Polyester kirjoitti:Vartiotorni kirjoitti:
Erään astronomian historiaa ja kehitysvaiheita tarkastelevan pitkän artikkelin lopuksi Encyclopedia Britannica -tietosanakirjassa sanotaankin osuvasti: ”Vaikka tähtitiedettä on harjoitettu liki neljätuhatta vuotta, maailmankaikkeus on edelleen yhtä tuntematon meille kuin sen on täytynyt olla babylonialaisille.”
Polyester kirjoitti:Tuossakaan ei ole edes lähdettä vaivauduttu mainitsemaan sen tarkemmin, saati että väitteessä muutenkaan olisi järkeä.
Täältä tulee lähdeviitettä.
Kirjoitin
sanasta sanaan Stephen Hawkingin videodokumentista ajatukset.
Ehkä monille tuttua tietoa, mutta ainakin itselle selkiytyi hyvin missä mennään maailmankaikkeuden ja aikakäsityksen ymmärryksessä.
Stephenille asiat ovat, kuin kevyttä hölkkää ja vain yksi yhtälö esityksessä.
Voi olla joitakin kirjoitusvirheitä.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Julkaisin kirjan, jossa kysyttiin, loiko Jumala maailmankaikkeuden? Se herätti jonkin verran kohua. Ihmiset suuttuivat, kun tiedemies puhui uskonnosta. En tahdo kertoa kenellekkään, mihin pitäisi uskoa, mutta mielestäni Jumalan olemassaolo on tieteellinen kysymys. On vaikea keksiä tärkeämpää ja keskeisempää mysteeriä, kuin mikä tai kuka loi maailmankaikkeuden ja hallitsee sitä.
Kauan sitten vastaus oli aina sama. Jumalat loivat kaiken. Maailma oli pelottava paikka. Jopa kovat viikingit uskoivat yliluonnollisiin olentoihin selittääkseen luonnonilmiöt, kuten ukkosen ja myrskyt. Viikingeillä oli useita jumalia. Thor oli ukkosen jumala. Toinen jumala Aegir, aiheutti myrskyävät meret. Kaikkein pelätyin jumala oli nimeltään Sköll. Sköll oli vastuussa luonnonilmiöstä, jota me kutsumme aurigonpimennykseksi. Sköll oli taivaalla asuva susijumala. Joskus se söi auringon aiheuttaen sen kamalan hetken, kun päivä muuttui yöksi.
Tieteellisen selityksen puuttuessa oli varmasti kammottavaa nähdä auringon katoavan. Viikingit ainoalla tavalla jonka kokivat järkevänä, he yrittivät pelotella Suden pois. Viikingit uskoiva, että heidän tekonsa toivat auringon takaisin. Nykyään tiedämme, ettei asiat liity toisiinsa. Aurinko olisi palannut joka tapauksessa..
Maailmankaikkeus ei ole niin yliluonnollinen, kuin voisi luulla. Totuuden selvittäminen vaatii viikinkejäkin enemmän rohkeutta. Tavallisetkin kuolevaiset voivat ymmärtää maailmankaikkeutta.
Se ymmärrettiin kauan ennen viikinkejä, antiikin Kreikassa.
Vuonna 300 eaa. Filosofi Aristarkhos oli kiinnostunut pimennyksistä. Hän uskalsi kyseenalaistaa jumalten osuuden niihin. Aristarkhos oli tieteellinen edelläkävijä. Hän tutki taivaita tarkkaan ja päätyi rohkeaan johtopäätökseen, hän ymmärsi, että pimennyksen aiheutti maan varjo kuun yllä. Se ei ollut jumalten työtä.
Havainnon vapauttamana hän selvitti, mitä taivaalla tapahtui. Hän piirsi kaavioita, jotka näyttivät todelliset suhteet auringon, maan ja kuun välilä. Hän päätyi vielä huimempiin johtopäätöksiin, hän päätteli, ettei maa ollutkaan maailmankaikkeuden keskipiste, vaan kiersi auringon ympärillä.
Tämän ymmärtäminen auttaa selittämään kaikki pimennykset. Kuun varjo on maan yllä, se aiheuttaa auringonpimennyksen. Kun maan varjo peittää kuun, kyseessä on kuunpimennys.
