Qumran, suljettu juutalainen yhteisö

[Ariadna]

Qumranin raunioiden lähistöltä yhteensä 11 luolasta on löydetty noin 800 käsikirjoitusta. Niistä paljastuu kuinka qumralaisilla oli 100 vuotta ennen kristuksen syntymää meille tuttuja uusitestamentillisia käsitteitä.

Teksteissä puhutaan Jumalan pojasta, lopunajan sodasta, uudesta Jerusalemista, taivaallisesta Jerusalemista, liitosta, elävästä vedestä, kasteesta, sovituksesta, erottamisesta, pyhästä ateriasta, leivästä ja viinistä, pappiskansasta, jäännöksestä ja Daavidin pojasta.

Qumranin yhteisö odotti ja uskoi Israelin historian muuttumiseen. He elivät ennustettua vihan aikakautta, lopunaikaa, jolloin maailma oli jaettu kahteen osaan, Pimeyden ja Valonlasten maailmaan.
Luolista on löytynyt pieniä katkelmia jotka tuovat mieleen Johanneksen Ilmestyksen kuvaukset taivaallisesta Jerusalemista vaikka he nähtävästi odottivat ,että Jumala uudistaisi Jerusalemin maan päällä.

Heidän mukaansa Jesajan kirjan ennustukset olivat pian toteutumassa, Jumala oli jo synnyttänyt jäännöksen keskelle johtajan vuonna 150 eKr., Vanhurskauden opettajan, joka paljasti yhteisölleen heidän elävän niitä 'lopun aikoja', joita profeetat olivat ennustaneet.
Kirjakääröissä puhutaan Pahasta Papista joka yritti surmata Vanhurskauden opettajan. Kiista Pahan Papin ja hänen jälkeläistensä hasmonien sukuun kuuluvien ylipappien kanssa jatkui aina Jeesuksen aikaan asti. Tästä johtuen qumralaiset eivät osallistuneet temppelipalvontaan, eivätkä edes uhranneet temppelissä sovitusuhreja.

Oikea papillinen Sadokin suku oli syrjäytetty virasta vuonna 160eKr. ja siirretty Hasmonien suvulle Vanhan testamentin mukaan Salomonin temppelin ajoista lähtien ylipapin virkaa hoiti Daavidin asettama Sadok ja vain sadokilaisilla uskottiin olevan jumalan siunaus. Perinteen rikkominen oli näin ollen qumralaisten mielestä kapinaa jumalaa vastaan.
Qumran teksteissä kerrotaan, että Jumala tulee pian murskaamaan vihollisensa lopullisessa taivaallisessa taistelussa joka tuo mukanaan uuden ajan ja oikeudenmukaisuuden. Yhteisö katsoi olevansa tosi Israelin jäännös - Jahven liiton kansa - joka osallistuu kosmiseen taisteluun, puhdistaa Jerusalemin temppelin ja palauttaa oikean palvonnan, jolloin papillinen Messias ottaa hoitaakseen Qumranin yhteisöllä olleen sovitusviran, joka tarkoitti uuden Ylipapin johdolla uudistettua temppelipalvelusta.

Juutalaisia nuoria miehiä hakeutui satamäärin yhteisön jäseniksi. Pääseminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Ensimmäistä koeaikaa edelsi vuoden mittainen valmistava ajanjakso, jota seurasi kuulustelut. Sen läpäisseet pääsivät sisälle yhteisöön noviisiajaksi, joka kesti kaksi vuotta.
Sen jälkeen oli mahdollista päästä yhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi johon sisältyi kaste, joka oli vertauskuva puhdistautumisesta elävässä vedessä ja oikeutti nauttimaan pyhää ateriaa sekä pääsi osalliseksi liitosta.

Qumranin Yhdyskuntasääntö vertaa hengen puhdistavaa vaikutusta ulkoiseen puhdistumiseen: ”Hän vuodattaa heidän päälleen totuuden hengen niin kuin puhdistusveden (1QS 4:21; käännös Metson; Sollamo, toim., 1997, 26)
Totuuden henki oli heilläkin käsitteenä pyhästä hengestä, joten ei tässäkään mitään uutta. Näin he uskoivat olevansa pappiskansa jäännös joka ainoana ymmärsi Jumalan tarkoituksen

Qumranilaisille opettajille tärkeintä oli puhua tuomion määräämisestä Pimeyden enkelille ja samalla tuomio koski jumalattomia ihmisiä miten he eivät kykene välttämään Pyhän Jumalan vihaa.

Miten tuo muistuttaakaan erästä uskontoa.

[Markku Meilo]

Miten tuo muistuttaakaan erästä uskontoa.

Niinpä, parin tuhannen vuoden kuluttua arkeologit kaivelevat valtakunnansaleja esille ja huomataan kuinka sieltä kirjaston kohdalta löytyneen WTCD-libraryn entisöity sisältö kuvaa hyvin jotain senhetkistä fundiskulttia.

