Aamuruskosta sydänpäivään
Lähetetty: 05.08.2018 18:36
Sananlaskut 4:18 on jae, joka esiintyy Variotornissa tiuhaan. Miksi se on järjestölle niin tärkeä? Jae puhuu vanhurskasten polusta, joka kirkastuu "aamuruskosta sydänpäivään" saakka. Vartiotorni lainaa tätä yksittäistä raamatunkohtaa säännönmukaisesti "todistamaan", miten lopun aikana Jumalan kansa saa uutta kirkastuvaa valoa. Kuka tahansa tavallinen Raamatun lukija, ilman akateemista teologian osaamista, voi kuitenkin lukea tuon kohdan huomatakseen, ettei Sananlaskujen 4. luku liity millään tavalla vuoteen 1914, eikä sillä ole mitään tekemistä uskonnollisten järjestöjen kanssa.
Otan tähän teemaan yhden näkökulman, joka on Raamatun kertomuksen kannalta kaikkein keskeisin ja pyrin osoittamaan, miten hallintoelin käyttää "kirkastuvaa valoa" jargonina tavalla, joka väärentää pääasian, evankeliumin, sisällön. Avainraamatunjae on 1.Kor.15:1,2: "Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin---ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen teille julistin; muuten olette turhaan tulleet uskoviksi".
Evenkeliumia piti varjella muutoksilta; siihen ei saanut lisätä mitään eikä siitä saanut mitään ottaa pois. Kirjeessään Galatian alueen seurakunnille Paavali kysyy äimistyneenä, miksi uskonto on lumonnut galatalaiset pois armosta. Uskosta tinkimättä hän tekee täysin selväksi, että on vain yksi, alkuperäinen, muuttumaton evankeliumi. Vaikka enkeli tai Paavali itse julistaisi evankeliumina jotain muuta, hän olkoon kirottu. Tässä asiassa Paavali ei tingi tuumaakaan. Apostolin mukaan evankeliumin väärentäjät voisivat kuohita itsensä!
Toinen Vartiotornin suosikkikohta on Matt.24:14, jossa Jeesus ennustaa valtakunnan hyvän uutisen tulevan saarnatuksi kaikille kansoille ennen loppua. Vartiotorni - Jehovan valtakunnan julistaja - väittää valtakunnan olevan taivaallinen hallitus, joka perustettiin vuonna 1914, jolloin Jeesus sai kuninkuuden. Asetelmasta nousee tärkeä kysymys: Julistiko Paavali tällaista evankeliumia? Kertoivatko Paavali ja muut apostolit hyvää uutista 144000:n luokasta, joka pääsee taivaallisen valtakuntaan ja "suuresta joukosta", joka perii valtakunnan maanpäällisen valta-alueen? Kuuluttivatko he kaikkialla uutista Kristuksesta, joka tulee kuninkaaksi joskus tulevaisuudessa?
Jehovan todistajan vastaus kuuluu: Valo on kirkastunut. "Sydänpäivänä", lopun aikana, Jumala on antanut uutta valoa kansalleen. Vartiotornin tulkinnan mukaan Paavali ei voinut tietää kristillisen seurakunnan "aamuruskon" aikana pelastuksen jakautumisesta kahteen osaan, koska näky 144000:sta annettiin vasta myöhemmin Johannekselle. Ja vihdoin vuonna 1935, "sydänpäivänä", järjestö ymmärsi näyn selvästi. Järjestö uskottelee siitä huolimatta ikuisen hyvän uutisen olevan periaatteessa sama, vaikka siihen on tehty yhtä ja toista muutosta.
Ajatus valon kirkastumisesta on luonnollinen ja siksi niin viheliäinen, koska se istuu ihmisen luontaiseen edistysuskoon. Tiedämme miltei kaikesta paljon enemmän nyt kuin 2000 vuotta sitten. Monista kristityistäkin tuntuu houkuttelevalta ajatella, että myös ymmärrys evankeliumista - ja koko kristinuskosta - pitää päivittää.
Mielestäni Vartiotorniseura ei osaa tässä nähdä eroa Raamatun täyttymättömien ennustuksien ja evankeliumin välillä. Danielin 12 luku, johon Seura myös aina näissä yhteyksissä viittaa liittyy Raamatun profetioihin. Danielin 11. luku kertoo pitkästä, etelän ja pohjoisen kuninkaan vuosisatoja jatkuvasta konfliktista ja luku 12 on sille jatkoa. Ymmärryksen lisääntyminen liittyy tässä yhteydessä Danielin kirjan profetioihin. Sitä mukaa kun profetiat toteutuvat, voidaan niitä ymmärtää selvemmin.
