Matka tuntemattomaan
Valvoja: Moderaattorit
-
- Viestit: 18
- Liittynyt: 02.06.2016 19:41
Matka tuntemattomaan
Hei! Luettuani hetken foorumia tuli halu kertoa tarinani. En oikeastaan ikinä ole kovin tarkkaan tästä kellekkään avautunut, edes lähimmät ystäväni eivät tiedä JT historiastani. Tästä ehkä on itselleni jonkinlaista apua.
Tarina alkaa 90-luvulta kun synnyin JT perheeseen, josta mukana oli äiti ja sisarukset. Isä ei ole ollut ikinä millään tavalla mukana ja vastustikin aika paljon tätä touhua. Myös sukulaisperhe oli mukana.
Lapsuus ennen peruskoulua sujui tyypillisesti, aivopesu toimi, tämä tuntui oikealta. Haaveilin paratiisista ja pelkäsin että tuotan pettymyksen Jehovalle. Elin jotenkin käsityksessä että harmageddon tulisi ihan lähiaikoina ja elin jatkuvasti pelossa, jos olin tehnyt jotain väärin enkä pääsisikään paratiisiin.
Kun ala-aste alkoi aloin saamaan hieman toisenlaista näkökulmaa. En oikein omistanut seurakunnassa kavereita, oli uutta kun koulussa niitä alkoikin saamaan. No sepä tuotti sitten ongelmia kun ajauduin maailmallisen kaverin kanssa tihutöihin, tämän jälkeen äitini ilmoittikin että tuo kaveri ei ole hyvää seuraa joten älä vietä hänen kanssaa aikaa. Siitä tuli varmaan ensimmäiset tunteet että "kumpa en olisi JT". Enhän minä silti äitiäni totetullut, siitä alkoikin sitten vuosien kaksoiselämä ja valehtelu.
Edelleen kuitenki tämä tuntui oikealta, ja joskus 8 vuotiaana minusta tuli julistaja. Osittain omasta halusta ja osittain äidin painostuksesta. Alkuun kenttäily tuntui ihan mukavalta, mutta kun se ensimmäinen maallinen tuttu tuli vastaan ja siitä sai kuulla koulussa, ei ollutkaan enää niin mukavaa.. Tämän jälkeen se olikin pakkopullaa ja tein kaikkeni minimoidakseni kenttäilyn määrän.
Siitä se kaksoiselämä vain jatkui, aika laaja kirjo syntejä tuli tehtyä, mutta en oikeastaan koskaan tuntenut mitään syyllisyyttä. Eniten vain pelkäsin jos äiti saa tietää ja siitä tulevia seuraamuksia.
Yritin pitkittää kasteelle menoa mahdollisimman paljon, mutta kutsuntojen lähestyessä painostus muilta alkoi olemaan aika kova. 17 vuotiaana sitten kyllästyin painostamiseen ja menin kasteelle. Olin miettinyt että kasteen jälkeen tulisi jotenkin "valaistunut olo", mutta eipä se sitten tuntunut yhtään miltään.
18 vuotiaana sitten tapasin maailmallisen tytön ja aloimme seurustelemaan. Aika nopeasti sitä oltiin sitten keskustelemassa vanhinten kanssa jatkossa. Häitä olisi pitänyt alkaa suunnittelemaan, mutta ilmoitin etten halua olla todistaja. Tästä meni kuitenkin varmaan puoli vuotta ennen kuin lyötiin eropaperi käteen ja sanottiin "allekirjoita tai kadu"
Olin aina pelännyt eniten äidin reaktiota jos jättäisin uskonnon. Ja se reaktio olikin niin paha kuin kuvittelinkin, sain kyllä kuulla kuinka pettymys olen. Taisi äiti aika paljon itseäänkin syyllistää. Ei ole helppoa katsoa kun oma äiti itkee vieressä, alkaa pakostikkin tuntemaan että oliko tämä nyt oikea ratkaisua. Onneksi kuitenkin tajusin että en voi vain miellyttää muita.
