun luomispäivä on vuorokausi. Tämän kirjoituksen kirvoitti kun Raamattua lukiessa osuin jakeeseen Joh. 5:17 (UMK):

Mutta hän vastasi heille: ”Isäni on tehnyt jatkuvasti työtä tähän asti, ja minä teen jatkuvasti työtä.”

Jo yksin Raamatun VT tekee luomisvuorokausillaan Vt-seuran tuhatvuotishallinto-opetuksesta silppua ja UT viimeistelee sitä tällä Johanneksen evankeliumin jakeella.

Markku Meilo kirjoitti:Kristillisissä piireissä on on havaittu tehokkaaksi opetus, joka jättää uskovalle henkilölle tunteen mahdollisuudesta olla eläessään osa kaupan olevaa lupausta. Samoin uskonnollisissa piireissä johtoporras on mieltynyt opetuksiin, joissa se itse saa olla etunenässä johtamassa seuraajiaan lupausten täyttymykseen. Vuosituhansien päässä oleva porkkana ei myy, kuten ei myy myöskään Raamatun kertomus siitä, että Jeesuksen paluulupaus happani kaksi vuosituhatta sitten.

Tulee mieleen aasi ja porkkana kepin nokassa, sopiva etäisyys on oleellisen tärkeää. Tässä kristittyjä jo useammassa polvessa, syntymävuodet: 20, 40, 60, 80, 100, 120, 140, 160, 180, 200, 220, 240, 260, 280, 300, 320, 340, 360, 380, 400, 420, 440, 460, 480, 500, 520, 540, 560, 580, 600, 620, 640, 660, 680, 700, 720, 740, 760, 780, 800, 820, 840, 860, 880, 900, 920, 940, 960, 980, 1000, 1020, 1040, 1060, 1080, 1100, 1120, 1140, 1160, 1180, 1200, 1220, 1240, 1260, 1280, 1300, 1320, 1340, 1360, 1380, 1400, 1420, 1440, 1460, 1480, 1500, 1520, 1540, 1560, 1580, 1600, 1620, 1640, 1660, 1680, 1700, 1720, 1740, 1760, 1780, 1800, 1820, 1840, 1860, 1880, 1900, 1920, 1940, 1960, 1980, 2000. Jokainen heistä on ajatellut elävänsä viimeisiä päiviä, ja ketjun toistaiseksi viimeinenkin jaksaa odotella. Ei huono saavutus.

Mutta hän vastasi heille: ”Isäni on tehnyt jatkuvasti työtä tähän asti, ja minä teen jatkuvasti työtä.”

Jo yksin Raamatun VT tekee luomisvuorokausillaan Vt-seuran tuhatvuotishallinto-opetuksesta silppua ja UT viimeistelee sitä tällä Johanneksen evankeliumin jakeella.

Kristittyjen osalta lakkautetun sapatinkin piti olla ikuisena merkkinä lepopäivästä, joka on kauan sitten pidetty: "Pysyköön sapatti ikuisesti merkkinä liitosta, jonka olen teidän kanssanne tehnyt, sillä kuutena päivänä minä, Herra, loin taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä en enää tehnyt työtä vaan lepäsin." (2. Moos. 31:17). Vartiotorni joutuu vääntämään tuon UM-käännöksessä muotoon "seitsemäntenä päivänä hän lepäsi ja ryhtyi virkistäytymään", kun oppiin kuuluu, että lepopäivä on vielä meneillään.

Hieno artikkeli.Siis tarkoittaako tuo raamatun jae sitä että jehova on tehnyt jatkuvasti työtä? No niinhän siinä sanotaan. Opettavatko jehovantodistajat että Jehovalla on siis menossa lepopäivä, vaikka raamattu sanoo että hän on tehnyt jatkuvasti työtä?

Polyester kirjoitti:Ei huono saavutus.

Ei lainkaan huono kun vielä ottaa huomioon, että homma jatkuu aistit suljettuina hamaan tulevaisuuteen samaa rataa.

Kristittyjen osalta lakkautetun sapatinkin piti olla ikuisena merkkinä lepopäivästä...

Samoin veren käyttöön liittyneessä liitossa oli osavelvoitteena lisääntyminen ja maan täyttäminen, mutta Vt-seura katsoo pykälän vanhentuneen ja sallii ehkäisyn. Sekä päälle päätteeksi on aika ajoin kehottanut pidättymään lastenhankinnasta.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Mutta miten tuo raamatunjae(Joh. 5:17 (UMK)) sitten tekee silppua tuhatvuotis-hössötyksestä - sitä en ymmärtänyt. Saisiko valaistusta asiaan?

