mistä biisistä erityisen hyviä muistoja?

[pieni.muutos]

Itselleni nousee ihokarvat ihanalla tavalla pystyyn ville valon ja natalie a:n Summer Wíne versiosta. Kesän muistot siivittää tämä kipale!

[Istuva Härkä]

Valolla on upea ääni ja versio todella on hyvä. Mutta toisaalta Nancy ja Lee olivat originaaleja ja myös upeaäänisiä mielestäni biisissä, tosin nancy erityisen kiva laulaja, siksi alkuperäinen vie itselläni voiton.

My heart will go on on kaiketi eniten soineita leffabiisejä, ja myös saa tässä pisteen nostot. It just takes the heart with it. En tiedä miksi tulee niin mieleen, mutta tuonpa esiin kun tuli. =)

My heart will go on.

[pieni.muutos]

My heart will go on on legenda. Tulee mieleen aika kun seinät oli koristeltu DiCaprion kuvilla ja leffassa piti käydä vaatimattomat viisi kertaa katsomassa Titanic. Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja, ne tatoisin niin elää uudelleen...

[hijt]

System of a Downin Chop Suey. Se oli joku kesä kun oli joku erityisen kamala renkutus, jota joka paikassa huudatettiin. Minä ja mun sisko taas huudatettiin SOAD:ia. Se oli meidän vaihtoehtoinen kesäbiisi.

Näistä vähän uudemmista Katie Meluan kappaleet saa ihon kananlihalle. Biiseistä varmaan eniten Piece by Piece ja Spider's Web. Sen tytön ääni on vaan niin kamalan kaunis ja koskettava, menee suoraan ihon alle.

[Jakke]

Rakkaita muistoja nykyisen vaimoni kanssa seurustelusta synnyttää Whitesnaken "Is this love". Joo, on vähä siirappia kieltämättä kun sen näin tähän kirjoittaa

Sir Elwoodin "Yö tekee meistä varkaat" -levy oli kauan sellainen, etten voinu kuunnella ollenkaan kun siitä tuli aina exä mieleen Nyt sitäkin kärsii taas soitella.

Ihan vaan omalla loistavuudellaan kylmät väreet, tai tipan silmään, riippuen mielen tilasta, saa monikin biisi. Viimemmäksi Guns and Rosesin jo 15 vuotta vanha "Estranged", joka on melko vähän soitettu, mutta loistava biisi. Siinä on vieläpä ihan hienot sanat.

[Istuva Härkä]

Lou Reed: Perfect Day

Kiteyttää elämisen hienoimpia mutta vaatimattomia hetkiä, ja suurta rakkautta. Vaatimaton kappale mutta loistava tarttuva sävellys, Lou Reedin kai ainoa muistettava biisi.
Sanat: http://www.purelyrics.com/index.php?lyrics=ubgwanny

Just a perfect day,
Drink Sangria in the park,
And then later, when it gets dark,
We go home.
Just a perfect day,
Feed animals in the zoo
Then later, a movie, too,
And then home.

Oh it's such a perfect day...

[Tony]

Viimemmäksi Guns and Rosesin jo 15 vuotta vanha "Estranged", joka on melko vähän soitettu, mutta loistava biisi. Siinä on vieläpä ihan hienot sanat.

Naulan kantaan!

Kyseisenlaiset biisit, joissa on osia vaikka muille jakaa, ja jotka eivät lopu alkuunsa ovat aina olleet meikäläisen mieleen. Tuollaisiin kappaleisiin ehtii jopa syventymään. Nykyään tuollaisten biisien tekemiseen vaaditaan liikaa rohkeutta, ja harvempi orkesteri niitä enää uskaltaa tehtailla. Kaikki tulee olla tätänykyä niin vimosen päälle 'hittihöylällä veistettyjä'. Se tekee kipaleista melko lyhyt ikäisiä, eikä niiden perään myöhemmin juurikaan kaipailla. Toista voidaan sanoa näistä Gunnareista ja muista legendoista, joiden musiikin vanhenemista saadaan odottaa (onneksi) vielä pitkään. Tosin, niin taidetaan odottaa 'uus-Gunnareiden' seuraavaa levyäkin vielä pitkään.

[Nezumi]

Chop Suey on aika jees. ^^

Itsellä yksi eniten väristyksiä (edelleen) joka kerralla aiheuttava on, kun katselee The Catsia..ihan lopussa Elaine Pagen laulama Memory.

[sorbet]

Dublinissa kun mietin eroamista kuuntelin yleensä biisiä Frou frou: let go..kävin silloin katsomassa garden state leffan ja kyseinen kappale soi soudträcillä....edelleen suosikki kappale...tulee vapaa olo kun kuulen sen kappaleen (=

[Bergerac]

Modern Talking ja "You are my heart, You are my soul"

Vaikuttava biisi joskus takavuosina.

[Kirsieveliina]

The Cure: Burn.

Eräs ihminen oli kaukana ja käsittämättömällä tavalla törmäilin tähän hänen lempikappaleeseensa kaiken aikaa mihin korvani käänsinkin.

[wolframium]

Itse olen enemmänkin elektronisen musiikin ystävä. 90-luvulla vaikutti sellainen loistava svedupellebändi kuin Antiloop. Antiloopin "In my mind" on jäänyt mieleen ehkä siksi, että se liittyi opiskeluaikaani ja siihen, kun Jt-kaverini kanssa reissattiin kesä ympäri Suomea. Toinen hyvä biisi on "Believe", jonka äärimmäisen pelkistetty sanoitus saa aikaiseksi kylmiä väreitä varsinkin näin "jeppulajälkeisinä" aikoina.

[kippari]

Olen musiikin suurkuluttaja.
muutama kappale /fav:sta

Katie Melua - spiders web ( konserttitaltiointi )
Sylver - forgiven (acust. )
J.Hendrix - Hey Joe
Keba - piilopaikka
Paul Hardcastle - 19 ( soi sinä kesänä kun vapauduin -85 )

nykyään levylautasella hyvin usein Dope ja Rammstein

[Markku Meilo]

Poikkikokemuksellista muisteloa; Ricky Nelson ja Hello Mary Lou tuo mieleen konventin Stadissa ja siellä nykyiseltä seurakunnan sihteeriltä silloin lattialle pudonneen spärdärin.

[wolframium]

Tuli tuossa taas kuunneltua muutamaa vuosien takaista (ja tietysti nykyistäkin) lempparibändiä, eli Moby ja Fatboy Slim.

Samalla mietiskelin kuinka tunnesidonnaisia ihmisten biisimieltymykset lopultakin ovat. Jonkun mielestä tietty biisi on aivan mahtava, ilmeisesti syystä että usein se herättää vahvoja tunteita ja muistoja jostain menneisyydestä. Toisen mielestä taas samainen biisi voi olla täyttä "shitseään", koska mitään tunnesidosta siihen ei ole kehittynyt. Jokainen ihminen on siis aikansa lapsi, myös musiikin suhteen.

Jos kuulen jonkun kappaleen esim. kasarilta, niin mieleen tulee heti peruskoulun käytävät, lähinnä yläaste tietenkin. Mistähän johtunee moinen assosiaatio? Varmaankin silloisten ihmisten ja kavereiden kanssa eletystä elämästä. Ikävänä asiana taas muistan vanhempieni (lue: äitini) jatkuvat viittaukset "nuorison rähinämusiikista", jolla hän dissasi uuden sukupolven musiikkimakua (vaikka en edes kuunnellut ns. "heavymusiikkia").

Tässä mielessä kaikkien jälkikasvua hankkineiden kannattaa varmaankin olla tarkkana, tai ainakin tietoinen siitä, kuinka kovasti tällaiset tunnepohjaiset asiat saattavat vaikuttaa varsinkin nuoruuden myllerryksessä elävään ihmiseen. Vähäpätöisiltäkin tuntuvilla asioilla voi olla elämänpituiset muistot. Itse saamme valita, ovatko ne positiivisia vai negatiivisia.