Veljesseura.org

Ariadna kirjoitti:Paavalin kovin ristiriitainen suhtautuminen filosofiaan kummastuttaa, koska hänen sanomaansa voidaan yhdistää useampaan filosofisiin koulukuntiin ja joita hän suoranaisesti lainaa.mm. esivaltaopetuksessaan stoalaisen koulukunnaan mukaisesti.
Roomalaiskirjeen alussa hän hyökkää pakanallista maailmaa vastaan filosofisin kääntein, sitten 1. Kor. hän hyödyntää filosofiasta peräisin olevia ajatuksia, mutta irtisanoutuu filosofiasta?

Nyt menee aloituksesta kauas, mutta aloittaja palauttakoon siihen. Jäin miettimään tätä seikkaa, enkä löytänyt muuta selitystä, kuin sen, ettei Paavali ollut filosofi, eikä ollut saanut opetusta siihen. Paavali oli juutalainen ja saanut alkeiskoulutuksensa synagogakoulussa. Täydentänyt sitä Jerusalemissa Gamalielin oppilaana ja tullut oppineeksi fariseukseksi. Tuo filosofiassa haparointi selittynee sillä, mitä Paavali matkoillaan oli siitä omaksunut pyrkiessään jäljittelemään omaksumaansa filosofista retoriikkaa ja siteeraamalla sitä, mitä siitä muisti (pyrkimys olla kreikkalaisille kreikkalainen, juutalaisille juutalainen).

Paavalin kirjeitä (niitä seitsemää) lukiessa ilmenee myös se ongelma, että Paavali käytti kirjuria, eikä kokonaista kirjettä saanut valmiiksi päivässä eikä edes viikossa. Ajatuskatkot näkyvät tekstianalyyseissa, eikä niitä voinut korjata muutoin kuin kirjoittamalla selventävä teksti jo kirjoitetun alle. Myös ajatus katkeaa ja aloitetaan uudesta aiheesta. Tekstejä koottaessa vanhempi aineisto on saatettu liittää myöhemmin kirjoitetun jälkeen, kuten 2. Kor. 10-13 (ns. kyynelkirje) tai tekstiä on sen sisällä järjestelty uudelleen kopiontivaiheissa, etc.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:. Paavali oli juutalainen ja saanut alkeiskoulutuksensa synagogakoulussa. Täydentänyt sitä Jerusalemissa Gamalielin oppilaana ja tullut oppineeksi fariseukseksi. Tuo filosofiassa haparointi selittynee sillä, mitä Paavali matkoillaan oli siitä omaksunut pyrkiessään jäljittelemään omaksumaansa filosofista retoriikkaa ja siteeraamalla sitä, mitä siitä muisti (pyrkimys olla kreikkalaisille kreikkalainen, juutalaisille juutalainen).

Tuota Paavalin filosofista haparointia ja ristiriitaista ajattelua voisi verrata todistajiin joilla tekeminen on erotettu ajattelusta, sitten kun he vihdoinkin pääsevät suorittamisen sijaan ajattelemaan itsenäisesti, niin alku ei ole aivan suoraviivaista pohdintaa, joskus mennään vanhasta äärimmäisyydestä toiseen laitaan kunnes tieto kasvaa ja tasapainottuu.

Käyttäjän "Oraakkeli" viimeisin viesti poistettu sen sisältäessä uskonnollista julistamista.

Mikäli Raamatun tekstien analysointi ei onnistu ilman hurmoshenkistä kristusretoriikkaa, foorumille ei kannata kirjoitella ollenkaan.

Huomautus on mallia viimeinen.

Käyttäjän "Aurora" ei liittynyt ketjun aiheeseen millään tavalla. Viesti siirretty yleisen puolen "Keskustelua keskustelusta" -ketjuun.

Tämä oli viimeinen kerta kun juoksen viestienne perässä, seuraavasta automaattinen banni.

Myöskään pelkästään kreikan tai heprean sanojen kielitieteellinen tutkiminen ei vielä riittävästi avaa synnin roolia Raamatun juonessa.

Aloittajan viimeisestä viestistä en tiedä olisiko siinä ollut vastattavaa, mutta kun ketjua kävin läpi niin pitää vielä puuttua tuohon Oraakkelin merkilliseen lauseeseen.

Alkukielellä luettuna synnin juoni tulee kyllä esille, ja totean Paavalilla olleen synnistä aivan omintakeinen näkemys (johtunee huonosta omatunnosta, olihan osallistunut ihmisen tappoon). Hänelle synti oli lähes persoona joka hänessä asui, muuten Raamattu puhuu vastaavasta tunnosta saatanana, ei syntinä.

Huonosta omastatunnosta näyttää- lukemani mukaan- Augustinuskin kärsineen, ja sysänneen syyn perisynnin niskoille ja hänestä lähtien länsimainen teologia ajautui luomisen siunauksen sijaan korostamaan perisyntiä.

Teologia on muuten mytologian synonyymi ja huomioon otettava asia kun tutkailee Raamatun historiaa.