Rakkaudellinen isä vaiko pahuuden personoituma?

[Jalo Sukuinen]

Raamatu selittää: Ihminen on luotu jumalan kuvaksi, mutta tämä kuva on heikentynyt synnin vaikutuksesta. Miten näin ollen ihmisen moraalintaju voisi olla suurempi kuin Jumalan? Jos jumala olisi maallinen isä, pitäisimme tuota isää aika huonona. Oteetaan muutama esimerkki tästä.

Poika varastaa isältään jotain mittaamattoman arvokasta. Hän ei voi mitenkään saada tehtyä tekemättömäksi. Isä vaatii poikaa korvaamaan tuon esineen, mutta poika on hankkiutunut siitä jo eroon, eikä kykene rahallisesti korvaamaan sitä. Isä katkaisee kaikki välit poikaansa, kunnes joku muu henkilö maksaa takaisin tämän menetetyn esineen arvon. Silloinkaan hän ei ota poikaansa avosylin vastaan, vaan suostuu puhumaan tämän kanssa ainoastaan välikäden kautta.

Poika on joutunut huonoon seuraan, ja he syyllistyvät rikoksiin. Isä tietää ettei hänen poikansa ollut mukana rikoksen teossa, mutta tuhoaa pojan kaverit. (Huono vertaus sinänsä, koska vedenpaisumuksessa kuolleet ihmiset olivat jumalan poikia).

Isä on epävarma poikansa rakkaudesta ja antaumuksesta häntä kohtaan. Niinpä hän lähettää sarjamurhaajan ja pahimman kuviteltavissa olevan rikollisen kiduttamaan poikaansa, ainoana rajoituksena että poikaa ei saa tappaa. Tämän jälkeen hän päästää rikollisen vapaalle jalalle, jotta tämä voisi kiduttaa muita ihmisiä. (Jotka todellisuudessa ovat myös hänen poikiaan. Tämä rikollinenkin on hänen poikansa).

Anthony Morris käytti myös isä ja poika-vertausta eräässä puheessaan. Hän kertoi omasta pojastaan ja miten hän poikansa ollessa kaksi-vuotias eräänä päivänä katsoi pojan silmiin, ja ajatteli ettei hän koskaan voisi tappaa tätä. Johtopäätös tästä oli: miten paljon kipeämpää poikansa kuoleminen onkaan tehnyt Jehovalle, koska he sentään olivat viettäneet miljoonia vuosia yhdessä. Ilmeisesti miljoonien vuosien yhdessäolo tekee isästä aika tunteettoman.

Tässä muutamia esimerkkejä joita mietin. Joku voisi tietysti puolustella, että kaikkivaltiaalla jumalalla on oikeus tehdä luomuksilleen mitä haluaa, kuten savenvalaja-vertaus osoittaa. Mutta eikö kaikkivaltiaalla jumalalla olisi myös mahdollisuutta saada luomuksensa muuttamaan menettelyjään ilman tappouhkauksia? Muistan kun oma isäni uhkaili selkäsaunalla, jos en totellut häntä. Mutta se vain kertoi siitä, ettei hän osannut auktoriteettiaan rauhaisammalla tavoin ilmaista. Pitäisikö minun tälläistä henkilöä ihailla?

[Tony]

Anthony Morris käytti myös isä ja poika-vertausta eräässä puheessaan. Hän kertoi omasta pojastaan ja miten hän poikansa ollessa kaksi-vuotias eräänä päivänä katsoi pojan silmiin, ja ajatteli ettei hän koskaan voisi tappaa tätä. Johtopäätös tästä oli: miten paljon kipeämpää poikansa kuoleminen onkaan tehnyt Jehovalle, koska he sentään olivat viettäneet miljoonia vuosia yhdessä.

Voi veli Morris sentään, miten aukotonta päättelyä.

Päättelyssä voisi olla jokin pointti, mikäli Jehova olisi tosiaan menettänyt poikansa. Nythän Jehova päinvastoin sai poikansa takaisin kanssaan taivaaseen. Ei sitten niin pienintäkään yhteneväisyyttä sen kanssa että ihminen menettää lapsensa.

