Toivo ja saaminen

Uskontoon liittymätön keskustelu.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
YksinäinenSusi
Viestit: 3808
Liittynyt: 19.06.2010 08:27

Toivo ja saaminen

Viesti Kirjoittaja YksinäinenSusi »

Aiemmin kun olin ollut syvästi masentunut lapsesta saakka, niin en voinut millään huomata että omat toiveet paljon ohjasivat elämääni huonoon suuntaan.

Mitä toivot sitä saat! Tämä pitää paikkaansa.

Masentunut ihminen on täysin negatiivinen ja ei täten voi saada elämäänsä mitään muuta kuin vain negatiivisuutta lisää.

Masentunut sanoo: "Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä". Mitä muuta kuin pettymyksiä voisi edes olla mahdollisuutta saada.

Ja näin se minunkin elämäni meni.

Mutta nyt kun masennuksesta on päässyt kokonaan yli ja pois, eikä minun edes enää tarvitse pelätä masentuvani uudelleen niin elämänikin on kääntynyt valoisampaan suuntaan.

Ehkä vielä ehdin nauttia elämästä riittävän paljon ja sanon nyt: "Katse määrätietoisesti eteenpäin ja kohti voittoja"

Positiivinen asenne tuo lopulta ainakin joitakin voittojakin. Siinä välissä on tietysti menetyksiäkin, mutta niin on myös taas uusia voittojakin. Voitot tulevat osin myös epäonnistumisten kautta. Se on sitä elämän rakentamista. Välillä rakennetaan väärin ja joutuu parsimaan. Mutta sitten taas tehdään oikein ja päästään eteenpäin kohti voittoa.

Jos haluan jonkin voiton, niin jaksanko toivoa sitä koko ajan vaikka se olisi välillä hyvinkin vaikeaa? Jaksanko uskoa että lopulta tuon voiton saan?
Eikö voittaminen ole pohjimmiltaan juuri tätä? Uskomista voiton saamiseen niin paljon ja tehdä sen eteen niin paljon, että sen lopulta saa omakseen.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1532
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Toivo ja saaminen

Viesti Kirjoittaja Weathertop »

Kyllä minäkin ajattelisin niin, että jos toivoo hyviä asioita ja uskoo ansaitsevansa ja voivansa saavuttaa ne, tekee suorastaan huomaamattaan niitä kohti johtavia valintoja. Masentunut taas ei välttämättä usko ansaitsevansa mitään hyvää tai osaa odottaa sellaista, jolloin hän tekee omaa elämäänsä entisestään vahingoittavia valintoja.

Tämä on ainakin oma kokemukseni. Olen ollut enemmän tai vähemmän masentunut ainakin pari vuosikymmentä (kiitos Jehovan ja mahdollisesti geenien), eikä elämässäni ole ollut juuri kehumista. Masennuksen luisuttua viime aikoina vaikeaksi on tapahtunut täysi romahdus.

Ongelma on tietenkin siinä, että jotta aidosti positiivinen ajattelu olisi mahdollista, masennukseen on saatava toimivaa hoitoa. Kyseessä kun ei ole pelkkä asenne tai ajattelutapa vaan kliininen sairaus. Ja joskus mikään hoito ei vaan toimi, ainakaan tarpeeksi hyvin. Masennuksesta aiheutuvat muut ongelmat puolestaan ruokkivat masennusta, mikä on melkoinen noidankehä.

Joka tapauksessa on hienoa, että sinun elämäsi on menossa parempaan suuntaan. Tällaiset kokemukset antavat toivoa muillekin.
"The universe is not fine-tuned for life; life is fine-tuned to the universe." - Victor J. Stenger
YksinäinenSusi
Viestit: 3808
Liittynyt: 19.06.2010 08:27

Re: Toivo ja saaminen

Viesti Kirjoittaja YksinäinenSusi »

Weathertop kirjoitti: Masentunut taas ei välttämättä usko ansaitsevansa mitään hyvää tai osaa odottaa sellaista, jolloin hän tekee omaa elämäänsä entisestään vahingoittavia valintoja.
Tämä on minulle hyvin tuttua masennusajoiltani. En pystynyt ottamaan onnea vastaan, vaikka se jälkikäteen miettien usein tuli kohdalle ja suorastaan kerjäsi pääsyä luokseni. Ei olisi tarvinnut kuin ottaa se vastaan. Mutta tunsin etten ansaitse sitä. En ole sen arvoinen ja torjuin sen toistuvasti. Mutta ei ihme kun on ollut täysin masentuneena pienestä lapsesta 35 vuotiaaksi saakka. Nyt vasta 49 vuotiaana tunnen, etten ole enää masentunut yhtään.
Masennuksen luisuttua viime aikoina vaikeaksi on tapahtunut täysi romahdus.
Vaikka tämä kuulostaakin kliseeltä ja ympäripyöreältä, niin kun on aivan pohjalla niin siitä on tie ainoastaan vain ylöspäin. Siitä on hyvä aloittaa positiivinen ajattelu ja alkaa tavoitella pieniä voittoja. Esim. vuosia kestävä säännöllinen terapia auttaa saamaan ainakin sen voiton ettei ole enää aivan niin masentunut kuin ennen terapiaa. Sekin on jo pieni mutta merkittävä voitto.
Ongelma on tietenkin siinä, että jotta aidosti positiivinen ajattelu olisi mahdollista, masennukseen on saatava toimivaa hoitoa. Kyseessä kun ei ole pelkkä asenne tai ajattelutapa vaan kliininen sairaus. Ja joskus mikään hoito ei vaan toimi, ainakaan tarpeeksi hyvin. Masennuksesta aiheutuvat muut ongelmat puolestaan ruokkivat masennusta, mikä on melkoinen noidankehä.
Mulla auttoi kun menin terveysasemalle lääkäriin ja sanoin etten enää jaksa, tarvitsen apua tai tapan itseni heti. Siihen lääkäri sanoi, että no varataanpa aika erikoissairaan hoitajalle ja siitä se sitten lähti. Kävin erikoissairaanhoitajan luona useamman vuoden ajan joka viikko puhumassa kaiken ulos.

