Tavallista kirkon jäsentä tuskin kuulustellaan harhaopistaan.
Myös ortodoksi kirkko reagoi harhaoppisina pitämiinsä opettajiin:
Ortodoksiseen piispanvalaan sisältyy edelleen kohta, jossa vihittävä piispa sanoutuu irti kaikista harhaopeista:
»Anatemoin Areioksen ja ne, jotka ovat hänen kanssaan samaa mieltä ja ovat osalliset hänen mielettömään harhaansa; samoin Makedonioksen ja hänen seuraajansa, joita sattuvasti kutsutaan Hengen vastustajiksi; samoin hylkään ja anatemoin Nestorioksen ja muut lahkojohtajat ja heidän kanssaan samaa mieltä olevat, ja tätä voimakkaasti julistan suurella äänellä. Anateema kaikille harhaoppisille. Anateema koko harhaoppisten joukolle.» ortodoksinet
Mutta myös täkäläinen "kansankirkko" ( molemmat ) on suuremman kirkkokunnan katolisen inkvisition mielestä harhaoppinen, katolinen kirkko julisti anateeman, "syrjäänasettamisen" ns. kirkonkirouksen koko "idän kirkolle":
jotka eivät alistuneet kaikessa Rooman piispalle... ja myöhemmin samaan päätyivät protestantit joiden johtomiehet julistettiin "pannaan".Lopulta jännitteet olivat niin suuret, että paavin lähettämä legaatti kardinaali Humbertus ja Konstantinopolin patriarkka Mikael Kerularios julistivat toisensa kirkonkiroukseen vuonna 1054 eli anateemaan (ort.) ja pannaan (room.-kat.). Kiroukset olivat voimassa vuoteen 1965 asti, jolloin paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I yhteispäätöksellä kumosivat ne.
Lähd. ortodoksinet
Sivumennen todettuna tietääkseni ortodoksinen kirkko ei ole koskaan langettanut protestanteille anateemaa joskin he muutoin olivat epätoivottavia edustaessaan länttä ja sen ruhtinaita.
Katolisen kirkon mielestä protestanttien harhaoppeja on useita kuten mm "sola Scriptures" , protestanttien mielestä taas mm "kiirastuli-oppi" on harhaoppia kuten myös katolinen käsitys ehtoollisesta ( messu ja eukaristia ) jne.
Ekumeeniset kirkolliskokoukset eli synodit ja konsiilit ovat kaikkien kolmen kirkkokunnan yhteisesti tunnustamia vuoden 451 Khalkedonin kokoukseen saakka:
Yleisesti noista kirkolliskokouksista tiedetään varsin vähän mutta niissä jokatapauksessa on määritelty kautta aikain se suunta johon "laivaa" viedään.Kirkolliskokoukset
Nikean ensimmäinen kirkolliskokous, kokoontui v. 325 Nikeassa
Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous, kokoontui v. 381 Konstantinopolissa [1]
Efesoksen kirkolliskokous, kokoontui v. 431 Efesoksessa[2]
Khalkedonin kirkolliskokous, kokoontui v.451 Khalkedonissa [3]
Konstantinopolin toinen kirkolliskokous, kokoontui v. 553 Konstantinopolissa
Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous, kokoontui v. 680–692 Konstantinopolissa ja Trullossa
Nikean toinen kirkolliskokous, kokoontui v. 787 Nikeassa ja Konstatinopolissa [4]
Konstantinopolin neljäs kirkolliskokous, kokoontui v. 867–870 Konstantinopolissa
Ensimmäinen lateraanikonsiili, kokoontui v. 1123 Roomassa
Toinen lateraanikonsiili, kokoontui v. 1139 Roomassa
Kolmas lateraanikonsiili, kokoontui v. 1179 Roomassa
Neljäs lateraanikonsiili, kokoontui v. 1215 Roomassa
Lyonin ensimmäinen kirkolliskokous, kokoontui v. 1245 Lyonissa
Lyonin toinen kirkolliskokous, kokoontui v. 1274 Lyonissa
Viennen kirkolliskokous, kokoontui v. 1311–1313 Viennessä
Konstanzin kirkolliskokous kokoontui v. 1414–1418 Konstanzissa
Firenzen kirkolliskokous, kokoontui v. 1431 Baselissa, Ferrarassa ja Firenzessä
Viides lateraanikonsiili, kokoontui v. 1512–1517 Roomassa
Trenton kirkolliskokous, kokoontui v. 1545–1563 Trentossa
Vatikaanin ensimmäinen kirkolliskokous, kokoontui v. 1867–1870 Vatikaanissa
Vatikaanin toinen kirkolliskokous, kokoontui v. 1962–1965 Vatikaanissa
1 ↑ Tämän jälkeen pidettyjä kirkolliskokouksia idän assyrialainen kirkko ei hyväksy ekumeenisiksi nestoriolaisuutta koskeneiden oppiriitojen vuoksi.
2 ↑ Tämän jälkeen pidettyjä kirkolliskokouksia ei orientaaliortodoksinen kirkko tunnusta ekumeenisiksi monofysitismiä koskeneiden oppiriitojen vuoksi.
3 ↑ Tämä on viimeinen kirkolliskokous, jota protestanttisten kirkkojen piirissä pidetään ekumeenisena kirkolliskokouksena, (Lähde: Facta 2001: Ekumeeniset kirkolliskokoukset)
4 ↑ Tämä on viimeinen kirkolliskokous, jota ortodoksinen kirkko pitää ekumeenisena kirkolliskokouksena. (Lähde: Facta 2001: Ekumeeniset kirkolliskokoukset)
Lähd.wikip.
Myös uskonnollisislla yhteisöillä on kokouksia joissa määritellään uskonyhteisön linja yhtäpitäväksi, esim suomen suurin herätysliike vanhoillislestadiolaisuus järjestää jopa kerran vuodessa "puhujainkokouksen" joka nykyisin on SRK;n vuosikokous,
MAP-kirkolla on oma järjestelmänsä: "vanhimmat" , jne
J-t hallintoelin puolestaan kokoontuu tarpeen vaatiessa.
Tästä kaikesta sitten olisi voitava löytää "se joka jakaa totuuden sanaa oikein", Jumala kuitenkin nähtävästi ja epäilemättä uskoo ihmisen kykenevän tähän erottaakseen harhaopin totuudesta...