Mitä tästä sitten jäi käteen? Aika paljon harmittaa hukattu nuoruus. En ikinä omistanut läheisiä ystäviä seurakunnasta, tuntui että muut katsoivat minua kieroon. Lähes koko aika oli vain velvollisuuksien suorittamista että muut olisivat tyytyväisiä. En saanut tästä minkäänlaista iloa, kaupanpäälle sitten rajoitettu elämä. Oli myöskin aina vaikea uskoa tähän koko juttuun, enkä kyllä omannut mielenkiintoa kauheesti tutkiakkaan.
Eroamisestani on nyt noin neljä vuotta. Nykyään muu perheeni on edelleen todistajia, isä edelleen vastustaa. Välit sisaruksiin ovat aika kuolleet, äidin kanssa onneksi hyvät välit.
Yli tästä pääseminen on edelleen hankalaa...
Tarina alkaa 90-luvulta kun synnyin JT perheeseen, josta mukana oli äiti ja sisarukset. Isä ei ole ollut ikinä millään tavalla mukana ja vastustikin aika paljon tätä touhua. Myös sukulaisperhe oli mukana.
Lapsuus ennen peruskoulua sujui tyypillisesti, aivopesu toimi, tämä tuntui oikealta. Haaveilin paratiisista ja pelkäsin että tuotan pettymyksen Jehovalle. Elin jotenkin käsityksessä että harmageddon tulisi ihan lähiaikoina ja elin jatkuvasti pelossa, jos olin tehnyt jotain väärin enkä pääsisikään paratiisiin.
Kun ala-aste alkoi aloin saamaan hieman toisenlaista näkökulmaa. En oikein omistanut seurakunnassa kavereita, oli uutta kun koulussa niitä alkoikin saamaan. No sepä tuotti sitten ongelmia kun ajauduin maailmallisen kaverin kanssa tihutöihin, tämän jälkeen äitini ilmoittikin että tuo kaveri ei ole hyvää seuraa joten älä vietä hänen kanssaa aikaa. Siitä tuli varmaan ensimmäiset tunteet että "kumpa en olisi JT". Enhän minä silti äitiäni totetullut, siitä alkoikin sitten vuosien kaksoiselämä ja valehtelu.
Edelleen kuitenki tämä tuntui oikealta, ja joskus 8 vuotiaana minusta tuli julistaja. Osittain omasta halusta ja osittain äidin painostuksesta. Alkuun kenttäily tuntui ihan mukavalta, mutta kun se ensimmäinen maallinen tuttu tuli vastaan ja siitä sai kuulla koulussa, ei ollutkaan enää niin mukavaa.. Tämän jälkeen se olikin pakkopullaa ja tein kaikkeni minimoidakseni kenttäilyn määrän.
Siitä se kaksoiselämä vain jatkui, aika laaja kirjo syntejä tuli tehtyä, mutta en oikeastaan koskaan tuntenut mitään syyllisyyttä. Eniten vain pelkäsin jos äiti saa tietää ja siitä tulevia seuraamuksia.
Yritin pitkittää kasteelle menoa mahdollisimman paljon, mutta kutsuntojen lähestyessä painostus muilta alkoi olemaan aika kova. 17 vuotiaana sitten kyllästyin painostamiseen ja menin kasteelle. Olin miettinyt että kasteen jälkeen tulisi jotenkin "valaistunut olo", mutta eipä se sitten tuntunut yhtään miltään.
18 vuotiaana sitten tapasin maailmallisen tytön ja aloimme seurustelemaan. Aika nopeasti sitä oltiin sitten keskustelemassa vanhinten kanssa jatkossa. Häitä olisi pitänyt alkaa suunnittelemaan, mutta ilmoitin etten halua olla todistaja. Tästä meni kuitenkin varmaan puoli vuotta ennen kuin lyötiin eropaperi käteen ja sanottiin "allekirjoita tai kadu"
Olin aina pelännyt eniten äidin reaktiota jos jättäisin uskonnon. Ja se reaktio olikin niin paha kuin kuvittelinkin, sain kyllä kuulla kuinka pettymys olen. Taisi äiti aika paljon itseäänkin syyllistää. Ei ole helppoa katsoa kun oma äiti itkee vieressä, alkaa pakostikkin tuntemaan että oliko tämä nyt oikea ratkaisua. Onneksi kuitenkin tajusin että en voi vain miellyttää muita.