Evankeliumiin sisältyy yksi ratkaisevan erilainen puoli. Kun Paavali sanoo evankeliumin olevan "closed", se tarkoittaa sitä. Jatko-osia ei enää tule, ei tässä maailmanajassa. Ilmoitus on päättynyt ja kaanon koottu. Vanhan Testamentin aikaan tilanne oli toinen. Jumala antoi säännöllisin väliajoin uutta tietoa Siemenestä, ja tuosta tiedosta tuli osa Raamatun kirkastuvaa valoa. Syvällinen muutos tähän koitti kun tuli lopun aika. ( lopun aika, eli viimeiset päivät alkoivat 1. vuosisadalla).
Ratkaisevat pelastusteot tehtiin jo 2000 vuotta sitten. Raamatun pelastushistoriasta on tullut "kyllä" Kristuksessa. Evankeliumin lupaus "on täytetty", ja tämä usko on annettu kaikiksi ajoiksi. Juuri kaanonin sulkeutuminen on tärkeää ymmärtää tässä yhteydessä. Moni profeetta on esiintynyt Kristuksen edustajana väittäen saaneensa "uutta ilmoitusta" , muun muassa Mormonien perustaja Joseph Smith.
"Aamuruskosta sydänpäivään" -sananlasku toteutuu nykyään yksilöiden elämässä, kun elämänkokemuksen lisääntyessä ja tiedon kasvaessa evankeliumi avautuu henkilökohtaisella tasolla syvemmin ja uudella tavalla. Evankeliumin objektiivinen asiasisältö sen sijaan ei ole muuttunut millään tavalla apostolien ajoista.
Mitä tämä tarkoittaa? Yksinkertaisesti sitä, että Vartiotornin evankeliumi ei ole ikuinen evankeliumi. Jehovan todistajat eivät ole säilyttäneet evankeliumia sellaisena kuin Paavali ja alkuseurakunta sitä julisti. Monien muiden lahkojen tapaan uskonnon lumovoima on ollut liian suuri. Kyse ei raamatullisesti voisi olla tärkeämmästä asiasta; onhan kyseessä Raamatun ydinsanoma.
Milloin Jeesus sai kuninkuuden? Raamatun tutkijoiden piirissä on laaja konsensus asiasta: ylösnousemuksessa. Näkemyksen tueksi voisi esittää pitkän listan yksittäisiä raamatunkohtia, joista tässä muutama:
Matt.28:18
Fil.2.5-11
Apt.17:7
1.Piet.3:21,22
Room.1:4
Ef.1:20-22
Yksi tapa avata asiaa yksinkertaisesti voisi olla kysyä, mitä "valtaistuin" edustaa. Ensimmäisille kristityille - juutalaisille - valtaistuin symboloi Jumalan kuninkuutta.( Vrt. esim. Ps. 47 ). Mitähän Jeesuksen istuutuminen valtaistuimelle siis tarkoitti juutalaisille kristityille? Luonnollisesti kuninkuutta, koska kuningas istuu valtaistuimella. Kruunua ei laitettu Ihmisen Pojan päähän v.1914!
Raamatun tarinan juonessa ylösnousemus itse asiassa merkitsee korotusta. Ristin Kuninkaan tie vei alennuksesta korotukseen. Raamatun Jumala identifioituu ensin Kärsiväksi Palvelijaksi ja sitten Korotetuksi Herraksi. Kuuliaisella elämällään ja uhrautuvalla kuolemallaan Jeesus kirkasti Isänsä suvereeniuden. Jeesuksen puhe todellisesta herruudesta ei jäänyt pelkäksi puheeksi vaan toteutui hänen elämässään.
Vartiotorni todellisuudessa lausuu itse oman kirouksensa tässä kuviossa. Vuosikymmeniä se on saarnannut suuriäänisesti, ettei kukaan kristikunnassa tai muuallakaan julista vuonna 1914 perustettua valtakuntaa. Totta! Tämä on ollut Jehovan todistajien mielestä merkittävä todiste siitä, että vain heillä on totuus. Ketkään muut eivät todellakaan ymmärrä näitä valon kirkkaita välähdyksiä!
Todistaja on niin sokeutunut kirkkaasta valosta, ettei tajua tulleensa höynäytetyksi. Koko Seuran hartaasti vaalima eetos kirkastuvasta valosta paljastuu teologisessa läpivalaisussa pelkäksi järjestön johtajien oman loiston pönkitykseksi. Tulee mieleen Kristuksen sanat: "Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!". ( Matt.6:23 ).