Aristarkhos meni vielä pidemmälle. Hän ehdotti, etteivät tähdet olleet rakoja taivaankannessa kuten hänen aikalaisensa uskoivat. Sen sijaan nekin olivat aurinkoja, mutta todella kaukaisia sellaisia. Sen ymmärtäminen oli varmasti mykistävää. Maailmankaikkeus on kone, jota hallitsevat omat lakinsa. Nuo lait on mahdollista ymmärtää ihmismielen voimin.
Näiden lakien löytäminen on ollut ihmiskunnan suurin saavutus. Nämä luonnonlait, kuten niitä nykyään kutsutaan, kertovat meille, tarvitaanko Jumalaa maailmankaikkeuden selittämiseen.
Vuosisatoja uskottiin, että liikuntarajoitteiset, kuten minä, elivät Jumalan kirouksessa. On mahdollista, että olen suututtanut jonkun tuolla ylhäällä, mutta uskon, että kaiken voi selittää luonnonlakien avulla.
Mikä on luonnonlaki ja miksi se on voimakas? Näytän sen teille tennisottelun avulla. Tennikseen vaikuttavat kahdet säännöt. Toiset säänöt ovat ihmisten luomat pelisäännöt. Ne määrittävät kentän koon, verkon korkeuden ja sen, onko pallo sisällä vai ulkona. Sääntöjä voitaisiin muuttaa, jos tennisliitto päättäisi tehdä niin.
Pelin toiset säännöt ovat muuttumattomat. Ne määräävät mitä pallolle tapahtuu lyönnin jälkeen. Lyönnin kulma ja voima määräävät mitä seuraavaksi tapahtuu. Luonnonlait kuvaavat, kuinka asiat toimivat menneessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Tenniksessä pallo liikkuu aina niinkuin luonnonlait määräävät.
Peliin vaikuttaa myös monia muita lakeja. Ne ohjaavat kaikkea tapahtuvaa, sitä kuinka lyönnin energia syntyy pelaajan lihaksissa siihen, kuinka nopeasti ruho kasvaa heidän jalkojensa alla. Tärkeintä on se, että nämä fysiikan lait ovat muuttumattoman lisäksi yleismaailmallisia. Ne eivät vaikuta vain pallon lentoon, vaan koko planeetan liikkeisiin ja kaikkeen muuhun maailmankaikkeudessa. Toisin kuin ihmisten säätämiä lakeja, luonnonlakeja ei voi rikkoa, siksi ne ovat niin voimakkaita. Uskonnollissesta näkökulmasta katsottuna ne ovat kiistanalaisia.
Jos uskotte minun laillani, että luonnonlait ovat pysyviä, se herättää pian kysymyksiä siitä, mikä Jumalan rooli on. Tämä on suuri tekijä titeen ja uskonnon välisessä ristiriidassa. Vaikka näkemykseni ovatkin viime aikoina päätyneet otsikoihin, kyse on ikivanhasta ristiriidasta.
v.1277 paavi Johannes XXI piti luonnonlakeja niin uhkaavina, että sääti niide olevan harhaoppia. Ikävä kyllä, se ei muuttanut painovoimalakia. Pari kuukautta myöhemmin palatsin katto luhistui paavin päälle.
Järjestäytynyt uskonto löysi kuitenkin pian ratkaisun. Seuraavat pari sataa vuotta sanottiin, että Jumala oli luonut luonnonlait ja voisi rikkoa niitä halutesaan. Tätä näkemystä vahvisti se käsitys, että sininen planeettamme pysyi paikallaan kaiken keskipisteessä. Tähdet ja planeetat pyörivät ympärillämme kuin kellokoneisto. Aristarkhoksen päinvastainen näkemys oli ehditty unohtaa.
Ihmiset ovat luonnostaan uteliaita. Jotkut, kuten Galileo Galilei katsoivat luojan kellokoneistoa tarkemmin, vuosi oli 1609. Tällä kertaa tulokset muuttivat kaiken. Galileo on modernin tieteen perustaja ja yksi sankareistani. Hän uskoi minun laillani, että jos maailmankaikkeutta katsoi tarkkaan, pystyi näkemään, mitä todella tapahtui. Hän oli päättäväinen ja kehitti linssejä joilla tähtitaivaan pystyi ensikertaa suurentamaan 20-kertaiseksi.
