Eronneiden kanssa saakin seurustella?

[Voimantorni]

Tänään oli hirmuisen kiva ilta, kun vanhemmat tulivat hakemaan veljen tupaantuliaisiin, eikä kukaan vieraista puhunut minulle tai katsonut edes minuun päin. Ja olen siis toimeton vain.

Jehovan todistajat puhuvat keskuudessaan vallitsevasta kristillisestä rakkaudesta, jota maailmassa ei ole. Ja että siitä heidät tunnistettaisiin Kristuksen opetuslapsiksi. Kuten kokemuksesi monien muiden joukossa todistaa, niin näinhän se asia ei todellisuudessa ole. Kyse on sosiaalisilla suhteilla kiristämisestä, eli manipulaatiosta. Sanoma on seuraava: ellet syystä tai toisesta aja aktiivisesti järjestön etuja, menetät sinulle tärkeät ihmissuhteesi.

Tällainen ei ole edes normaalia ihmisarvon tunnustamista, epäitsekkäästä rakkaudesta puhumattakaan.

Siinä mielessä todistajat todellakin ovat erilaisia kuin "maailma", että pääsääntöisesti yhteiskunnassa ei karteta ja olla tervehtimättä yksilöitä sen mukaan, miten aktiivisia nämä ovat jossakin vapaaehtoistoiminnassa (Jehovan todistajathan esittävät toimintansa olevan täysin vapaaehtoista). Ympäröivässä yhteiskunnassa on tunnustettu myös mielipiteen- ja sananvapaus, jota Vt-seuran piirissä ei ole.

Voimia sulle Emmy!

[Voimantorni]

Keskustelun tässä vaiheessa Seuran asentama kuvainnollinen aivopultti lyö ylikierroksia sekä Seuran asentamat kuvainnolliset lasikupuilmiöt/palomuurit/en kuuntele- virittyvät fullmode-puolustusasemiin.

Heh, noinhan se toki käy. Olet verbaalikko!

Sinänsä tämä on vanha ja ehkä iänikuinenkin kysymys. Että valehteleeko Jt suojellakseen järjestöä, ja jos, niin kuinka tietoista se on. Itse uskoisin yksilöiden välisiin eroihin tässä. Muistelen joskus Jt-aikoina todenneeni kriittiselle ovenavaajalle suoraan, että entisiä jäseniä kyllä kartetaan. Ja että jos jotkut eivät jostain syystä karta, he eivät toimi oikein. Muistelen ajatelleeni tuolloin niin, että valehtelisin jos väittäisin muuta. En tiedä, minkä verran asiaan vaikutti se, että olin liittynyt todistajaksi vasta nuorella aikuisiällä eli en ollut saanut Jt-mallista kasvatusta, mutta anyhow.

Ihmiset ovat erilaisia, eikä asia tietenkään niin mustavalkoinen ole. Toki olen antanut itseni ymmärtää sellaisen periaatteen, että mitä korkeammalla henkilö Jt-systeemin rattaistossa on, sitä tietoisempaa todellisuuden kaunistelu hänellä sitten ehkä on. Hellintoelimen ja Veikko Leinosen (maailmanlaajuisine kollegoineen) voidaan ainakin todeta laskettelevan luikuria melkoisen tietoisesti.

Toisaalta olen iloinen siitä, että jotkut Jehovan Todistajat (etenkin liberaalisimmat sekä kulttuuritodistajat) Seuran sanktioista huolimatta ovat tekemisissä erotettujen/eronneiden kanssa. Ymmärrän kyllä, että asia tapahtuu "himmein valoin" eivätkä Seurakunnassa julkisesti asiasta enemmin kerro.

Tämä on ilman muuta hyvää kehitystä, joka luo hiljalleen järjestölle paineita karttamissäännön ylläpitämisessä. Kun yhä useampi todistaja alkaa enemmän tai vähemmän rikkomaan tätä ohjetta, alkaa se olla uskottavuuden kannalta melko vaikeaa enää vaatia sellaista noudatettavan. Pitkässä juoksussa.

[Tienhaara]

Mahdatko tarkoittaa perheenjäseniä? Paikallisessa seurakunnassa käytiin (vanhin) kyllä ihan erikseen mainitsemassa sukulaisilleni ( ei perheenjäseniä ) että minun kanssani ei sitten enään pidä "olla"

Kyllä tarkoitin perheenjäseniä. Ehkä minulla on sitten ollut liian ruusuinen kuva asiasta. Tai paremminkin minulle on uskoteltu vielä JT:nä ollessani, että "kyllähän niihin sukulaisiin saa yhteyttä pitää, kunhan ei puhu uskonasioista". Olen siis ollut JT lapsesta parikymppiseksi saakka.

Nykyisessä Jt-kirjallisuudessa ei ole kyllä annettu lupaa edes saarnaamisen varjolla olla tekemisissä erotetun sukulaisen kanssa. Viime vuoden kesäkuun Vartiotornissa on vahvistettu jo aiemminkin voimassa ollut tervehtimiskieltokin:

Virallinen kanta näyttää siis olevan tiukan kielteinen eli edes perheenjäseniin ei saa pitää yhteyttä kuten Voimantornin lainauksetkin osoittavat.

Ihan puppuahan se on, että saisi olla tekemisissä erotettujen kanssa.

Tänään oli hirmuisen kiva ilta, kun vanhemmat tulivat hakemaan veljen tupaantuliaisiin, eikä kukaan vieraista puhunut minulle tai katsonut edes minuun päin. Ja olen siis toimeton vain. Ai että tuntui hyvältä, onneksi on kaljaa.

Tuollainen on varmasti todella rankkaa. Jaksamista!

Itse tiedän/tunnen useamman tapauksen jossa perheenjäsenet viettävät vapaa-aikaansa keskenään eroamisisista huolimatta (osa eronneita, osa JT:ia). Koen nämä hyvinä esimerkkeinä siitä että jotkut osaavat käyttää järkeään, inhimillisyyttään ja päätösvaltaansa ja pitää omistaan huolta järjestön vastusteluista huolimatta. Nämä ovat kuitenkin hyvin harvinaisia poikkeustapauksia, ja he rikkovat tietoisesti järjestön ohjeita. He eivät ole saaneet toiminnastaan sanktioita, mutta toisaalta he ovat hiljaa niistä isommissa piireissä, eivätkä julkisesti pidä sellaista toimintaa hyvänä. Eli toisinsanoen kanssakäymistä katsotaan noissa tapauksissa läpi sormien, vaikka heitä pitäisikin rankaista tai jopa julmimmillaan erottaa srk:sta sen takia että rakastaa aidosti perhettään.

Hienoa, että Jehovan todistajien joukkoon mahtuu myös niitä, jotka pitävät yhteyttä. Heitä vain tuntuu olevan aivan liian vähän niin kuin monet teidän esimerkkinnekin osoittavat.

”Robert oli erotettuna lähes 16 vuotta. Tuona aikana hänen vanhempansa ja sisaruksensa noudattivat päättäväisesti ja uskollisesti Jumalan sanan neuvoja, joiden mukaan tulee lakata olemasta väärintekijöiden seurassa ja olla edes tervehtimättä heitä. -- Kun häneltä kysyttiin, mikä sai hänet niin pitkän ajan jälkeen palaamaan Jehovan ja Hänen kansansa luo, hän vastasi, että perheenjäsenten asenne vaikutti häneen. Hän sanoi: "Minulle olisi riittänyt, jos perheeni olisi pitänyt minuun vähänkin yhteyttä, vaikkapa vain kysäissyt kuulumisiani. Nyt kuitenkin kaipasin heidän seuraansa, ja se osaltaan sai minut palaamaan Jumalan luo."" (Vartiotorni 15. kesäkuuta 2013 s.28)

Tämähän on selvää kiristystä, ihan naurettavaa! Sanokaapa joku, mitä järkeä on, että erotettu palaa takaisin vain läheisten vuoksi? Sekö on sitä tosiuskoa? Tässä se on saatu kuulostamaan niin hienolta, että lähipiiri pysyi tiukkana, jotta erotetun oli pakko palata heidän ja "Jumalan luokse". Sehän on luonnollista, että kaipaa läheisiään. Ikävä, että joidenkin on pakko kuulua uskontoon, jota eivät koe omakseen, jotta voisivat olla tekemisissä perheenjäsentensä kanssa.

[Kusimesta]

Sinänsä tämä on vanha ja ehkä iänikuinenkin kysymys. Että valehteleeko Jt suojellakseen järjestöä, ja jos, niin kuinka tietoista se on. Itse uskoisin yksilöiden välisiin eroihin tässä. Muistelen joskus Jt-aikoina todenneeni kriittiselle ovenavaajalle suoraan, että entisiä jäseniä kyllä kartetaan. Ja että jos jotkut eivät jostain syystä karta, he eivät toimi oikein. Muistelen ajatelleeni tuolloin niin, että valehtelisin jos väittäisin muuta. En tiedä, minkä verran asiaan vaikutti se, että olin liittynyt todistajaksi vasta nuorella aikuisiällä eli en ollut saanut Jt-mallista kasvatusta, mutta anyhow.

Ihmiset ovat erilaisia, eikä asia tietenkään niin mustavalkoinen ole. Toki olen antanut itseni ymmärtää sellaisen periaatteen, että mitä korkeammalla henkilö Jt-systeemin rattaistossa on, sitä tietoisempaa todellisuuden kaunistelu hänellä sitten ehkä on. Hellintoelimen ja Veikko Leinosen (maailmanlaajuisine kollegoineen) voidaan ainakin todeta laskettelevan luikuria melkoisen tietoisesti.

Mitä "hengellisempiä" ihminen on järjestössä, sitä enemmän tämä totuuden kaunistelu tulee ilmi. Muistan useasti olleeni konventeissa haastatteluissa. Näiden harjoituksissa usein neuvottiin "miten kokemuksesta saadaan rohkaisevampi".

Kaikkein parhaiten tätä kuvaa yleinen sanonta haastattelu ohjelmien -vetäjien keskuudessa: "Tärkeintä [kokemuksessa] ei ole totuudenmukaisuus, vaan se, että se on rohkaiseva" <- Vitsinä tätä heitettiin usein, mutta jokaisessa vitsissä on peränsä...


"Totuutta ei voida aina kertoa" <- Erään vanhimman kommentti, kysyttäessä Leinosen "ei, ei, ei karteta" vastauksesta.


ps. Karttaminen edelleen voimissaan! Sisarukseni eivät vastanneet soittoihini, vaikka ei olla oltu missään yhteyksissä vuoteen (eroamisen jälkeen).

[Voimantorni]

Mitä "hengellisempiä" ihminen on järjestössä, sitä enemmän tämä totuuden kaunistelu tulee ilmi.

Joo. Mielenkiintoista hengellisyyttä tosiaan, kun se saa tällaista aikaan.

Järjestö on todistajille keskiössä. Mitä "esimerkillisempi", "hengellisempi" tai "kypsempi" todistaja, sitä tarkemmin hän suojelee myös järjestönsä imagoa ja noudattaa sen ohjeita pienissäkin asioissa. Ainakin toisten todistajien nähden.

Kaikkein parhaiten tätä kuvaa yleinen sanonta haastattelu ohjelmien -vetäjien keskuudessa: "Tärkeintä [kokemuksessa] ei ole totuudenmukaisuus, vaan se, että se on rohkaiseva" <- Vitsinä tätä heitettiin usein, mutta jokaisessa vitsissä on peränsä...

Todellakin, tämä paljastaa hyvin Vt-seuran opettaman tärkeysjärjestyksen.

"Totuutta ei voida aina kertoa" <- Erään vanhimman kommentti, kysyttäessä Leinosen "ei, ei, ei karteta" vastauksesta.

Heh, tuo oli jo melko rehellisesti sanottu. Muistuu mieleeni viimeiseksi kenttäreissuksi jäänyt automatka piirivalvojan kanssa, kun kysyin häneltä Vt-seuran taannoisesta YK-liitännäisyydestä. Hän ei kiistänyt itse asiaa, vaan esitti ainoastaan vilpittömän toiveensa sen suhteen, ettei kyseinen asia "häiritsisi" minun mielenrauhaani ja että voisin jatkaa aktiivisena Jehovan todistajana. No, tuo asia johti tutkimukseni muihinkin asioihin, enkä sitten lopulta enää voinut ummistaa silmiäni järjestön epärehellisyydeltä, ja niinpä lopulta erosin tuosta kusimestasta.

[Tony]

Typerää tulla oven taakse valehtelemaan, varsinkin kun tällaisena aikana siitä jää kiinni saman tien.

No sepä se. On kohtuullisen lyhytnäköistä valehdella ihmisille näistä selvistä säännöistä. Silti tätä tuubaa tunkee nykyään ihan säännöllisesti niin tiedotusosaston, kuin rivitodistajienkin toimesta.

[Kaivo]

Eilen käväisi ovellani taas pari todistajaa ja kerroin niille tuosta edellisestä todistajasta, joka valehteli minulle tuosta karttamisesta. Siihen yksi todistaja vain tokaisi: "Oho! Vai niin." Ja yritti sitten vaihtaa puheenaihetta. Toinen todistaja kuitenkin uskalsi myöntää ettei erotettujen/eronneiden kanssa todellakaan olla missään tekemisissä ja kaiken huippu oli se, kun se vielä mainitsi ettei niillä eronneilla kuitenkaan asiat niin huonosti ole vaikka eivät voi olla muiden todistajien ja perheenjäseniensä kanssa tekemisissä, sillä saavathan he varmasti uusia ystäviä/arvoistaan seuraa sitten maailmallisista ihmisistä.

Ei voi muuta sanoa kuin että on hyvin vastenmielistä touhua ja vastenmielinen lahko kyseessä.