Jos töitä on tehty kaiken aikaa ei myöskään olisi tuhansia vuosia pitkän lepopäivää ja sen päättävää tuhatvuotisjaksoa. No eihän sitä tuhansia vuosia pitkää luomispäivääkään Raamatussa ole, toi jae on vaan yksi naula lisää Vt-seuran oppiarkkuun.

Markku Meilo kirjoitti:
Samoin veren käyttöön liittyneessä liitossa oli osavelvoitteena lisääntyminen ja maan täyttäminen, mutta Vt-seura katsoo pykälän vanhentuneen ja sallii ehkäisyn. Sekä päälle päätteeksi on aika ajoin kehottanut pidättymään lastenhankinnasta.

No - eihän järjestö halua että ihmiset sekoittavat sen lestadiolaisiin. Jotenkin aina pitää erottautua ja se on vaikeaa keksiä että miten erottaudutaan kun uskontoja on niin paljon.

Paratiisissakaan on vaikea lisääntyä, koska eikös siellä eletä kuin enkelit taivaassa jatkuvassa selibaatissa ikuisesti.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti: Paratiisissakaan on vaikea lisääntyä, koska eikös siellä eletä kuin enkelit taivaassa jatkuvassa selibaatissa ikuisesti.

Entä jos enkeleillä onkin lupa paneskella keskenään ihan vapaasti Jehvanan hyväksyvän katseen alla? Onhan noille Raamatun perusteella luotu seksuaaliset halutkin.

Weathertop kirjoitti:

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti: Paratiisissakaan on vaikea lisääntyä, koska eikös siellä eletä kuin enkelit taivaassa jatkuvassa selibaatissa ikuisesti.

Entä jos enkeleillä onkin lupa paneskella keskenään ihan vapaasti Jehvanan hyväksyvän katseen alla? Onhan noille Raamatun perusteella luotu seksuaaliset halutkin.

Enkeliorgiat. Where do I sign?

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Opettavatko jehovantodistajat että Jehovalla on siis menossa lepopäivä, vaikka raamattu sanoo että hän on tehnyt jatkuvasti työtä?

Opettavat, jos ei ole ihan muutaman vuoden sisään kumottu.

Vartiotorni 2011 kirjoitti:ENSIMMÄISEN MOOSEKSEN KIRJAN 1. luvussa kerrotaan, että Jumala valmisti maan ihmisten asuttavaksi kuudessa päivässä. Ne eivät olleet 24-tuntisia päiviä vaan paljon pitempiä ajanjaksoja. Kunkin tällaisen ajanjakson loppu ilmaistaan Raamatussa sanoilla: ”Tuli ilta ja tuli aamu.” (1. Moos. 1:5, 8, 13, 19, 23, 31.) Seitsemännestä päivästä kuitenkin sanotaan: ”Jumala ryhtyi siunaamaan seitsemättä päivää ja pyhittämään sitä, koska sinä päivänä Jumala on levännyt kaikesta työstään, jonka hän sen tehdäkseen on luonut.” (1. Moos. 2:3.)

2 Huomaa aikamuoto ”on levännyt”. Se ilmaisee, että seitsemäs päivä – Jumalan lepopäivä – oli edelleen menossa vuonna 1513 eaa., jolloin Mooses kirjoitti ensimmäisen kirjansa. Jatkuuko Jumalan lepopäivä edelleen? Jos jatkuu, niin voimmeko me nykyään elävät päästä hänen lepoonsa? Meidän on hyvin tärkeää saada vastaukset näihin kysymyksiin.

Perustelut saattavat vähän ontua, mutta ei se mitään haittaa. Keskeisin asia väännetään rautalangasta:

Voimme päästä Jehovan lepoon, jos toimimme tottelevaisesti sopusoinnussa hänen edistyvän tarkoituksensa kanssa sitä mukaa kuin se paljastuu meille hänen järjestönsä välityksellä.

https://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2011525

Siinähän se lopussa on avain koko toimintaan. Voimme päästä Jehovan lepoon kunhan toimimme sopusoinnussa hänen edistyvän tarkoituksensa kanssa pedofiilien ja liian tiukkojen pöksyjen suhteen.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:No - eihän järjestö halua että ihmiset sekoittavat sen lestadiolaisiin.

Uskontomarkkinoilla on nimenomaan erotuttava, jolloin kilpailijoista haetaan virheitä, ei sellaista missä kilpailijat ovat lähempänä Raamatun ajatusta.

Paratiisissakaan on vaikea lisääntyä, koska eikös siellä eletä kuin enkelit taivaassa jatkuvassa selibaatissa ikuisesti.