[Jalo Sukuinen]

Anthony Morris käytti myös isä ja poika-vertausta eräässä puheessaan. Hän kertoi omasta pojastaan ja miten hän poikansa ollessa kaksi-vuotias eräänä päivänä katsoi pojan silmiin, ja ajatteli ettei hän koskaan voisi tappaa tätä. Johtopäätös tästä oli: miten paljon kipeämpää poikansa kuoleminen onkaan tehnyt Jehovalle, koska he sentään olivat viettäneet miljoonia vuosia yhdessä.

Voi veli Morris sentään, miten aukotonta päättelyä.

Päättelyssä voisi olla jokin pointti, mikäli Jehova olisi tosiaan menettänyt poikansa. Nythän Jehova päinvastoin sai poikansa takaisin kanssaan taivaaseen. Ei sitten niin pienintäkään yhteneväisyyttä sen kanssa että ihminen menettää lapsensa.

Siinäkin mielessä ontuva vertaus, että pojan menettämisen ja tappamisen välillä on melkoinen ero. Veli Morris siis myönsi, että miljoonien vuoien yhdessäolon jälkeen Jehova oli valmis tappamaan poikansa.

[Veli-Hopea]

Myönnän että tekis kipeetä jos lähettäsin pojan taivaaseen ja tämä kävis siellä henkiolentona kuolemassa. Kuitenkin jos sama poika olis seuraavana aamuna liharuumiina sängyssä heräillen ja kaikki ihan normisti, pääsisin aika äkkiä yli.

[Markku Meilo]

Johtopäätös tästä oli: miten paljon kipeämpää poikansa kuoleminen onkaan tehnyt Jehovalle, koska he sentään olivat viettäneet miljoonia vuosia yhdessä. Ilmeisesti miljoonien vuosien yhdessäolo tekee isästä aika tunteettoman.

Tossa on vaan se epäloogisuus, että tuossa ohitetaan se nk. maailmankaikkeuden suurin kiistakysymys, joka alkoi siitä, ettei jumala hoitanut hommiaan heti siinä paikassa.

[Jalo Sukuinen]

Myönnän että tekis kipeetä jos lähettäsin pojan taivaaseen ja tämä kävis siellä henkiolentona kuolemassa. Kuitenkin jos sama poika olis seuraavana aamuna liharuumiina sängyssä heräillen ja kaikki ihan normisti, pääsisin aika äkkiä yli.

Noinhan sen voisi itselleen selittää. Painotan kuitenkin sitä Morris ei kuvauksessaan viitannut väliaikaiseen menetykseen, tai siihen että joku muu olisi aiheuttanut pojan kuoleman. Hän kuvauksellaan väitti jumalan omakätisesti aiheuttaneen poikansa kuoleman. Tosin en kyllä sitäkään pitäisi kovin moraalisesti sopivana, että isä lähettäisi poikansa leijonien eteen, koetellakseen onko tämä uskollinen isälleen. Kun poika kokisi tuskallisen kuoleman, isä olisi tyytyväinen ja herättäisi pojan takaisin henkiin. Vartiotorni puolustelee tätä henkiinherättämistä sillä, että Jeesus ei ollut Aadamilta perityn synnin tarhaama, ja näiden sääntöjen mukaan hänet voitiin herättää. Muutenhan Saatana olisi alkanut itkemään ja syyttänyt Jehovaa sääntöjen vastaisesta pelaamisesta.

[Misled]

Ja kysymys kuuluu: ketkä kärsivät? Olisko jumala, saatana, enkelit, vai kenties Jeesus?

Ei tietenkään. Skeida valuu alaspäin ja kaikkein suurin pommi osuu ihmisten niskaan. Ihmisten pitäisi omilla rajatuilla kyvyillään asettua "kiistakysymyksessä" Jumalan puolelle. Siis kysymyksessä jonka osapuolet ovat henkimaailmassa. Eikä se edes riitä, että olet hyvä ihminen, vaan kaiken lisäksi pitäisi pönöttää pellenä kärryjen luona kaikkien muiden ihmisten halveksunnan kohteena.

Reilu kaveri, tai isä!

[Ariadna]

Jeesus ei ollut Aadamilta perityn synnin tarhaama,

Tätä en ymmärrä kun kuitenkin Joosefin siittiö takasi daavidillisen perimysjärjestyksen, näin evankeliumin mukaan.

Toinen kinkkinen juttu on kun Adamin luojaksi tulisi olla EL ja samalla eikä Jahve jolle tosin annettiin valta hallita tuota sittemmin juutalaisten asuttamaa aluetta.