Hän kokosi niistä huolellisesti kaukoputken. Hän tutki kotoaan Pandorasta kaukoputkellaan Jupiteria yö toisensa jälkeen. Hän huomasi jotain ihmeellistä, jättiläisplaneetan lähellä oli kolme pientä pistettä. Aluksi hän luuli pisteitä himmeiksi tähdiksi, mutta seurattuaan niitä, hän havaitsi niiden liikkuvan. Lopulta esiin ilmestyi neljäs piste. Välillä ne katosivat Jupiterin taakse ja ilmestyivät taas esiin. Hän ymmärsi, että niiden täytyi olla jättiläisplaneetan kiertäviä kuita. Tämä todisti, etteivät ainakaan kaikki kappaleet kierrä maata. Havaintonsa innoittamana Galileo todisti, että maan täytyi kiertää auringon ympärillä.
Aristarkhos oli ollut koko ajan oikeasssa. Galileon löydöt käynnistivät ajattelun vallankumouksen, mikä johti lopulta tieteen vapautumiseen uskonnon otteesta. 1600-luvulla hän joutui vaikeuksiin kirkon kanssa. Hän vältti teloituksen luopumalla julkisesti harhaopistaan ja vietti kotiarestissa elämänsä viimeiset 9 vuotta. Legendan mukaan hän mutisi syntinsä tunnustettuaan:”se pyörii sittenkin”
Seuraavan 300 vuoden aikana löydettiin lisää luonnonlakeja. Tiede selitti entistä useampia asioita ukkosesta, maanjäristyksistä ja myrskyistä tähtien loistoon. Jokainen uusi löytö vähensi Jumalan tarvetta. Jos tunnet tieteellisen selityksen auringon pimennykselle, on epätodennäköistä, että uskot taivaalla asuviin susijumaliin.
Tiede ei kiellä uskontoa, vaan antaa yksinkertaisemman vaihtoehdon. Jäljellä on vielä useita arvoituksia. Jos maapallo liikkuu, voisiko Jumala liikuttaa sitä? Loiko Jumala mailmankaikkeuden?
Vuonna 1985 osallistuin kosmologian konferenssiin Vatikaanissa. Tiedemiehet tapasivat paavi Johannes Paavali II:n. Hän sanoi, että maailmankaikkeuden toiminnan tutkiminen oli sopivaa. Emme kuitenkaan saisi esittää kysymyksiä sen alkuperästä, sillä se olisi Jumalan työtä.
Voin ilokseni sanoa, etten ole seurannut hänen neuvojaan. En voi vain sammuttaa uteliaisuuttani. On kosmologin velvollisuus selvittää, kuinka maailmankaikkeus syntyi. Onneksi se ei ole niin vaikeaa, kuin voisi luulla. Vaikka maailmankaikkeus on monimutkainen, sen luomiseen tarvitaan vain kolme ainesosaa. Mitkä kolme ainesosaa tarvitaan maailmankaikkeutta varten?
Aluksi tarvitaan materiaa, ainetta jolla on massa. Materiaa on kaikkialla ympärillämme. Maassa jalkojemme alla ja kaukana avaruudessa. Pölyä, kiveä, jäätä, nesteitä, suuria kaasu pilviä – jättimäisiä tähtien kierteitä, joissa on miljardeja aurinkoja jatkuen uskomattomien matkojen päähän.
Toiseksi tarvitaan energiaa. Vaikka emme olisi ajatelleet asiaa, tiedämme mitä energia on. Kohtaamme sitä joka päivä. Käännä kasvosi aurinkoa kohti, niin tunnet sen kasvoillasi. Se on 150 miljoonan kilometrin päässä olevan tähden tuottamaa energiaa. Energiaa on kaikkialla maailamnkaikkeudessa. Se ylläpitää prosesseja, jotka muokkaavat maailmankaikkeutta. Meillä on materiaa ja energiaa.