Mitä tästä sitten jäi käteen? Aika paljon harmittaa hukattu nuoruus. En ikinä omistanut läheisiä ystäviä seurakunnasta, tuntui että muut katsoivat minua kieroon. Lähes koko aika oli vain velvollisuuksien suorittamista että muut olisivat tyytyväisiä. En saanut tästä minkäänlaista iloa, kaupanpäälle sitten rajoitettu elämä. Oli myöskin aina vaikea uskoa tähän koko juttuun, enkä kyllä omannut mielenkiintoa kauheesti tutkiakkaan.
Eroamisestani on nyt noin neljä vuotta. Nykyään muu perheeni on edelleen todistajia, isä edelleen vastustaa. Välit sisaruksiin ovat aika kuolleet, äidin kanssa onneksi hyvät välit.
Yli tästä pääseminen on edelleen hankalaa...
-
- Viestit: 5324
- Liittynyt: 28.12.2010 16:25
Re: Matka tuntemattomaan
Kyllä se siitä..Yli tästä pääseminen on edelleen hankalaa...
, mutta ei pukkaamalla ongelmaa syrjään. Siellä se odottelee kunnes se käsitellään niin sama kai se on käsitellä kaikki jt asioissa vaivaavat asiat läpi kunnes on rauhallinen mieli.
Niinkuin tiedät, täältäkin saa vastauksia monenmoisiin kysymyksiin ja ennenkaikkea mehän tässä rohkaisemme toisiamme elämään ylpeänä ja iloisena mielenrauhaa unohtamatta.
Tervetuloa kädenvääntöihin
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
- Tony
- Viestit: 7521
- Liittynyt: 28.04.2007 07:38
Re: Matka tuntemattomaan
Tervetuloa!
Tuttuja tuntemuksia monessa kohtaa tarinaasi.
Kun ihminen on saatu indoktrinoitua lahkoon lapsena, kyse on enää siitä havahtuuko lapsi myöhemmin todellisuuteen, ja jos, niin missä vaiheessa elämää. Jos havahtuminen tapahtuu alle kaksivitosena tai siinä hujakoilla, on selvinnyt minimivahingoilla (kun otetaan huomioon indoktrinaation kokonaisvaltaisuus ja se, että siitä eroon pääseminen ei ole mikään pikku juttu). Elämästä on vielä iso osa elämättä ja mahdollisuuksia täynnä.
Toki jokainen hukattu vuosi on ollut omalla tavallaan turhaa ja epäreilua, mutta jos ajattelee että jotkut havahtuvat vasta paljon myöhemmin, ja jotkut eivät koskaan, niin menetykset eivät ehkä (?) tunnu niin radikaaleilta.
Tuttuja tuntemuksia monessa kohtaa tarinaasi.
Jehovantodistajuus tuppaa olemaan sukuvika eikä sille silloin välttämättä voi mitään. Lapsi luottaa vanhempiinsa ihan satasella, ja jos tällaiselta auktoriteetilta saa kuulla että olemme Totuudessa™ ja että pian alkaa harmagedon, ja että vain tekemällä kuten Jehova (eli järjestö) haluaa, pelastumme paratiisiin, niin kukapa sitä lapsena osaa kyseenalaistaa. Ja vaikka osaisi, kyseenalaistamiselle ei annettaisi lupaa.Mitä tästä sitten jäi käteen? Aika paljon harmittaa hukattu nuoruus. En ikinä omistanut läheisiä ystäviä seurakunnasta, tuntui että muut katsoivat minua kieroon. Lähes koko aika oli vain velvollisuuksien suorittamista että muut olisivat tyytyväisiä. En saanut tästä minkäänlaista iloa, kaupanpäälle sitten rajoitettu elämä. Oli myöskin aina vaikea uskoa tähän koko juttuun, enkä kyllä omannut mielenkiintoa kauheesti tutkiakkaan.
Kun ihminen on saatu indoktrinoitua lahkoon lapsena, kyse on enää siitä havahtuuko lapsi myöhemmin todellisuuteen, ja jos, niin missä vaiheessa elämää. Jos havahtuminen tapahtuu alle kaksivitosena tai siinä hujakoilla, on selvinnyt minimivahingoilla (kun otetaan huomioon indoktrinaation kokonaisvaltaisuus ja se, että siitä eroon pääseminen ei ole mikään pikku juttu). Elämästä on vielä iso osa elämättä ja mahdollisuuksia täynnä.
