Nykyjään kun on tullut aikuiseksi, niin on tullut mieleen oma elämän polku. Minun elämän polku on siitä erikoinen että minulle tapahtui tyhmyyttäni paljon huonoja asioita. Mutta sitten tapahtui yksi hyvä asia.
Minulle nimittäin syntyi poika. Hän on nyt aikuinen mies. Menestyvä töissään.
Jos en olisi kulkenut elämänpolkuani siten kuin kuljin niin tuota poikaa ei olisi syntynyt.
Niinpä olen alkanut ajatella että tuo minun elämänpolkuni oli juuri sellainen kuin pitikin,jotta se johti noin hienon pojan syntymään.
Miksi siis katuisin mitään,vaikka teinkin asioita paljon väärin? Entä jos noilla väärillä teoillani oli osaltaan se vaikutus että pojastani kasvoi itselleen rehellinen ja itsenäinen?
Hän on antanut minulle anteeksi ja ei ole minulle vihainen - on kaikkein tärkeintä.
Miettipä elämänpolkuani miltä kantilta tahansa niin ei se näillä elämäneväillä olisi voinut millään vaihtoehtoisella polulla mennä paremmin. Oikeastaan se on mennyt parhaalla mahdollisella tavalla lopputulosta ajatellen.
Jossain mielessä tyhmyyteni ja sairas mieli syyteni on ollut rakentavaa jollain tasolla, aivan kuin olisi ollut joku korkea voima joka olisi hieman katsonut perääni ja paikkaillut ja estänyt isoja onnettomuuksia tapahtumasta.
Vaikka en voi kuitenkaan olla varma ja uskoa täysin korkeaan voimaan niin olen kuitenkin kiittänyt varalta monta kertaa tuota voimaa. Jos vaikka sitten olisikin olemassa niin ompahan saanut kiitokseni.
elämän polku
Valvoja: Moderaattorit
-
- Viestit: 3808
- Liittynyt: 19.06.2010 08:27
elämän polku
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
-
- Viestit: 13450
- Liittynyt: 24.04.2007 10:28
Re: elämän polku
Omalta kohdaltani olisin hyvinkin tyytyväisempi jos elämäneväisiini ei olisi kotoa painostamalla sisällytetty jehovantodistajuutta.JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Miettipä elämänpolkuani miltä kantilta tahansa niin ei se näillä elämäneväillä olisi voinut millään vaihtoehtoisella polulla mennä paremmin.
Toisaalta menneiden haikailu ei menneitä muuta, nykyisyyteen voi tehokkaimmin vaikuttaa, vaikka helppoa sekään ei aina ole. Joka tapauksessa huomisesta tulee ajallaan menneisyyttä.Oikeastaan se on mennyt parhaalla mahdollisella tavalla lopputulosta ajatellen.
Jos unohdan tässä sen, etten tiedä yhtään todellista korkeampaa voimaa, niin ongelmaksi nousisi se miten nimettyä voimaa kiittelisin. Olisiko valitsemani Ainoa Oikea todella Ainoa Oikea vai olisiko tuosta loppumattomasta Ainoa Oikea -valikoimasta joku sittenkin kilpailijoitaan enemmän ainoampi ja oikeampi, joka sitten Raamatun Jahven mallisesti vetäisi herneen nenään väärästä valinnastani. Tästä syystä tehokkuusmaksimointi-vaihtoehdokseni jäisi nykyisellään kaikkien tunnettujen ja vielä tuntemattomienkin jumalvoimien kiittely tasapuolisesti, jonka yksi toteutustapa voisi olla vähintään 666-solmuinen rukousnauha.Vaikka en voi kuitenkaan olla varma ja uskoa täysin korkeaan voimaan niin olen kuitenkin kiittänyt varalta monta kertaa tuota voimaa. Jos vaikka sitten olisikin olemassa niin ompahan saanut kiitokseni.
-
- Viestit: 1634
- Liittynyt: 04.08.2014 19:37
Re: elämän polku
Elämästä ja elämällä opitaan, on myös oikein ja ilahduttavaa oppia ja osoittaa kiitollisuutta arkielämään kuuluvista asioista;J.P.B kirj : Jossain mielessä tyhmyyteni ja sairas mieli syyteni on ollut rakentavaa jollain tasolla, aivan kuin olisi ollut joku korkea voima joka olisi hieman katsonut perääni ja paikkaillut ja estänyt isoja onnettomuuksia tapahtumasta.