[Ariadna]

Näin varmasti käykin. Tulevaisuudessa, vaikkapa kahden tuhannen vuoden päästä autavatkin Jehovantodistajilta säilyneet kirjoitukset ja opit ja siten samaistamaan heidät juutalaisiin, ja eritoten qumralaisiin. Punaisena lankana voisi toimia katkeamaton oppi juutalaisten paalussa teloittamisista - kuten Jt-oppi Jeesuksen teloituksesta - joka erosi muiden kristittyjen ja varsinkin Rooman kirkon traditiosta.

Temppelikäärön perusteella tiedetään juutalaisten rangaistuksista, johon sisältui puuhun, paaluun ripustaminen:
” Jos mies paljastaa tietoa ja kavaltaa kansansa vieraalle kansalle tehden pahaa omilleen, sinun on ripustettava hänet puuhun niin, että hän kuolee. Kahden todistajan tai kolmen todistajan nojalla hänet surmataan ja hänet ripustetaan puuhun. Jos mies on syyllistynyt raskauttavaan rikokseen ja pakenee muiden kansojen pariin kiroten kansaansa Israelia, sinun on myös hänet ripustettava puuhun niin, että hän kuolee. Hänen ruumiinsa ei kuitenkaan saa jäädä puuhun riippumaan, vaan sinun on haudattava hänet samana päivänä, sillä Jumalan ja ihmisten kiroamia ovat puuhun ripustetut.” 11QT64

Roomalaisille ristiinnaulitsemisen tarkoitus juuri tuo ruumiin häpäisy. Tuomittu sai roikkua ristillä jopa kolme päivää ennen kuin henki lähti, eikä häntä saanut haudata vaan se jäi eläinten ruuaksi. Tuollainen ruumiin kohtelu oli roomalaisten mielestä pahin asia ja suurin rangaistus mitä ihmiselle voisi tapahtua.

Tältä pohjalta tutkijoille tuleekin olemaan ihmettelemistä. Oliko Jeesus tapettu juutalaisten toimesta ja oliko roomalaisilla ollut siihen mitään osuutta.

[Vieras]

Matkaopas näytti, mistä poju oli kiven nakannut ja kumean kopsahduksen utelioittamana oli haeskellut osumaruukun luolassaan tietoonsa. Ei ollut tuhansien järvien maan asukkaalle ihana alue, ellei niitä kääröjä oltu tuotu kauempaa ? mistähän lie ?

orjakapinallinen Spartacuksen joukot ristiinnaulittiin niin pitkäksi aikaa, että sää poisti hautaustarpeen. Tien varteen tasitelupaikalta Roomaan. Kai enemmän varoitukseksi muille kuin häpeäksi itselle ? Onko kukaan esittänyt, että he olisivat naulattu paaluihin ?

[RaM]

Gumrania asutti essealainen luostariyhteisö. Nämä kirjakääröt löytyivät noin 60 vuotta sitten ja ne lisävalaisivat paljon tuon ajan juutalaislahkolaisuutta. Jeesuksen edustama nasaretilaisten lahko oli vain yksi monista puhdasoppisen juutalaisuuden herätysliikkeistä ja essealaisuudessa oli hyvin paljon samoja piirteitä kuin Jeesus-liikkeessäkin. Koska essealaisuus perustui muusta maailmasta eristäytymiseen ja luostarielämään, niin siitä ei milloinkaan päässyt syntymään samanlaista 'menestystarinaa' kuin naseretilaisten lahkosta, joka Paavalin voimin käynnisti voimakkaan saarnaamis- ja käännytystoiminnan myös pakanoiden suuntaan.

[Ariadna]

Hieman tarkennusta tuohon Temppelikääröön. Sehän oli kirjoitettu 200-150 eKr., siis jo ennen Qumranin yhteisön perustamista ja oli tuotu/kopioitu sinne Jerusalem temppelista. Säädökset koskivat siten koko juutalaista kansaa.

Toisessa kirjakäärössä, nimeltään Sotakäärö, joka on täysin qumralainen kirjoitus (150eKr.), tulee lisää todistajilla voimassa olevaa oppia. Heille Jeesus on seuraavassa tilaanteessa ylienkeli Mikael.

Siinä kerrotaan Jumalan "koston päivästä", taistelusta, johon osallistuu enkeleitä:
"Tänään on hänen aikansa nöyryttää ja alentaa vääryyden valtakunnan ruhtinas. Hän lähettää ikuisen avun lunastetuilleen mahtavan enkelin voimalla, joka tulee Mikaelin ikuisen valon valtakunnasta" 1QMXVII,5-6
Sotakäärön mukaan sodassa papeilla oli myös tärkeä tehtävä, he puhalsivat pasuunoihin ja antoivat merkin taisteluun lähtemiselle.