Maailmanlopun hengissä selviävät naimattomat menevät kyllä jiftikseen, aikoinaan oli opetuksessa Jeesuksen pyörittämä avioliittotoimisto, eli puoliso ei ollut vapaasti valittavissa. Ilmestyessään tuo opetus herätti närää ja ihan oikeutetusti.

Weathertop kirjoitti:Entä jos enkeleillä onkin lupa paneskella keskenään ihan vapaasti Jehvanan hyväksyvän katseen alla? Onhan noille Raamatun perusteella luotu seksuaaliset halutkin.

Niinpä ja kun naarasenkeleitä ei taivaassa ollut, niin puutteessa oli liidettävä yläpuolisten vesien ja kiinteän taivaanvahvuuden läpi lättymaan kamaralle.

Polyester kirjoitti:...ja ryhtyi virkistäytymään"

Tarkistin Blueletteristä ja sanan ensisijainen merkitys olisi enemmänkin hengähtäminen, mutta Rutherfordin menoa tutkailleena voisi päätellä taivaallisen taikajuoman sopivan kuvioon.

Korjaus
Ei siis kasvissyöjä raittiusintoilija Russelin, vaan juopon despootin Rutherfordin.

Kiintoisa aihe, kysymyksiä taas aiheuttaa tämä luomispäivän pituus:
http://cross-section.info/2014/10-maail ... a-paivassa
mainitussa artikkelissa käsitellään luomispäivää ja sen merkitystä Raamatun muihin päiviin verraten, Markkua uskoisin tämän kiinnostavan.


En ole muuten aiemmin tullut kiinnittäneeksi huomiota ettei kuun ja auringon; näiden maanpiirin "valon lähteiden" yhteydessä puhutakaan luomisesta, ei myöskään eläinten ja ihmisten yhteydessä
Lainaus artikkelista:

"" Aurinko ja Kuu tulevat siis järjestyksessä kasvien (3. päivä) jälkeen!

Jos päivät tulkitsee vain kirjalliseksi rungoksi, ongelmaa ei tietenkään ole. Muuten tavallisin tulkinta on, että neljännen päivän korostus on juuri ajan osoittamisessa. Näin sen sisältö olisi taivaankappaleiden tulo näkyviin (esim. pilviverhon hälvetessä), ei niiden luominen.

Heprean aikamuotojen epämääräisyys ja merkitykseltään epämääräisen verbin \'muovata\' (עָשָׂה ʿasa) käyttäminen verbin \'luoda\' (בָּרָא bara) sijaan (1.Moos. 1:16) tekevät tästä tulkinnasta todennäköisemmän kuin miltä se ensi hätään kuulostaa. Sitä kenties tukee myös koko luomiskertomuksen äärimmäisen ihmis- ja maakeskeinen näkökulma – jopa päivä ja yö ovat mielekkäitä käsitteitä vain maan pinnalla olevalle tarkkailijalle.

Toisaalta sanaa \'muovata\' (עָשָׂה ʿasa) käytetään myös eläinten ja ihmisen luomisesta (1.Moos. 1:25–26), ja tulkinta vaikuttaisi rikkovan luomiskertomuksen päivien symmetrian. ""

Tämähän menikin mielennkiintoiseksi...

Pro et contra kirjoitti:Kiintoisa aihe, kysymyksiä taas aiheuttaa tämä luomispäivän pituus:

Nk. akateemista kiinnostustahan tämä on, minkään Raamatun luomispäivän pituus ei muuta sitä tosiasiaa, että kyseessä on pelkkä taru.

"" Aurinko ja Kuu tulevat siis järjestyksessä kasvien (3. päivä) jälkeen!

Muinoin ei tarvinnut olla huolissaan yksityiskohtien loogisuudesta kun fotosynteesiä ja sen merkittävyyttä ei tunnettu.

Näin sen sisältö olisi taivaankappaleiden tulo näkyviin (esim. pilviverhon hälvetessä), ei niiden luominen.

Oleellisinta onkin se, että Raamattu kertoo kiinteästä taivaanvahvuudesta ja taivaankappaleiden sijainnista tuossa kiinteässä rakenteessa. Pieni hauska yksityiskohta on kuun nimeäminen valolähteeksi.

Sitä kenties tukee myös koko luomiskertomuksen äärimmäisen ihmis- ja maakeskeinen näkökulma – jopa päivä ja yö ovat mielekkäitä käsitteitä vain maan pinnalla olevalle tarkkailijalle.

Jumalan väitetty rooli Raamatun tekstin luonnissa näyttäytyy pelkkänä toiveena, Raamattu on kokoelma muinaisia käsityksiä aikalaisille. Olisikin ihme jos tekstiin ei ajan oloon olisi syntynyt sellaisia ristiriitoja kuten tämä jumalan lepo- tai hengähdystauko vs. jumalan keskeytymätön työnteko.