Näin on, mutta sillä erolla uskonnolliseen uskomiseen, ettei uskominen kohdistu tuolloin yliluonnolliseen arviointiin tai päättelyyn, vaan kokemuksen tuomaan ajatteluun, jossa ei ole pienintäkään piirrettä yliluonnollisesta.agapi_dō kirjoitti:Se että ei usko mihinkään, on myös tietynlaista uskomista.
Uskonnon ulkopuolinen uskominen on nimenomaan kaavamaista ajattelua, esimerkiksi luottamus siihen, että aamulla Tellus on jälleen siinä vaiheessa, että auringon hengissä ollessa valo saa vallan. Uskonnon ulkopuolinen uskominen on kaavamaista ajattelua vaikka sen suhteen, että ammattihenkilö päättelee aiemmista tapauksista, että käsillä on jokin nimenomainen tilanne.Tällä tarkoitan ehkä kaavamaista ajattelua, vaikkei se kuvaakkaan täysin mitä tarkoitan.
Jos ei nyt ainoa, muitakin tapoja on vastauksen hankkimiseksi. Yksinkertaisin tapa on olemassaoloväitteen todistelutaakan kunnioittaminen.Ainoa tapa saada siihen vastaus, on kysyä mitä Jumala EI ole ja jatkaa siihen saakka kun mitään ei ole enää jäljellä.