Lopputulos sodasta kuvataan näin:"Tämä päivä säteili meille, ja sinä näytit meille armollisen kätesi ikuisessa lunastuksessa, siirsit syrjään vihollisen valtakunnan, niin ettei sitä enää ole."

Qumranissa luetussa ja sieltä löytyneessä VT apokryfikirjassa Riemuvuosien kirja (161-140 eKr.) kerrrotaan heidän uskostaan: "-- minä luon heihin pyhän hengen... Ja minä olen oleva heidän isänsä ja he tulevat olemaan minun lapsiani... Ja heitä kaikkia kutsutaan elävän Jumalan lapsiksi. Ja jokainen enkeli sekä henki tietää ja tunnustaa, että he ovat minun lapsiani ja minä olen heidän isänsä." 1:23-25

[RaM]

http://www.apokryfikirjat.com/riemuv.htm

Tuosta voi halukkaat lukea tätä kiisteltyäkin kirjaa.

[Kaarmis]

Hieman tarkennusta tuohon Temppelikääröön. Sehän oli kirjoitettu 200-150 eKr., siis jo ennen Qumranin yhteisön perustamista ja oli tuotu/kopioitu sinne Jerusalem temppelista. Säädökset koskivat siten koko juutalaista kansaa.
------

Qumranin kirjat onkin yksi mielenkiintoisimmista juutalaisuus/esikristillisyys-tietolähteistä, kun se ajallisestikin pystytään määrittelemään niin tarkasti. Kuningasjumaluuden ilmestymistä odotettiin minä hetkenä hyvänsä ilmestyväksi, ja samaan aikaan noista (apokryfisistä) kirjoista ei ilmenekään suoraan jumalan Olemus...


"Nuku, suuri maailma, nuku sininen yön avaruus, samassa unessa sininen planeetta,
Valvokoon se jumala, jonka viha on kuin rakkaus, sinisten silmien alla sininen planeetta."
-Yö.

[Ariadna]

Mielenkiintoista on myös historia ennen Jeesusta, joka auttaa ymmärtämään qumralaisia ja sitä miksi Messiaan odotus kohdistui juuri tuohon aikaan. Taustalla on satavuotinen makkabialaishallinto, joka oli kaapannut vallan, ja, jonka aikana kansa sai kokea julmuutta ja väärää hengellistä opetusta. Erään tälläisen juutalaisen hallitsijan toimesta 800 vastustajaa ristiinnaulittiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksander_Jannaios

Heidän toimestaan oli ylimmäisen papin ja kuninkaan virka yhdistetty. Tämä oli Qumran sadokilaiselle pappisyhteisölle temppeliä ja Jumalan nimeä kohtaan osoitettu häväistys. Tuo paha juutalainen hallitseva suku syöstiin vallasta roomalaisten toimesta vuonna 37 eKr., jolloin Herodeksen suku otti vallan Juudeassa ja samalla he erottivat valtion ja uskonnollisen hallinnan.

Juudean historian ja VT:n (mm. 1. Moos. 49:10, 2.Sam. 7:11-14) kirjoitusten takia voidaan ymmärtää miksi he odottivat tavallaan kahta Messiasta. Heidän profeetallisissa kirjoituksisaan kuvataan sadokialaisen ylipapin ja daavidilaisen kuninkaan kohtaamista ehtoollispöydässä, jossa ylipappi ojentaa ensin messiaskuninkaalle siunatun leivän ja viinin, jolloin Jumalalle uskollinen oikean perinteen mukainen Jumalan poika ottaisi hallinnon, rinnallaan sadokialainen ylipappi, joka poistaisi temppelin häväistyksen. Paavalin muotoilemassa kristinuskossa erona juutalaisuuteen on lainkuuliaisuuden muuttaminen Jeesuksen antamaan uhriin. Vanhurskautta eli Jumalan hyväksymää olotilaa Paavali kuvaa lähes samoin kuin qumranilaiset. Armo ei ollut qumranilaisillekaan vieras, sillä he kirjoittavat: ”jos minä kompastun ovat Jumalan armotyöt minun apunani ikuisesti. Jos minä syntisen lihan tähden lankean, on minun vanhurskauteni Jumalan vanhurkaudessa ikuisesti.” 1QSXI, 12.

Room. 3:22-24: "sillä kaikki ovat syntiä tehneet... mutta saavat armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Jeesus Kristus on lunastanut...".

Uudessa testamentissa kuvattu taivallinen temppelikään ei ole qumralaisille vieras käsitys, he kuvaavat Sapattilauluissa kuinka maan päällinen seurakunta, Qumranin yhteisö, osallistuu joka viikko uutena temppelinä taivaalliseen jumalan palvelukseen.