Toki jokainen hukattu vuosi on ollut omalla tavallaan turhaa ja epäreilua, mutta jos ajattelee että jotkut havahtuvat vasta paljon myöhemmin, ja jotkut eivät koskaan, niin menetykset eivät ehkä (?) tunnu niin radikaaleilta.
Sitä se on, mutta ota askel kerrallaan. Hätäily ei ole välttämättä tässäkään paras ratkaisu. Ajan kanssa.Yli tästä pääseminen on edelleen hankalaa...
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
- Nukahtanut
- Viestit: 1459
- Liittynyt: 12.12.2015 16:03
Re: Matka tuntemattomaan
Jos olet syntynyt 90-luvulla, niin onneks olet vielä suhkoht nuori, kuten minäkin Elämä alkaa vasta nyt, kuten minullakin alkoi päästyäni eroon lahkosta.
Ja omalla kohdallani alkuun piti mennä päivä kerrallaan, mutta onneks pikkuhiljaa osas arvostaa asioita, joita löytyy joka puolelta ympäriltämme. Ja kun ei tarvi miettiä muiden suhtautumista johonki tilanteeseen tai asiaan, se on vapauttavaa.
Tervetuloa
Ja omalla kohdallani alkuun piti mennä päivä kerrallaan, mutta onneks pikkuhiljaa osas arvostaa asioita, joita löytyy joka puolelta ympäriltämme. Ja kun ei tarvi miettiä muiden suhtautumista johonki tilanteeseen tai asiaan, se on vapauttavaa.
Tervetuloa
"You see, in this world there's two kinds of people, my friend: Those with loaded guns and those who dig. You dig."- The Good, The Bad and The Ugly
-
- Viestit: 3909
- Liittynyt: 29.04.2007 22:13
Re: Matka tuntemattomaan
Nuoruus hukkaan, don't worry, multa meni 32 vuotta, ja on tällä palstalla sellaisiakin joilta meni 50 vuotta hukkaan. Elämä on.
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."
-
- Viestit: 5324
- Liittynyt: 28.12.2010 16:25
Re: Matka tuntemattomaan
Kaarmis kirjoitti:Nuoruus hukkaan, don't worry, multa meni 32 vuotta, ja on tällä palstalla sellaisiakin joilta meni 50 vuotta hukkaan. Elämä on.
No mutta hengissä ollaan ja vielä kerkee
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-
- Viestit: 136
- Liittynyt: 11.06.2007 04:04
- Paikkakunta: muuttanut keskisuomeen
Re: Matka tuntemattomaan
Hyvä että olet uskaltanut tehdä oman mielesi mukaisen päätöksen nyt kun elämäsi on vielä edessä:-). Ei sinun kuulu eläämäsi elää äitisi mielen mukaan. Tervetuloa purkamaan tänne ajatuksia.
-
- Viestit: 685
- Liittynyt: 02.11.2014 14:14
Re: Käytä vapauttasi oikein.
Minun mielestäni ei elämä ole mennyt hukkaan, vaikka onkin elänyt Jehovantodistajain yhteydessä. Monesti se on jopa plus merkkistä, (esim. minun kohdallani) ...on ollut suojaisessa elämässä mukana.
Minä olen ollut jehovantodistajain piirissä mukana ikäni. eli lähes 80 vuotta (välillä erotettuna n.20 vuotta, mutta mieleltäni olin kuitenkin jehovantodistaja.
Nyt toki silmäni on avautuneet ja en hyväksy kaikkia heidän oppejaan, enkä yleensäkään hyväksy enää mitään uskontoja, vaan uskomukseni on, että me itse rakennamme elämäämme täällä maan päällä.
Jos me siinä onnistumme, niin saamme siitä myös nauttia, jos emme onnistu, ...niin nauttiminen jää vähemmälle.
Siksi on hyvä huomioida, että kun vapautuu jostain kahleista, niinkuin esim. Jehovantodistajuudesta, niin ei ole silti hyvä heittäytyä kaikenlaisiin "vapauden suomiin huvituksiin", vaan edelleen olla valikoiva.
