Sivu 2/2
Re: Erottamisen tuska, jäähyväiskirje rakkaalta isosiskolta
Lähetetty: 23.03.2010 19:13
Kirjoittaja tumpelo
Kynsilakka kirjoitti:Tässä sen juuri näkee kuinka monta lukijaa, yhtä monta selostusta. Itse en ottaisi ollenkaan noin jyrkkää kantaa. Mielestäni kirjeestä heijastuu aito vilpittömyys, rakkaus, sukulaistaan kohtaan. MUTTA kirjoittaja itse on niin kiinni järjestössä, ettei vaan huomaa karttamisasian todellista tarkoitusta. Yhtään en epäile, etteikö kirjeen kirjoittaja itse kokisi tuskaa olla erossa sukulaisestaan mutta ei vain ole rohkeutta tehdä toisin. Ja se on surullista.
Uskon, että ainakin tässä tapauksessa tilanne on juuri kuvailemasi. Pelottavaa on myös se, että lahkovuosina tuon olisi voinut itsekin allekirjoittaa.
Missään vaiheessa jälkeenkään päin en ole kokenut vihaa siskoani kohtaan, lahkon mielenhallintaa kohtaan kyllä. Sääli on kuvaavampi sana ja se ahdistava tietoisuus, että itsellä ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa tuollaiseen ajatteluun.
Olisin erittäin onnellinen jos jonain päivänä voisin vielä olla normaalisti tekemisissä siskoni kanssa.
Re: Erottamisen tuska, jäähyväiskirje rakkaalta isosiskolta
Lähetetty: 23.03.2010 20:09
Kirjoittaja Aaac
Tuo kirje on niin järkyttävä osoitus mielenhallinnasta, että se pitäisi julkaista ja laajalti. Kuka tahansa ei-jehovantodistaja voi saada vähän yrjöä suuhunsa tuon luettuaan - siis saa todellisen kuvan siitä, mitä jehovantodistajien kiiltokuvan takana todellisuudessa on.
Re: Erottamisen tuska, jäähyväiskirje rakkaalta isosiskolta
Lähetetty: 23.03.2010 20:25
Kirjoittaja Ariadna
Aaac olisiko sinulla mahdollisuus saada Noomin äidin kirje suomennettuna tänne. Se oli aiemmin hjälpkällanissa, mutta en nyt löytänyt sitä. Sisällöltään "karmivampi" kuin aloittajan saama.
Re: Erottamisen tuska, jäähyväiskirje rakkaalta isosiskolta
Lähetetty: 24.03.2010 07:27
Kirjoittaja Aaac
Ruotsinsuomalainen
Noomi sai tämän kirjeen äidiltään odottaessaan tytärtään vuonna 2002. He eivät olleet puhuneet moneen vuoteen, mutta
Noomi halusi silti kertoa äidilleen, että tästä tulee isoäiti. Parin viikon kuluttua
Noomi sai kirjeen:
Hei Noomi
Kiitos kirjeestäsi. Kun sain kuulla sinun olevan raskaana, jouduin tunteideni valtaan. Sydämeni toive sai minut uskomaan hetken, että seurustelemalla sinun ja tulevan lapsesi kanssa voisin antaa positiivisemman kuvan Jehovasta ja voisin saada sinut tuntemaan vetoa takaisin Jehovaan.
Mutta se oli vain sydämeni petollista järkeilyä! Vasta kun itse haluat, Hän vetää sinua puoleensa!
Mutta niin kauan kuin sinä seurasi ja elämäntapasi valinnalla osoitat, että halveksit Jehovan neuvoja ja ohjausta etkä halua suojaa Hänen luonaan - en jatka seurustelua kanssasi! Jättämällä Jehovan pois elämästäsi olet jättänyt pois myös minut!
Olen kerran luovuttanut elämäni Jehovalle ja haluan jatkaa uskollisena Hänelle! Hän antaa meille elämän ja ylläpitää sitä.
Äidinrakkauteni sinua ja tytärtäsi kohtaan ei kuole koskaan. Sydäntäni särkee, että olet hylännyt kaiken sen hyvän, mitä Jehova tarjoaa meille ja sen sijaan olet päättänyt käyttää elämäsi rakentaaksesi tätä pahaa, kuolevaa maailmaa.
En kyllä koskaan lakkaa toivomasta, että sinä jonakin päivänä kuitenkin palaat rakkaudellisen, armollisen taivaan isämme huomaan - että sinä jonakin päivänä etsit suojaa Hänen siipiensä alta ja ohjausta Häneltä.
Vasta kun oikaiset suhteesi Jehovaan, voi meidän suhteemme palautua.
Äitisi
Re: Erottamisen tuska, jäähyväiskirje rakkaalta isosiskolta
Lähetetty: 24.03.2010 07:38
Kirjoittaja Salkkumies
Tuollainen on niin sairasta, niin sairasta. Ja kuitenkaan mikään lainsäädäntö ei voi tuota estää. Sille ei oikein tunnu voivan yhtään mitään.
Julkisuus on kai ainoa, mitä yleensä voi yrittää tehdä. Ehkä edes joitakin yksittäisiä todistajia alkaa hävettää, jos heidän naapurinsa ja työtoverinsa alkavat olla selvillä siitä miten todistajat kohtelevat jopa omien perheidensä erotettuja tai eronneita jäseniä.