Kolmanneksi maailmankaikkeutta varten tarvitaan tilaa (space), paljon tilaa. Universumia voi kuvailla monella sanalla. Mahtava , kaunis, väkivaltainen ym. Sitä ei voi kuitenkaan sanoa ahtaaksi. Kaikkialla ympärillämme näkyy avaruutta ja vielä enemmän avaruutta. Se jatkuu kaikkiin suuntiin. Sellainen saa pään pyörälle.
Mistä nämä materia, energia ja avaruus ovat peräisin? Emme osanneet sanoa asiasta mitään ennen 1900-lukua. Vastaus löytyi erään miehen oivalluksista. Hän oli ehkä kaikkien aikojen suurin tiedemies. Hänen nimensä oli Albert Einstein. Ikävä kyllä en ehtinyt tavata häntä, hän kuoli, kun olin 13-vuotias.
Einstein ymmärsi jotain järisyttävää. Maaimankaikkeuden kaksi tärkeimmistä ainesosista massa ja energia ovat pohjimmiltaan sama asia, kuin kolikon kaksi puolta. Hänen kuukuisa yhtälönsä E=mc2 tarkoittaa sitä, että massa voidaan nähdä energiana ja päinvastoin. Kolmen sijasta maailmankaikkeudessa on vain kaksi ainesosaa, kolmen sijasta. Maailmankaikkeudessa on vain kaksi ainesosaa, energiaa ja tilaa.(space)
Mistä energia ja tila tulivat? Vastaus löydettiin tutkijoden vuosikymmenten työn jälkeen. Avaruus ja energia syntyivät spontaanisti tapahtumassa, jota kutsutaan alkuräjähdykseksi. Alkuräjähdyksen hetkellä syntyi koko maailmankaikkeus täynnä energiaa. Sen mukana syntyi myös avaruus. Se laajeni kuin puhallettu ilmapallo. Mistä energia ja avaruus tulivat? Kuinka koko maailmankaikkeus täynnä energiaa, suuri avaruus ja kaikki sen sisällä, syntyivät täysin tyhjästä?
Jotkut puhuvat tässä vaiheessa Jumalasta, jumala loi energian ja avaruuden. Alkuräjähdys oli luomisen hetki.
Tiede kertoo toista tarinaa. Voin joutua tästä vaikeuksiin.....mutta uskon, että voimme ymmärtää luonnonilmiöitä viikinkejä paremmin. Pääsemme Einsteinin löytämää materian ja energian symmetriaa pidemmällä. Luonnonlakien avulla voimme ymmärtää maailmankaikkeuden syntyä ja selvittää, onko Jumalan olemassaolo ainoa selitys.
Kun vartuin Englannissa toisen maailmansodan jälkeen- se oli karua aikaa- meille opetettiin, ettei mikään tullut ilmaiseksi. Mutta nyt, tehtyäni töitä koko elämäni, uskon, että ilmaiseksi voi saada koko maailmankaikkeuden.
Alkuräjähdyksen suuri arvoitus on selittää, kuinka maailmankaikkeus täynnä avaruutta ja energiaa voi syntyä täysin tyhjästä. Salaisuus piilee eräässä kosmoksen omituisessa piirteessä. Fysiikan lait vaativat myös negatiivisen energian olemassaoloa. Jotta voisimme ymmärtää tämän oudon, mutta oleellisen käsitteen, esitän yksinkertaisen vertauksen.
Ajatellaan, että mies tahtoo kasata lapiolla kukkulan tasaiselle maalle. Kukkula kuvastaa maailmankaikkeutta. Kasatakseen kukkulan hän kaivaa kuopan maahan ja käyttää maata kukkulan kasaamiseen. Hän ei tietenkään luo vain kukkulaa, vaan myös kuopan, se on kukkulan negatiivinen versio. Kuopassa ollut materia on muuttunut kukkulaksi, ne ovat täydellisessä tasapainossa. Tämä periaate selittää, mitä tapahtui maailmankaikkeuden alussa.
Kun alkuräjähdys synnytti paljon positiivista energiaa, se tuotti samalla kertaa yhtäpaljon negatiivista energiaa. Näin positiivisen ja negatiivisen energian summa on aina nolla. Se on myös luonnonlaki. Missä kaikki tämä energia on nyt?