Vaikka en voi kuitenkaan olla varma ja uskoa täysin korkeaan voimaan niin olen kuitenkin kiittänyt varalta monta kertaa tuota voimaa. Jos vaikka sitten olisikin olemassa niin ompahan saanut kiitokseni.
30. Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
31. Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä. Sanl.15 R.-92
-
- Viestit: 5324
- Liittynyt: 28.12.2010 16:25
Re: elämän polku
Mikä on tämä hyvä sanoma ja elämän nuhde?
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
-
- Viestit: 13450
- Liittynyt: 24.04.2007 10:28
Re: elämän polku
Jään tässä miettimään mitä positiivista voisi löytää elämästä, jossa vältellään todellisuutta ja nähdään vaivaa todellisuuden torjumiseksi?Pro et contra kirjoitti:Elämästä ja elämällä opitaan, on myös oikein ja ilahduttavaa oppia ja osoittaa kiitollisuutta arkielämään kuuluvista asioista;
30. Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
31. Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä. Sanl.15 R.-92
86,5. Uskonnollinen valehtelu ei muutu todeksi sillä, että se tarjotaan vilpittömin mielin ja hymyilevin silmin.
0,01. Muille maailmanloppua opettavan olisi syytä myös ottaa huomioon kritiikin nuhde. Hh. 20:16
- Tony
- Viestit: 7521
- Liittynyt: 28.04.2007 07:38
Re: elämän polku
Voihan se olla, että sinne elämän polun varrelle on jäänyt paljon muutakin hyvää kuin elämässään menestyvä poika - vaikka ei vähäinen saavutus toki sekään.
Esko Valtaoja toi viimeisessä luennossaan oivaltavasti esille, miten harvoin me ihmiset ajattelemme kaikkea positiivista mitä jätämme jälkeemme. Sen sijaan havahdumme tuon tuosta yöllä miettimään kaikkea sitä negatiivista, mitä olemme saaneet aikaan, tai vaihtoehtoisesti kaikkea huolenaiheita mitä ikinä keksimme. Miksi emme koskaan havahdu miettimään, mitä hyvää tuli tehtyä tänään, tai mitä kaikkea hyvää elämässämme on?
Joskus tulee myös mietiskeltyä elämän polkua koko ihmiskunnan kannalta. Olemme aina osanneet kaivata jonnekin. Joko niihin kuuluisiin entisiin hyviin aikoihin (jotka eivät todellisuudessa todellakaan olleet mitään hyviä aikoja), tai sitten kaihoamme jonnekin luvattuun maahan. Jos katsomme ihmiskunnan historiaa taaksepäin, me olemme juuri nyt sinä luvatussa maassa, josta kaikki aikaisemmat sukupolvet ovat haaveilleet. Vahinko vain ettei sekään riitä meille.
Ehkä Raamatun tarinassa luvatusta maasta oli sittenkin joku opetus. Se, että vaikka me saavuttaisimme sen, se ei kuitenkaan riittäisi.
Esko Valtaoja toi viimeisessä luennossaan oivaltavasti esille, miten harvoin me ihmiset ajattelemme kaikkea positiivista mitä jätämme jälkeemme. Sen sijaan havahdumme tuon tuosta yöllä miettimään kaikkea sitä negatiivista, mitä olemme saaneet aikaan, tai vaihtoehtoisesti kaikkea huolenaiheita mitä ikinä keksimme. Miksi emme koskaan havahdu miettimään, mitä hyvää tuli tehtyä tänään, tai mitä kaikkea hyvää elämässämme on?
Joskus tulee myös mietiskeltyä elämän polkua koko ihmiskunnan kannalta. Olemme aina osanneet kaivata jonnekin. Joko niihin kuuluisiin entisiin hyviin aikoihin (jotka eivät todellisuudessa todellakaan olleet mitään hyviä aikoja), tai sitten kaihoamme jonnekin luvattuun maahan. Jos katsomme ihmiskunnan historiaa taaksepäin, me olemme juuri nyt sinä luvatussa maassa, josta kaikki aikaisemmat sukupolvet ovat haaveilleet. Vahinko vain ettei sekään riitä meille.
Ehkä Raamatun tarinassa luvatusta maasta oli sittenkin joku opetus. Se, että vaikka me saavuttaisimme sen, se ei kuitenkaan riittäisi.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja