Koulutuksesta taas

[rippeli]

Kävin viime viikolla juttelemassa kärrynvartijoiden kanssa. Puhuttelemani nainen oli saman ikäinen kuin minä, eli 40v.
Kyselin jehovantodistajien koulutuskielteisyydestä. Nainen sanoi, että jehovantodistajia kannustetaan opiskelemaan, koska nykyään ei pääse töihin ilman ammatillista koulutusta. Kysyin, minkälainen koulutus naisella itsellään on? Hänellä oli peruskoulu, koska hän oli aloittanut tienraivauksen heti peruskoulun jälkeen. Hänen miehellään on kokopäivätyö, joten hän voi keskittyä kenttäpalvelukseen. Jotenkin jäi sellainen käsitys, että naista nolotti kun ei ollut hankkinut koulutusta.

Ihmettelen varmaan aina tuota, että miksi koulutuskielteisyyttä ei voi tunnustaa? Jos se on jumalan käsky ja raamatullista tietoa ja totuutta, niin siitä pitäisi olla ylpeä.

[Observer]

Nykyään on muuten yhä enemmän ja enemmän noita jotka ovat aikanaan peruskoulusta suoraan aloittaneet tienraivauksen mutta myöhemmin n. 30-40 vuotiaina ovat menneet yliopistoon tai muuhun koulutukseen kun se loppu ei tullutkaan. Ja sitten on niitä jotka ovat samanaikaan yliopistossa ja tienraivaajina. Tuntuu olevan Jonkunlainen välimuoto tämä ratkaisu eikä sitä niin paljon rohjeta kritisoida seurakunnan taholta.

Ja sitten on vielä niitä joita ihan selvästi ottaa päähän että koulutus jäi hankkimatta vaikka ovatkin edelleen tienraivaajia tms. Se tulee esille kitkerinä kommentteina kun tulee puhetta todistajista jotka opiskelevat.

Kyllä tämä koulutusasia rassaa monia vaikkeivat sitä ääneen ehkä uskalleta mainita.

[Tony]

Tämä on taas näitä.

Emme me ole koulutuskielteisiä, ammatillinen koulutus on hyvästä. Ja jostain syystä unohdetaan mainita, että korkeakoulutukseen suhtaudutaan isolla varauksella.

Emme me ole kreationisteja, vaikka toki todellisuudessa täytämme kaikki kreationismin määritelmät.

Emme me karta entisiä todistajia. Me emme vain ole heidän kanssaan tekemisissä.

[rippeli]

Asia on itsellenikin jossain määrin tuttu. Aloitin peruskoulun jälkeen tienraivauksen ja tein siinä samalla kaikkia paskaduuneja. Opettajat ja maailmalliset sukulaiset sanoivat, että olen hullu, koska en kouluttautunut. Jälkeenpäin olen hankkinut koulutusta, mutta monesti käy mielessä, että hukkaan meni ekat 10v peruskoulun jälkeen. Avovaimo aloittelee vasta nyt opiskelua, koska on ollut oikeastaan koko elämänsä jonkin sortin tienraivaaja ennen lahkosta pois jäämistä.

[Polyester]

Koulutuskielteisyys saattaa vaihdella myös paikkakunnittain. Pienessä seurakunnassa yksittäinen voimakastahtoinen vanhin saattaa vaikuttaa melko vahvasti, samoin laajojen JT-sukujen patriarkat ja matriarkat, jos ovat koulutuskielteisesti suuntautuneita.

Itse olin aina melko isossa seurakunnassa ja meillä päin korkeakouluopintojen keskeyttämiset tai aloittamatta jättämiset (kun oli selvästi lukulahjoilla varustetusta yksilöstä kyse) olivat enemmän yksittäisen todistajan fanaattisuutta kuin paikallisen lauman selkeä tahto. En tiedä sitten, onko tyyli muuttunut hallintoelimen koventuneen suhtautumisen myötä.

Tiettyä huonosti peiteltyä katkeruutta olin kyllä havaitsevinani parissa nuoressa veljessä, joista toinen keskeytti yliopisto-opinnot unelmiensa alalla ja toinen kirjoitti lukiosta huippupaperit, mutta sen jälkeen keskittyi kokoajanpalvelukseen järjestöuralla (toki tyvestä puuhun periaatteella, aloittaen varsin vaatimattomista hommista). Voin tietysti muistaa väärin ja kuvitella vielä lisää, mutta heidän kommenttinsa koulutusta ja varsinkin yliopistoa kohtaan olivat vähän sellaista linjaa happamia sanoi kettu. Harmi, että jotkut kokevat, että heidän pitää tehdä kaikki asiat pienintä piirtoa myöten siten kuin järjestö neuvoo ja suosittelee. Onneksi jotkut JT:t osaavat suhtautua hieman käytännöllisemmin.