Esim.kun häkissä olut eläin pääsee vapaaksi luontoon, niin hän voi joutua moneen ikävään vaaratilanteseen, joka voi olla kohtalokasta.
Minä olen ollut jehovantodistajain piirissä mukana ikäni. eli lähes 80 vuotta (välillä erotettuna n.20 vuotta, mutta mieleltäni olin kuitenkin jehovantodistaja.
Nyt toki silmäni on avautuneet ja en hyväksy kaikkia heidän oppejaan, enkä yleensäkään hyväksy enää mitään uskontoja, vaan uskomukseni on, että me itse rakennamme elämäämme täällä maan päällä.
Jos me siinä onnistumme, niin saamme siitä myös nauttia, jos emme onnistu, ...niin nauttiminen jää vähemmälle.
Siksi on hyvä huomioida, että kun vapautuu jostain kahleista, niinkuin esim. Jehovantodistajuudesta, niin ei ole silti hyvä heittäytyä kaikenlaisiin "vapauden suomiin huvituksiin", vaan edelleen olla valikoiva.
Esim.kun häkissä olut eläin pääsee vapaaksi luontoon, niin hän voi joutua moneen ikävään vaaratilanteseen, joka voi olla kohtalokasta.
Asioita ei tule monimutkaistaa tarpeettomasti.
"Occamin partaveitsi ja Einsteinin hiomakivi"
"Occamin partaveitsi ja Einsteinin hiomakivi"
- Nukahtanut
- Viestit: 1459
- Liittynyt: 12.12.2015 16:03
Re: Käytä vapauttasi oikein.
Heh, tässäkin wt-seura vetää homman överiksi Muistan kun aina "peloteltiin" luopioilla, jotka heti erottuaan alkaa narkkari-linnakundeiksi ja loppuelämä on yhtä alamäkeä.Occamin partaveitsi kirjoitti: Siksi on hyvä huomioida, että kun vapautuu jostain kahleista, niinkuin esim. Jehovantodistajuudesta, niin ei ole silti hyvä heittäytyä kaikenlaisiin "vapauden suomiin huvituksiin", vaan edelleen olla valikoiva.
Esim.kun häkissä olut eläin pääsee vapaaksi luontoon, niin hän voi joutua moneen ikävään vaaratilanteseen, joka voi olla kohtalokasta.
No eihän se todellisuus tollaista ole, vaikka toki varmasti alkuun voi jotain revittelyä tapahtuakin...
"You see, in this world there's two kinds of people, my friend: Those with loaded guns and those who dig. You dig."- The Good, The Bad and The Ugly
-
- Viestit: 5324
- Liittynyt: 28.12.2010 16:25
Re: Matka tuntemattomaan
Onhan se erikoista ajatella että ihminen jotenkin erikoisesti muuttuisi joksikin toiseksi kun jt-jäsenyys lakkaa. Kummasti kyllä ihmiset muuttuu eroilmoituksen jälkeen lähestulkoon heti saatanaksi jos ei pahemmaksi, siis jehovantodistajan ajatusmaailmassa.No eihän se todellisuus tollaista ole, vaikka toki varmasti alkuun voi jotain revittelyä tapahtuakin...
Yhtä ystävällinen ja rakas se ihminen on vaikka ei jt enään olekkaan, toki tuo revittely on joissakin tapauksissa aika osuva sana. Joskus vaan pitää huutaa kurkku suorana pieni hetki.
Minäkin olen edelleen sama "kiltti" minä, olin jt tai en. Jos alkaisin taas jtksi, en olisi yhtään sen parempi tai kiltimpi millään tavalla, vaan täysin samanlainen.
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-
- Viestit: 13450
- Liittynyt: 24.04.2007 10:28
Re: Käytä vapauttasi oikein.
Näin se vaihtelee, kukaan henkilökohtaisesti tapaamistani entisistä jehovantodistajista ei ole kokonaisuutena katsonut jehovantodistajuuden olleen mitenkään järkevää aikaa elämänsä suhteen. Toistaiseksi kukaan ei ole keksinyt ensimmäistäkään positiiviseksi katsottavaa asiaa, jota muualla ei tavata.Occamin partaveitsi kirjoitti:Minun mielestäni ei elämä ole mennyt hukkaan, vaikka onkin elänyt Jehovantodistajain yhteydessä. Monesti se on jopa plus merkkistä, (esim. minun kohdallani) ...on ollut suojaisessa elämässä mukana.