Se on kosmisen keittokirjamme kolmannessa ainesosassa. Se on avaruudessa. Se voi kuullostaa oudolta, mutta painovoimaa ja liikettä koskevien luonnonlakien, jotka kuuluvat tieteen vanhimpiin lakeihin, mukaan avaruus itse on jättimäinen negatiivisen energian säiliö. Se riittää varmistamaan, että summa on aina nolla. Jos et tunne matematiikkaa, asia voi olla vaikea ymmärtää, mutta se on totta.
Miljardien galaksien loputon verkko, jossa jokainen vetää muita painovoimallaan, toimii jättimäisenä varastona. Maailmankaikkeus on kuin valtava negatiivisen energian paristo, positiivinen puoli, näkemämme massa ja energia, ovat kuin kukkula. Kuoppa, eli negatiivinen puoli on levällään ympäri avaruutta.
Mitä tämä tarkoittaa Jumalan olemassa olon kannalta? Jos maailmankaikkeuden summa on nolla, sen luojaksi ei tarvita Jumalaa. Maailmankaikkeus on kuin vapaa lounas.
Koska posittivisen ja negatiivisen energian summa maailmankaikkeudessa nolla, meidän on enään selvitettävä, mikä tai kuka sai tämän prosessin käynnistymään. Mikä saisi maailmankaikkeuden syntymään sponttaanisti?
Aluksi ongelma on hämmentävä. Jokapäiväisessä elämässämme asiat eivät ilmesty tyhjästä. Emme voi vain napsauttaa sormia ja saada kahvikuppia ilmestymään. Se on tehtävä muusta aineesta, kuten kahvipavuista, vedestä ja ehkä maidosta ja sokerista. Mutta jos sukellamme kahvikupin maitohiukkasten läpi atomitasolle ja subatomiselletasolle asti, tulemme maailmaan, jossa asioita on mahdollista luoda tyhjästä. Ainakin pieneksi hetkeksi.
Tässä mittakaavassa hiukkaset, kuten protonit, käyttäytyvät kvanttimekaniikaksi kutsuttujen luononlakien mukaan. Ne voivat syntyä satunnaisesti, viipyä hetken ja sitten taas kadota. Pian ne voivat ilmestyä jonnekkin muualle. Tiedämme, että maailmankaikkeus oli joskus protoniakin pienempi. Tämä tarkoittaa jotain ihmeellistä. Se tarkoittaa, että jättimäinen ja monimutkainen maailmankaikkeus on voinut vain ilmestyä tyhjästä rikkomatta luonnonlakeja.
Siinä hetkessä vapautui jättimäinen määrä energiaa, kun avaruus laajeni. Tilaa tarvittiin tasapainoittavan negatiivisen energian varastointiin.
Suuri kysymys nousee jälleen esiin. Loiko Jumala kvanttifysikan, joka mahdollisti alkuräjähdyksen? Tarvitsemmeko Jumalaa järjestämään asiat niin, että AR saattoi räjähtää? En tahdo loukata uskovaisia, mutta uskon tieteen tarjoavan Jumalan luomistyötä paremman selityksen.
Joka päiväinen kokemuksemme opettaa meille, että kaikki tapahtuva on seurausta jostain aiemmin tapahtuneesta. On luonnollista olettaa jokin, kuten Jumalan aiheuttaneen maailmankaikkeuden syntymän. Kun puhumme maailmankaikkeudesta, asia ei välttämättä olen niin.
Antakaa minun selittää. Ajatelkaa jokea, joka virtaa vuoren rinteessä. Mikä on aiheuttanut joen? Ehkä sade, joka aiemmin lankesi vuorten ylle. Mikä aiheutti sateen? Hyvä vastaus olisi aurinko, joka paistoi merelle, mikä nostatti taivaalle vesihöyryä muodostaen pilviä. Hyvä on, mikä sai auringon paistamaan? Jos katsomme auringon sisään, näemme prosessin nimeltä fuusio. Vetyatomit yhdistyvät heliumiksi, mikä vapauttaa paljon energiaa. Tähän asti kaikki on selvää. Entä mistä vety on peräisin? Vastaus, alkuräjähdyksestä, tämä on oleellinen seikka.