Järjestön uusi valo on kelvotonta raamatuntulkintaa, kirottua uskontoa, toista evankeliumia, jota kukaan järjestön ulkopuolella ei ota vakavasti. Miksi ottaisi? Ei ole yksinkertaisesti mitään perusteita uskoa Jeesuksen saaneen kuninkuutta vuonna 1914. Ei mitään. Kaikki raamatulliset todisteet puoltavat korotusta ylösnousemuksessa.
Otan tähän teemaan yhden näkökulman, joka on Raamatun kertomuksen kannalta kaikkein keskeisin ja pyrin osoittamaan, miten hallintoelin käyttää "kirkastuvaa valoa" jargonina tavalla, joka väärentää pääasian, evankeliumin, sisällön. Avainraamatunjae on 1.Kor.15:1,2: "Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin---ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen teille julistin; muuten olette turhaan tulleet uskoviksi".
Evenkeliumia piti varjella muutoksilta; siihen ei saanut lisätä mitään eikä siitä saanut mitään ottaa pois. Kirjeessään Galatian alueen seurakunnille Paavali kysyy äimistyneenä, miksi uskonto on lumonnut galatalaiset pois armosta. Uskosta tinkimättä hän tekee täysin selväksi, että on vain yksi, alkuperäinen, muuttumaton evankeliumi. Vaikka enkeli tai Paavali itse julistaisi evankeliumina jotain muuta, hän olkoon kirottu. Tässä asiassa Paavali ei tingi tuumaakaan. Apostolin mukaan evankeliumin väärentäjät voisivat kuohita itsensä!
Toinen Vartiotornin suosikkikohta on Matt.24:14, jossa Jeesus ennustaa valtakunnan hyvän uutisen tulevan saarnatuksi kaikille kansoille ennen loppua. Vartiotorni - Jehovan valtakunnan julistaja - väittää valtakunnan olevan taivaallinen hallitus, joka perustettiin vuonna 1914, jolloin Jeesus sai kuninkuuden. Asetelmasta nousee tärkeä kysymys: Julistiko Paavali tällaista evankeliumia? Kertoivatko Paavali ja muut apostolit hyvää uutista 144000:n luokasta, joka pääsee taivaallisen valtakuntaan ja "suuresta joukosta", joka perii valtakunnan maanpäällisen valta-alueen? Kuuluttivatko he kaikkialla uutista Kristuksesta, joka tulee kuninkaaksi joskus tulevaisuudessa?
Jehovan todistajan vastaus kuuluu: Valo on kirkastunut. "Sydänpäivänä", lopun aikana, Jumala on antanut uutta valoa kansalleen. Vartiotornin tulkinnan mukaan Paavali ei voinut tietää kristillisen seurakunnan "aamuruskon" aikana pelastuksen jakautumisesta kahteen osaan, koska näky 144000:sta annettiin vasta myöhemmin Johannekselle. Ja vihdoin vuonna 1935, "sydänpäivänä", järjestö ymmärsi näyn selvästi. Järjestö uskottelee siitä huolimatta ikuisen hyvän uutisen olevan periaatteessa sama, vaikka siihen on tehty yhtä ja toista muutosta.
Ajatus valon kirkastumisesta on luonnollinen ja siksi niin viheliäinen, koska se istuu ihmisen luontaiseen edistysuskoon. Tiedämme miltei kaikesta paljon enemmän nyt kuin 2000 vuotta sitten. Monista kristityistäkin tuntuu houkuttelevalta ajatella, että myös ymmärrys evankeliumista - ja koko kristinuskosta - pitää päivittää.
Mielestäni Vartiotorniseura ei osaa tässä nähdä eroa Raamatun täyttymättömien ennustuksien ja evankeliumin välillä. Danielin 12 luku, johon Seura myös aina näissä yhteyksissä viittaa liittyy Raamatun profetioihin. Danielin 11. luku kertoo pitkästä, etelän ja pohjoisen kuninkaan vuosisatoja jatkuvasta konfliktista ja luku 12 on sille jatkoa. Ymmärryksen lisääntyminen liittyy tässä yhteydessä Danielin kirjan profetioihin. Sitä mukaa kun profetiat toteutuvat, voidaan niitä ymmärtää selvemmin.
Evankeliumiin sisältyy yksi ratkaisevan erilainen puoli. Kun Paavali sanoo evankeliumin olevan "closed", se tarkoittaa sitä. Jatko-osia ei enää tule, ei tässä maailmanajassa. Ilmoitus on päättynyt ja kaanon koottu. Vanhan Testamentin aikaan tilanne oli toinen. Jumala antoi säännöllisin väliajoin uutta tietoa Siemenestä, ja tuosta tiedosta tuli osa Raamatun kirkastuvaa valoa. Syvällinen muutos tähän koitti kun tuli lopun aika. ( lopun aika, eli viimeiset päivät alkoivat 1. vuosisadalla).