Sitten tartuin alkoholiin. Kävin useamman vuoden ajan AA-kerhossa joka viikko ja sisäistin AA:n opit ja eräänä päivänä huomasin että uskoin siihen, etten voi ottaa ensimmäistä ryyppyä. Näin voitin alkoholiongelman.
Sen jälkeen en ole tarvinnut AA kerhoa enää, vaan olen mennyt eteenpäin pikkuhiljaa pienestä voitosta toiseen.

Ja ruokahalu pieniin voittoihin senkun kasvaa koko ajan. Ja tiedän ja tunnen että saavutan ne ennemmin tai myöhemmin. En edes epäile enää, ettenkö voisi. Olen asettanut aina tavoiteltavat voittoni realistisiksi - omien voimavarojeni mukaisiksi, joten miksi en voi niitä saada.
Joka tapauksessa on hienoa, että sinun elämäsi on menossa parempaan suuntaan. Tällaiset kokemukset antavat toivoa muillekin.
Meissä kaikissa asuu sisällämme voittaja. Masennus vain tukahduttaa sen. Mutta se on herätettävissä uudelleen hereille ja silloin ihmisestä tulee voittaja.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
YksinäinenSusi
Viestit: 3808
Liittynyt: 19.06.2010 08:27

Re: Toivo ja saaminen

Viesti Kirjoittaja YksinäinenSusi »

Olen tuota pettymys asiaa pohdiskellut viimepäivinä. Se jotenkin on varmaan aika selkeetä niille ihmisille, jotka ovat terveitä päästään.

Niin että mikäkö on selkeetä? No se, että tie jonkin saamiseen tai pieneenkin voittoon kulkee useiden pettymysten kautta.

Tämähän oikeastaan onkin ihan selvää. Mikään ei rakennu itsestään, eikä mitään saa tekemättä mitään.

Haasteena on lisäksi se, että se kohde jota rakennetaan tai asia joka halutaan saada, niin se panee aina jollain lailla hanttiin - joko paljon tai vähän.
Siitä on seurauksena pettymyksiä väistämättä. Asiat eivät sujuneet/rullanneet, kuten oli funtsinut.

Alkaako ihminen sitten pettymyksen kohdatessaan suojella itseään pettymyksiltä? Ajatteleeko ihminen että ei kannata enää yrittää sitä asiaa, koska epäonnistun siinä kuitenkin ja petyn taas ja se tuntuu hirveän pahalta.

Mutta se pahin virhe onkin juuri tuo, että alkaa suojella itseään pettymyksiltä.

Miksikö se on pahin virhe?

No siksi, että ihmisen täytyy kokea monta pettymystä saadakseen jonkin asia onnistumaan - oli se pieni onnistuminen ta suuri sellainen.

Voitaisiin sanoa että "pettymysten kautta voittoon".

Eli yhteenvetona sanoisin, että ihminen joka on tottunut suojelemaan itseään pettymyksiltä, niin hän ei voi saada mitään onnistumaan elämässään, koska pettymykset nyt vain kuuluvat siihen saamisprosessiin.

Eli ei tule pelätä pettymyksiä. Ne ovat kuin tarkistuspisteitä, joiden kohdalla täytyy korjata hiukan suunnitelmiaan, jotta voi saavuttaa sen voiton/päämäärän mitä nyt sitten ikinä tavoitteleekaan.

That's it. Olen iloinen kun olen ymmärtänyt tämän. Elämä on näköjään täynnä hienoja asioita. Pettymys on yksi niistä hienoista asioista. Pettymykset johtavat voittoon. Pettymys kannattaa valjastaa työkaluksi, joka johtaa voittoon :)
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
Avatar
Tony
Viestit: 7520
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Toivo ja saaminen

Viesti Kirjoittaja Tony »

Ihmisellä on mielenkiintoinen suhtautuminen epäonnistumiseen. Epäonnistuminen nähdään usein jonkinlaisena uhkana, vaikka se on ainoa tie onnistua. Ainoa tie oppia.

Itse aion epäonnistua myös tänään. :)

Kuva

Onnea siitä, että olet löytänyt toivon ja positiivisuuden. :thumbup:
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
YksinäinenSusi
Viestit: 3808
Liittynyt: 19.06.2010 08:27

Re: Toivo ja saaminen

Viesti Kirjoittaja YksinäinenSusi »

Olen tässä koittanut kesästä asti yrittää yhtä projektia. Siinä on tullut pettymyksiä pettymysten perään eikä onnistumista tunnu tapahtuvan, vaikka aina luulen joka kerta onnistuvani.

No, vaikka pettymys aina hetkeksi harmittaakin syvästi niin en jää siihen makaamaan. Siirryn eteenpäin.

Minulla onkin tavoitteena nyt kokeilla, kuinka monta pettymystä tarvitsen saavuttaakseni onnistumisen tuossa projektissa. Näin pettymykset eivät myöskään kauheasti haittaa, koska niiden antaman opin turvin voi seuraava kerta olla se onnistuminen.

Eli tavoitteena siis laskea pettymykset ja miettiä mikä tällä kertaa meni pieleen. Ja tavoitteena myös selkeä päämäärä, mihin pyrin.

Eikös olekin hauskaa :)
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
Vastaa Viestiin