Vaikuttaako Raamatun oppien tulkinta Raamatun kääntämiseen?

[Johanneksen poika]

Kuva: JP

Raamatun käännöksiä on tehty eri kielille valtava määrä. Myös suomen kielellä on julkaistu useita erilaisia käännöksiä. Jehovan todistajillakin on oma raamatunkäännös, jonka nimi on Uuden maailman käännös. Se on uudistettu kokonaan syksyllä 2018.

Kuinka paljon raamatunkääntäjien oma vakaumus vaikuttaa käännöksen lopputulokseen? Sitä on vaikea tarkalleen sanoa, mutta on ilmeistä, että vaikutusta on. Otetaan yksi esimerkki:

* * *

(Luukas 23:43, Uuden maailman käännös 2018): Jeesus sanoi hänelle: ”Minä vakuutan sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.”

(Luukas 23:43, Kirkkoraamattu 1992): Jeesus vastasi: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.”

* * *

Kumpi on tulkintaa ja kumpi on oikein?

https://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s1108.html

[Polyester]

2. Tim. 3:16:n "Koko Raamattu on kirjoitettu Jumalan hengen ohjauksessa" luetaan Jehovan todistajien keskuudessa niin, että se todistaisi nykymuotoisen Raamatun luotettavuuden. Kuitenkaan tuon kirjeen kirjoittamisen aikoihin Uuden testamentin kaanonia ei vielä ollut, eikä Vanhan testamentin kaanonkaan ollut saanut nykyistä muotoaan, josta tosin vieläkään ei ole täyttä yksimielisyyttä kirkkokuntien kesken.

http://www.helsinki.fi/teol/pro/emo/tut ... aanon.html
http://www.helsinki.fi/teol/pro/emo/tut ... anon2.html

On melkoinen paradoksi, että Jehovan todistajat suorastaan palvovat Raamattua (nostaen sen järjestönsä kaltaiseksi epäjumalaksi), mutta samalla halveksivat kirkkoa, joka on Uuden testamentin koonnut. Myöskään ajanlaskun alun juutalaisuus, joka puolestaan on Vanhan testamentin muotoutumisen taustalla, ei ole Jehovan todistajien järjestössä erityisen korkeassa kurssissa. Nimittäähän Jeesuskin aikalaisiaan "pahaksi sukupolveksi".

Ei myöskään ole mitään syytä uskoa, että tekstit olisivat säilyneet alkuperäisessä asussaan - mitä sitten "alkuperäisellä" Raamatun kaltaisen kirjoituskokoelman tapauksessa tarkoitetaankaan.

Erityisen paljon on muokattu Vanhan testamentin tekstejä. Jotkin niistä muistuttavat tilkkutäkkiä, joka on koottu täysin eri aikoina kirjoitetuista lähteistä. Uuden testamentin tekstejä on käsitelty vähemmän, mutta niihinkin muutoksia on tehty lähes jokaiseen jakeeseen. Joukkoon mahtuu laajojakin lisäyksiä.

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uu ... in_luetaan

Uuden maailman käännöksessä selkeästi valtavirrasta poikkeava käännösratkaisu on mm. Luuk. 23:43:n "Minä vakuutan sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa", missä on syytä epäillä kotiinpäin vetämistä, kun paratiisiin samana päivänä meneminen ei Vartiotornin oppiin sovi. Mikään ei olisi sinänsä estänyt Vt-seuraa valitsemasta tavanomaista käännösmuotoa ja tulkitsemasta ja selittelemästä sitä oppiinsa sopivaksi (järjestö vääntelee Raamattua muutenkin miten huvittaa), mutta he ovat mieluummin valinneet kummastusta herättävän käännöstavan. UM-käännös on tämän jakeen osalta saanut mm. seuraavanlaista kritiikkiä:

Vartiotorniseura tarjoaa tilalle selitystä, että tänään-sana on niin lähellä, että pilkun paikka voidaan siirtää. Mutta kreikan kieliopillisesti lauseesta tulee erittäin kömpelö. Mikäli Luukas olisi tarkoittanut Jeesuksen aloittaneen lauseen siten, että tänään-sanalla on erityinen merkitysarvo, niin hän olisi kirjoittanut sujuvaa kreikkaa sanoen

"Totisesti, tänään minä sanon sinulle"
tai käyttäen lauserakennetta:

"Totisesti, minä sanon sinulle tänään, ETTÄ (kreik. `hoti')
(...)"
Näissä tapauksissa pilkun paikasta ei olisi ollut minkäänlaista epäselvyyttä. Luukas ei kuitenkaan valinnut näitä luonnollisia kielen rakenteita, joten nykyisessä paikassaan tänään-sana nousee painokkaasti esiin. Jeesus halusi lohduttaa pahantekijää antamalla lupauksen, joka toisi lohdutusta suurelle kärsimykselle: TÄNÄÄN olisi hän Jeesuksen kanssa onnellisessa maailmassa kuoleman tuolla puolen, paratiisissa.

http://www.kotiposti.net/raamattu/jt/um/tutkimus/

[Verilettu]

Kun foorumisoftassamme ei ole tykkäys-mahdollisuutta, tykkään sanallisesti:
Polyester, kiitos viestistäsi ja linkeistä. Mielenkiintoista. En Raamatusta niin perusta, kuten en kuraanistakaan, mutta mielenkiintoisia juttuja nämä muokkaamiset ja historia yleensäkin.

[Polyester]

Kun foorumisoftassamme ei ole tykkäys-mahdollisuutta, tykkään sanallisesti:
Polyester, kiitos viestistäsi ja linkeistä. Mielenkiintoista. En Raamatusta niin perusta, kuten en kuraanistakaan, mutta mielenkiintoisia juttuja nämä muokkaamiset ja historia yleensäkin.

Kiitos kiitoksista. Tiedon lisääminen on paras vastalääke fundamentalismille, oli se sitten kristillistä, islamilaista tai johonkin muuhun suuntaukseen liittyvää. Eivät jehovantodistajat tai muut fundamentalistit ole ensin tutkineet asioita perusteellisesti eri kanteilta ja sitten valinneet uskontoaan, vaan he yksinkertaisesti eivät tiedä paremmasta, eivät ainakaan tarpeeksi perusteellisesti.

Jumalaansa uskomiselle jää kyllä tilaa, vaikka tosiasiat myöntäisikin, minkä useimmat uskovaiset ainakin täällä päin maailmaa onneksi taitavat tehdä. Eivätkä tosiasiat muutu miksikään kieltämällä, tai toisinajattelijoita vainoamalla.

[Polyester]

1. Sam. 28:11-14

UM 2018:
11 Tällöin nainen sanoi: ”Kenet minä kutsun esiin sinua varten?” Hän vastasi: ”Kutsu Samuel.” 12 Nähdessään ”Samuelin”* nainen huusi kovalla äänellä ja sanoi Saulille: ”Miksi olet petkuttanut minua? Sinähän olet Saul!” 13 Kuningas sanoi hänelle: ”Älä pelkää. Mitä sinä näet?” Nainen vastasi Saulille: ”Näen, että maasta nousee joku jumalan kaltainen.” 14 Hän kysyi heti: ”Minkä näköinen hän on?”, mihin nainen vastasi: ”Vanha mies nousee, ja hänellä on päällään hihaton vaate.” Silloin Saul käsitti, että se oli ”Samuel”, ja hän polvistui ja heittäytyi kasvoilleen maahan.
* alaviite: Tai ”jotain, mikä näytti Samuelilta”.

KR 1992:
11 Nainen kysyi: "Kenet minun pitäisi manata esiin?" Saul vastasi: "Manaa Samuel." 12 Kun nainen näki Samuelin, hän parkaisi ja sanoi Saulille: "Miksi petit minua? Sinähän olet Saul!" 13 Mutta kuningas vastasi: "Ole rauhassa! Mitä sinä oikein näet?" Nainen sanoi: "Näen jumalolennon nousevan maasta." 14 Saul kysyi: "Minkä näköinen hän on?" Nainen vastasi: "Sieltä nousee vanha mies. Hän on kääriytynyt viittaan." Silloin Saul tiesi, että se oli Samuel, ja hän kumartui kunnioittavasti maahan saakka.

Onko UM-käännöksen tekijöille ollut liian kova pala, että "henkeytetty raamatunkirjoittaja" nimittäisi Samueliksi jotain, mikä ei Vt-seuran tulkinnan mukaan voinut olla Samuel? Ainakin käännösratkaisu on poikkeuksellinen. Samoin Matteuksen evankeliumin lopussa oleva kohta on kääntynyt merkitykseltään täysin erilaiseksi.

Matt. 27:52-53

UM 2018:
52 Haudat avautuivat, ja monta poisnukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös, 53 ja ne tulivat monien ihmisten näkyviin. (Sen jälkeen kun hänet oli herätetty kuolleista, haudoilta lähteneitä ihmisiä meni pyhään kaupunkiin.)

KR 1992:
52 haudat aukenivat, ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös. 53 He lähtivät haudoistaan, ja Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen he tulivat pyhään kaupunkiin ja näyttäytyivät siellä monille.