Ratkaisevat pelastusteot tehtiin jo 2000 vuotta sitten. Raamatun pelastushistoriasta on tullut "kyllä" Kristuksessa. Evankeliumin lupaus "on täytetty", ja tämä usko on annettu kaikiksi ajoiksi. Juuri kaanonin sulkeutuminen on tärkeää ymmärtää tässä yhteydessä. Moni profeetta on esiintynyt Kristuksen edustajana väittäen saaneensa "uutta ilmoitusta" , muun muassa Mormonien perustaja Joseph Smith.
"Aamuruskosta sydänpäivään" -sananlasku toteutuu nykyään yksilöiden elämässä, kun elämänkokemuksen lisääntyessä ja tiedon kasvaessa evankeliumi avautuu henkilökohtaisella tasolla syvemmin ja uudella tavalla. Evankeliumin objektiivinen asiasisältö sen sijaan ei ole muuttunut millään tavalla apostolien ajoista.
Mitä tämä tarkoittaa? Yksinkertaisesti sitä, että Vartiotornin evankeliumi ei ole ikuinen evankeliumi. Jehovan todistajat eivät ole säilyttäneet evankeliumia sellaisena kuin Paavali ja alkuseurakunta sitä julisti. Monien muiden lahkojen tapaan uskonnon lumovoima on ollut liian suuri. Kyse ei raamatullisesti voisi olla tärkeämmästä asiasta; onhan kyseessä Raamatun ydinsanoma.
Milloin Jeesus sai kuninkuuden? Raamatun tutkijoiden piirissä on laaja konsensus asiasta: ylösnousemuksessa. Näkemyksen tueksi voisi esittää pitkän listan yksittäisiä raamatunkohtia, joista tässä muutama:
Matt.28:18
Fil.2.5-11
Apt.17:7
1.Piet.3:21,22
Room.1:4
Ef.1:20-22
Yksi tapa avata asiaa yksinkertaisesti voisi olla kysyä, mitä "valtaistuin" edustaa. Ensimmäisille kristityille - juutalaisille - valtaistuin symboloi Jumalan kuninkuutta.( Vrt. esim. Ps. 47 ). Mitähän Jeesuksen istuutuminen valtaistuimelle siis tarkoitti juutalaisille kristityille? Luonnollisesti kuninkuutta, koska kuningas istuu valtaistuimella. Kruunua ei laitettu Ihmisen Pojan päähän v.1914!
Raamatun tarinan juonessa ylösnousemus itse asiassa merkitsee korotusta. Ristin Kuninkaan tie vei alennuksesta korotukseen. Raamatun Jumala identifioituu ensin Kärsiväksi Palvelijaksi ja sitten Korotetuksi Herraksi. Kuuliaisella elämällään ja uhrautuvalla kuolemallaan Jeesus kirkasti Isänsä suvereeniuden. Jeesuksen puhe todellisesta herruudesta ei jäänyt pelkäksi puheeksi vaan toteutui hänen elämässään.
Vartiotorni todellisuudessa lausuu itse oman kirouksensa tässä kuviossa. Vuosikymmeniä se on saarnannut suuriäänisesti, ettei kukaan kristikunnassa tai muuallakaan julista vuonna 1914 perustettua valtakuntaa. Totta! Tämä on ollut Jehovan todistajien mielestä merkittävä todiste siitä, että vain heillä on totuus. Ketkään muut eivät todellakaan ymmärrä näitä valon kirkkaita välähdyksiä!
Todistaja on niin sokeutunut kirkkaasta valosta, ettei tajua tulleensa höynäytetyksi. Koko Seuran hartaasti vaalima eetos kirkastuvasta valosta paljastuu teologisessa läpivalaisussa pelkäksi järjestön johtajien oman loiston pönkitykseksi. Tulee mieleen Kristuksen sanat: "Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!". ( Matt.6:23 ).
Järjestön uusi valo on kelvotonta raamatuntulkintaa, kirottua uskontoa, toista evankeliumia, jota kukaan järjestön ulkopuolella ei ota vakavasti. Miksi ottaisi? Ei ole yksinkertaisesti mitään perusteita uskoa Jeesuksen saaneen kuninkuutta vuonna 1914. Ei mitään. Kaikki raamatulliset todisteet puoltavat korotusta ylösnousemuksessa.