(Taisi tuon Jeesuskin tietää, kun viimeisinä sanoinaan kutsui EL:iä.)

Muistuma EL jumalasta kaiken raamatun kirjoitusten sensuroinnin jälkeen on jäänyt 5.Moos.32:8-9
"Kun Korkein (hebreaksi EL) jakoi kansoille maat, kun hän levitti ihmiset yli maan piirin, hän määräsi kansojen asuminsijat ja kullekin oman jumalan. Herran (hebreaksi Jahven) osuus on hänen kansansa Israel, ja Jaakob hänen perintömaansa."

Jahven kehitystä onkin mielenkiintoista tutkia, koska alunperin oli kyseessä myrskyn hedelmällisyyden ja sodankäynniin jumala, mutta viimeistään 700-luvulla kuvaa muutettiin ja Jerusalemin Jahven kulttiin liitettiin auringonjumalalle kuuluvia piirteitä.

Tästä löytyy esimerkki: 1.Kun.8 ...temppelinvihkimisrukouksen kreikankielisestä versiosta (hebreankielisestä se on poistettu) jakeessa 53 alun perin puhujana oli auringonjumala Semes joka käski Salomoa rakentamaan temppelin itselleen.

Toinen esimerkki Ps. 104 joka on alun perin egyptiläinen Akhenatenin ylistys auringonjumalalle.

[Jalo Sukuinen]

Tätä en ymmärrä kun kuitenkin Joosefin siittiö takasi daavidillisen perimysjärjestyksen, näin evankeliumin mukaan.

Joosefin siittiöllä ei ollut mitään tekemistä Jeesuksen kanssa. Jeesuksen dna tuli jumalalta. Tai siis ainakin tämän mytologian mukaan.

[Ariadna]

Jeesuksen dna tuli jumalalta. Tai siis ainakin tämän mytologian mukaan.

Miten selität Jeesuksen sukuluettelot!

[Jalo Sukuinen]

Jeesuksen dna tuli jumalalta. Tai siis ainakin tämän mytologian mukaan.

Miten selität Jeesuksen sukuluettelot!

En mä niihin uskokaan. Ehkä jonkinlaisen adoption kautta Jeesuksen voitaisiin sanoa olevan Joosefin poika.

[Ariadna]

Raamatu selittää: Ihminen on luotu jumalan kuvaksi, mutta tämä kuva on heikentynyt synnin vaikutuksesta. Miten näin ollen ihmisen moraalintaju voisi olla suurempi kuin Jumalan?

Raamattu selittää myös kuinka Jahve helposti ärtyvänä ja epäluuloisena tutkii ihmisen sydämen ja heidän salaisimmatkin ajatukset ja saattaa syttyä äärettömään vihan vimmaan elleivät nämä lajina ja yksilöinä käyttäydy kuin hän haluaa tai odottaa.

Tämän huomasi aikoinaan Job:kin, hän ymmärsi kuinka jumalallinen mielivalta taivuttaa oikeutta mielensä mukaan ja tiesi ettei kukaan muu tee hänelle vääryyttä ja väkivaltaa paitsi Jahve itse.

[Tony]

Raamattu selittää myös kuinka Jahve helposti ärtyvänä ja epäluuloisena tutkii ihmisen sydämen ja heidän salaisimmatkin ajatukset ja saattaa syttyä äärettömään vihan vimmaan elleivät nämä lajina ja yksilöinä käyttäydy kuin hän haluaa tai odottaa.

Josta tulikin mieleen tämä kuva.

[Jalo Sukuinen]

Raamattu selittää myös kuinka Jahve helposti ärtyvänä ja epäluuloisena tutkii ihmisen sydämen ja heidän salaisimmatkin ajatukset ja saattaa syttyä äärettömään vihan vimmaan elleivät nämä lajina ja yksilöinä käyttäydy kuin hän haluaa tai odottaa.

Josta tulikin mieleen tämä kuva.

Etsin huvikseni youtubesta jotain todistajien lataamia videoita, ja hirvitti kattoa videota perheestä jätskikioskilla. Tyttö kehuu todistaneensa kassaneidille ja äiti kertoo miten ylpeä Jehova on hänestä. Jehovahan olisi ollut hyvin pettynyt, jos he olisivat vain ostaneet jätskiä. Silloin tämä kassaneiti olisi tuhoutunut harmagedonissa.