[Ariadna]

Vaikuttaako Raamatun oppien tulkinta Raamatun kääntämisen on jo kysymyksenä monitulkintainen.

Meillä on käytössämme Raamattuja joiden pohjatekstinä Vanhan testamentin osalta ovat hebrealaiset kirjoitukset ilman apokryfikirjoituksia.

Alkukristittyjen Raamattu oli kreikankielinen Septuaginta jota Paavalikin lainaa antaessaan Jeesuksen ristinkuolemalle merkityksen ja hänen näkökulmastaan katsoen Septuaginta on ainoa oikea Raamattu (ja UT on sitä selittävää kirjoitusta.)

Septuagintan tutkimus sekä Qumranin löydöt ovat avanneet ovet aikaan joka auttaa ymmärtämään kuinka yksinomaan juutalaisuudesta oli mahdollista syntyä niin moninaisia uskomuksia ja tulkintoja. Kuten tuo alussa oleva Johanneksen pojan antama esimerkki sanasta "tänään". Käväisihän Paavalikin näyssään paratiisissa, eikä se ollut maallinen vaan kolmannessa taivaassa oleva, niin miksei Jeesuskin olisi sinne mennyt. Juutalaisuus oli jo kreikkalaistunut, jopa Palestiinan alueellakin.

Sitten Septugintaan:

Yksi esimerkki hebrealaisesta ja Septuagintan eroavaisuudesta ja tulkintamahdollisuudesta.

Jes. 42:1
Hebrealaisen kirjoituksen mukaan:Katso, minun palvelijani, jota minä tuen,minun valittuni, johon minun sieluni mielistyi.

Septuaginta samasta Jes. 42:1:Jaakob on minun palvelijani; minä pidän hänestä huolen;
Israel on minun valittuni; minun sieluni on mieltynyt häneen.

Siis jos päädymme lukemaan Paavalin aikaista Raamattua niin tulkinnalle ei ole sijaa, kun taas hebrealainen teksti on avoin eri tulkinnoille.

Lisää aiheesta löytyy mm. täältä: Koko Raamattu..... Septuaginta
viewtopic.php?t=3152

[Pro et contra]

Juutalaisten apogryfikirjat eivät ole sisältyneet itse Raamatun kaanoniin vaikka ne ovatkin mukana Septuagintassa, niitä lainataan kyllä UT Kreikkalaisten kirjoitusten teksteissä sopivissa yhteyksissä.
Juudaan kirjeessä nähtävästi lainataan myös Henokin kirjaa tai siitä peräisin olevaa traditiota.
Jos VT apogryfeistä löytyy jokin sopiva ajatus niin ei kai siinä mitään estettä ole ettei niitä voi edelleenkin käyttää vaikka eivät kaanoniin kuulukkaan?
Nk. Henokin kirja on hävinnyt ja sen nykyiset versiot ovat siinämäärin epämääräisiä että sen lainaaminen tuskin on relevanttia yhtä vähän ns. UT apogryfit.

[Ariadna]

Juutalaisten apogryfikirjat eivät ole sisältyneet itse Raamatun kaanoniin vaikka ne ovatkin mukana Septuagintassa

Jos puhumme Paavalin ajasta, niin Raamatun kaanon oli juuri Septuaginta.

Jos kutsumme hebrealaista Raamarrua "itse Raamatuksi" niin voidaan sanoa sen olevan huomattavasti nuorempi versio, jopa 200-300 vuotta nuorempi, sillä ennen vuotta sata meidän aikaamme hebreaksi luettiin kirjakääröjöjä tarpeen mukaan. Uskonnollisesta välirikosta johtuen synagogajuutalaiset pitivät Septuagintaa kristittyjen Raamattuna ja halusivat päästä siitä eroon kooten oman hebreankielisen kaanoninsa.

Pyhien kirjoitusten kääntämiseen liittyy tietenkin myös opillisia näkemyksiä, kuten Aleksanrian juutalaisten Jesajan kirjan kreikannos Septuagintaan paljastaa.
Sieltä ovat lähtöisin käsitteet: Herra, oikeamielinen/vanhurskas, pelastaja, pyhä, ja temppeli neutrimuodossa.

Myös käännösajankohdan kielelliset vivahteet muuttavat käsitettä. Esimerkkinä Herran pelko jota vältettiin vanhimmissa Septuagintan käännöksissä Jes. 11:2 ja 33:6 kohdalla, sillä se vanhassa kreikassa viittasi nimenomaan säännölliseen osallistumiseen itsenäisen kaupunkivaltion jumalten palvontamenoihin, niinpä noissa jakeissa oleva Herran pelko käännettiin sanalla hurskaus.