Toisaalta Vartiotornin opetukset siitä miten "tosi palvojia" vainotaan ja vihataan saavat ainoastaan tukea, jos yleinen mielipide alkaa paheksua Jehovan todistajien harjoittamaa julmuutta ja henkistä väkivaltaa.
Re: Erottamisen tuska, jäähyväiskirje rakkaalta isosiskolta
Lähetetty: 24.03.2010 08:52
Kirjoittaja Sukututkija
Salkkumies kirjoitti:Toisaalta Vartiotornin opetukset siitä miten "tosi palvojia" vainotaan ja vihataan saavat ainoastaan tukea, jos yleinen mielipide alkaa paheksua Jehovan todistajien harjoittamaa julmuutta ja henkistä väkivaltaa.
Totta, mutta pitäisin sitä pienemmän pahan vaihtoehtona. Elämänsä seuralle pyhittäneet on "menetetty sukupolvi", eikä heitä ulkopuolelta voida auttaa taikka heihin muutenkaan vaikuttaa. Kuitenkin, mitä laajemmassa tiedossa nämä asiat ovat maailmallisten keskuudessa, sen vaikeampaa on ovityö ja, toivon mukaan, sen vaikeampaa on saada uusia ulkopuolisia liittymään lahkotoimintaan.
Re: Erottamisen tuska, jäähyväiskirje rakkaalta isosiskolta
Lähetetty: 24.03.2010 10:23
Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen
Kerrotaan erään isän pieksäneen poikaansa kovin. Parkumisensa ohessa sai poika kysyttyä isältään: "Isä, miksi sinä hakkaat minua?", mihin isä: "Koska rakastan sinua niin paljon", johon poika: "Isä, kun sinä olet vanha ja minä aikuinen, voinko minä rakastaa sinua samalla tavalla?".
Tapa, miten jehovantodistajuudessa rakkaudellisuutta, sääliväisyyttä ja inhimillisyyttä yleensä kielletään osoittamasta ei ole sen enempää Raamatulla kuin Jehovallakaan perusteltavissa. On lähes käsittämätöntä nähdä sokeus jumalallista hallinto-elintä kohtaan. UMK:ssä vaikuttanee sanonta: "Kaikkea saa pilkata, Jehovaankin. Se annetaan anteeksi, mutta hallinto-elimen arvostelua ei anneta, ei nyt eikä hamaan akikojen hämärään", mutta oman vatsan ollessa täysi, ei nälkäisiä kerta kaikkiaan voi olla olemassa.
Tarkemmin asiaa harkittuani olen päättänyt muuttaa tekstiä. poistan sanan osoitetaan ja vaihdan sen sanoiksi "kielletään osoittamasta" tässä asiayhteydessä.
Re: Erottamisen tuska, jäähyväiskirje rakkaalta isosiskolta
Lähetetty: 24.03.2010 16:06
Kirjoittaja ex palv.valvoja
Muistutettakoon myös tässä yhteydessä erään isän toiminnasta,kun paikallinen palvelusvalvoja kävi kurittamassa salilla kaksivuotiasta poikaa,ilman mitään varoituksia,kesken väliajan,ilman tuon pojan isän lupaa.Riepotti poikaa hiuksista,niin että tullo hiuksia lähti pojan päästä.
Kun vanhin meni takas paikalleen,salin eteen,meni sinne myös pojan isä vanhimman luo ja sanoi kuuluvalla äänellä,kaikkien kuullen:"Valikoi kahdesta:"vedän sua turpaan tai soitan poliisit?"
Vanhin veti henkeä,"sniif...sniiff",oli naama valkoisena ja koska isä muisti tuon käppänen iän,yli 70 vuotta,jätti koko tutisevan hemmon siihen,otti poikansa ja lähti kotiin.Se oli viimeisiä kertoja kun isä kävi salilla.
Kiitän toisaalta luojaani,että taivaan Isä johdatti minut väkevällä kädellä pois tuosta lahkosta,ihan kuin Israelin Egyptin maasta.
Re: Erottamisen tuska, jäähyväiskirje rakkaalta isosiskolta
Lähetetty: 24.03.2010 17:57
Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen
ex palv.valvoja kirjoitti:Kiitän toisaalta luojaani,että taivaan Isä johdatti minut väkevällä kädellä pois tuosta lahkosta,ihan kuin Israelin Egyptin maasta.
Tästä onkin syytä kiittää, mutta erityisesti siitä, että osaa olla hyvin armollinen kanssaihmisiään kohtaan muistaen, että ainoa ihminen, jonka voin tuomita olen minä itse, hän, joka peiliin katsottaessa vastaan kuristaa - ja hänetkin hellävaroen. En itse välttämättä aina osaa olla, eikä tarvitsekaan. Nöyrä sopii olla, mutta ei nöyristelijä.
Mitä tarkoitan? Tätä: "Kyllä minä sinua rakastan ja itken puolestasi syvästi kärsien, mutta kadotetuksi joudut, ellet, jos, koska, syystä että, jne...". Tällaisen käyttäytymisen taustalla on pyrkimys oman enemmän tai vähemmän näennäisen "hurskautensa" ja syyllistämisen nojalla vaatimus: Sinun on tultava minun kaltaisekseni tai edustamani yhteisön kaltaiseksi, kuten olemme tätä keskusteluketjua seuratessamme huomanneet olevan. Joita Jeesuksen jäljittelijöiksi kutsutaan, tulee huomata, ettei Jeesus menetellyt näin. No, tekopyhät tekivät ansaitun poikkeuksen pääsäännöstä.