Helvetin hyvä esimerkki, jehovantodistajuus on suojattua häkkielämää, josta vapautuminen altistaa vaaroille. Samojen vaarojen immuniteetti saadaan normaalioloissa ihan elämällä normaalia elämää ja oppimalla siitä.Esim.kun häkissä olut eläin pääsee vapaaksi luontoon, niin hän voi joutua moneen ikävään vaaratilanteseen, joka voi olla kohtalokasta.
-
- Viestit: 5324
- Liittynyt: 28.12.2010 16:25
Re: Matka tuntemattomaan
Jep. Erittäin hyvä esimerkki. Jepsut on tosi herkkiä sortumaan siihen ensimmäiseen pubiruusuun ja hoitelee sitten jälkikäteen veitikoitansa voiteilla ja antibiooteilla. Ei vaan osaa kun on uusi maailmaEsim.kun häkissä olut eläin pääsee vapaaksi luontoon, niin hän voi joutua moneen ikävään vaaratilanteseen, joka voi olla kohtalokasta.
Helvetin hyvä esimerkki, jehovantodistajuus on suojattua häkkielämää, josta vapautuminen altistaa vaaroille. Samojen vaarojen immuniteetti saadaan normaalioloissa ihan elämällä normaalia elämää ja oppimalla siitä.
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-
- Viestit: 18
- Liittynyt: 02.06.2016 19:41
Re: Matka tuntemattomaan
Hukatulla nuoruudella tarkoitan lähinnä sitä, kun alkaa miettimään elämän nuoruuden päätöksiä (omia tai muiden) joihin todistajuus vahvasti vaikutti. Asioita joita olisit halunnut tehdä, mutta et vaan voinut. Eikä kyse ole edes mistään kovin syntisestä toiminnnasta.
Esimerkkinä harrastin jalkapalloa pienenä, kunnes äiti käski lopettaa koska vie liikaa aikaa hengellisesta toiminnasta. Vaatetuksesta ja hiuksista tuli aina sanomista, olisin halunnut luoda oman tyylin mutten voinut. Olisit voinut solmia sosiaalisiasuhteita, mutten voinut.
Voihan nämä asiat nyt vielä tietenkin tehdä, mutta onko se sitten enää samanlaista kuin se olisi ollut silloin...
Esimerkkinä harrastin jalkapalloa pienenä, kunnes äiti käski lopettaa koska vie liikaa aikaa hengellisesta toiminnasta. Vaatetuksesta ja hiuksista tuli aina sanomista, olisin halunnut luoda oman tyylin mutten voinut. Olisit voinut solmia sosiaalisiasuhteita, mutten voinut.
Voihan nämä asiat nyt vielä tietenkin tehdä, mutta onko se sitten enää samanlaista kuin se olisi ollut silloin...
-
- Viestit: 5324
- Liittynyt: 28.12.2010 16:25
Re: Matka tuntemattomaan
Esimerkkinä harrastin jalkapalloa pienenä, kunnes äiti käski lopettaa koska vie liikaa aikaa hengellisesta toiminnasta
Voihan sitä tehdä ja pelailla mutta monilla meni ja menee näissä hommissa haahuilessa ne "parhaat vuodet" hukkaan. Kehityskään tuskin olisi enää niin hyvää, niin ei enään millään kilpameiningillä viitsi kovin paljoa mennä, saati pärjäisikökään...Voihan nämä asiat nyt vielä tietenkin tehdä,
Se osa meni mulla vähän huti ja se kyllä vituttaa.
Lahjoja kyllä oli sen verran, ainakin vähän että olis voinu olla vaikka mikä.
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-
- Viestit: 13450
- Liittynyt: 24.04.2007 10:28
Re: Matka tuntemattomaan
Paino nimenomaan sanojen "uusi maailma" -merkityksessä. Kun jt vapautuu mielenhallinnasta, niin eteen avautuu se uusi maailma, jota kutsutaan arkikielessä todellisuudeksi. Siellä uskonnollisten meedioitten näkemykset eivät päde.Veli-Hopea kirjoitti:Ei vaan osaa kun on uusi maailma :D