Luonnonlakien mukaan maailmankaikkeus on voinut ilmestyä kuin protoni, mikä ei ole vaatinut lainkaan energiaa. On siis myös mahdollista, ettei alkuräjähdystä aiheuttanut mikään. Ei mikään.
Selitys löytyy Einsteinin teorioista ja oivalluksista siitä, kuinka avaruus ja aika ovat kietoutuneet yhteen. Ajalle tapahtui jotain ihmeellistä alkuräjähdyksen hetkellä – aika alkoi.
Ymmärtääksemme tämän hämmentävän seikan, ajatelkaa tätä. Musta-aukko leijailee avaruudessa. Tyypillinen musta-aukko on niin massiivinen tähti, että se on luhistunut. Se on niin massiivinen, ettei edes valo voi paeta sen painovoimalta. Sen takia se on täysin musta. Painovoimakenttä on niin voimakas, ettei se vääristä vain valoa, vaan myös aikaa.
Kuvitelkaa, että kello on joutumassa mustaan aukkoon. Kun kello lähestyy mustaa-aukkoa, se alkaa käydä aina vain hitaammin, hitaammin ja hitaammin. Aika alkaa hidastua. Ajatelkaa nyt kellon kulkeutuvan mustan aukon sisään. Jos oletamme kestäneen jättimäistä painovoimaa, se olisi pysähtynyt. Kello ei pysähtynyt, koska se oli rikki, vaan siksi, ettei aikaa ole olemassa mustan aukon sisällä. Juuri näin tapahtui maailmankaikkeuden syntyessä.
Ajan rooli maailmankaikkeuden alussa on viimeinen avain jumalallisen suunnitelun tarpeen hylkäämiseksi. Se paljastaa, kuinka maailmankaikkeus loi itsensä. Matkustaessamme ajassa kohti alkuräjähdyksen hetkeä, maailmankaikkeus pienenee jatkuvasti. Pienenee ja pienenee, lopulta koko maailmankaikkeus on niin pienessä tilassa, että se oikeastaan äärettömän pieni ja tiheä musta-aukko.
Kuten nykyään avaruudesta löytyvät mustat aukot, luonnonlait määräävät jotain hämmästyttävää. Ne kertovat, että ajan on pysähdyttävä myös täällä. Aikaan ennen alkuräjähdystä ei voi matkustaa, koska aikaa ennen alkuräjähdystä ei ollutkaan. Olemme löytäneet lopulta jotain, mille ei ole syytä, koska ei ollut olemassa aikaa, jossa syy olisi ollut olemassa. Mielestäni tämä kertoo, ettei Luojaa voi olla olemassa, koska ei ollut olemassa aikaa, jossa Luoja olisi ollut olemassa. Koska aika alkoi alkuräjähdyksessä, kyse oli tapahtumasta, jota ei voinut aiheuttaa mikään tai kukaan.
Emme tarvitse taikauskoa tai jumalan pelkoa. Maailmankaikkeus toimii hyvin myös ilman niitä. Kaasu pilvet luhistuvat jättimäisiksi palloiksi avaruudessa. Niin tapahtuu. Nuo pallot palavat taivaat valaisevalla raivolla. Niistä muodostuu suuria ja kauniita galakseja , jotka pyörivät akselinsa ympäri, kuin suuret pyörät avaruudessa. Kaikki tämä tapahtuu, sekä ymmärrettävien ja analysoitavien lakien ansiosta.
Luonnonlait sekä maailmankaikkeuden massa ja energia aloittivat prosessin, joka tuotti lopulta meidät omalle planeetallemme tyytyväisinä siitä, että selvitimme asian.
Kun minulta kysytään, loiko Jumala maailmankaikkeuden, vastaan, ettei kysymyksessä ole järkeä. Aikaa ei ollut olemassa ennen alkuräjähdystä, jona Jumala olisi luonut maailmankaikkeuden.
Kuin kysyisi reittiä maailman laidalle. Maa on pallo, sillä ei ole laitaa, sellaisen etsiminen olisi turhaa. Kukaan ei luonut maailmankaikkeutta tai ohjaa kohtaloamme.
