Kotimaa24: Kun joulua ei saanut viettää – Jehovan todistajien näkökulmia joulunviettoon

[Johanneksen poika]

Kuva: Olli Seppälä

Yleensä uskonnoilla on paljon erilaisia juhlia. Yksi poikkeus säännöstä kuitenkin on, Jehovan todistajat. Virallisesti heillä on vuosittain vain yksi juhlaksi luokiteltava tapahtua, eräänlainen ehtoollinen, muistovietto eli Jeesuksen kuoleman muistojuhla keväällä.

Miltä tuntuu kuulua uskontoon – Jehovan todistajat määrittelevät itsensä kristityiksi – joka ei voi osallistua muun kristikunnan juhliin?

http://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s664.html

[Kaarmis]

Ja muistonvieton nimittäminen juhlaksi on kyl korniuden huipentuma.

[Veli-Hopea]

Ja muistonvieton nimittäminen juhlaksi on kyl korniuden huipentuma.

Juhlaa se oli vasta sitten kun mv loppu ja pääsi helvettiin sieltä.

[Kaarmis]

Eikun se että ymmärsi ettei sinne oo ees pakko mennä...

[YksinäinenSusi]

Hmm ... mmm .... juhlia sitä että Jeesus koki kidutuskuoleman ristillä. Välillä tulee tunne että mitä ihmeen juhlimista siinä on.

Jos itse joutuisin kokemaan kidutuskuoleman ristillä, niin siitä olisi juhlamieli kaukana.

Jos Jeesusta nyt edes oli olemassa oikeasti, niin toteaisin että olisi sopivampaa kunnioittaa hiljaisesti Jeesuksen kuolemaa vaikkapa 5 minuuttia lakki kourassa kuin juhlia sitä.

Mutta jehovantodistajuus nyt on aina aika kummallista monessa muussakin asiassa että eipä tuota nyt tarvitse kovin ihmetellä.
Uskontoja on paljon ja jotenkin on yritettävä erottautua muista jotta olisi edes vähän markkinarakoa uskontojen markkinoilla.

Jos ei muuten voi erottautua niin kielletään kaikki juhlat ja juhlitaan sitten sitä mitä muut eivät voisi kuvitellakaan pitävänsä juhlan aiheena.

[Shamaani]

Itsellä oli toimettomana alkuaikoina huono omatunto kun en mennyt muistonviettoon. Sitä piti jotenkin ultimaattisena tapahtumana, jonka missaaminen on pahinta syntiä.

Onneksi myöhemmin sitten älysi että ihan se ja sama käykö siellä vai ei. Nykyään olen blokannut vanhimman numeron puhelimestani, että se ei enää vastaanota niitä vuosittaisia muistonviettokutsu-viestejä. Jos taas kutsu tulee fyysisessä muodossa niin roskiin menee silppuna. Ahdistaa sen verta paljon tuo ainainen minun "muistaminen". Jos kerta niin kiinnostaa, niin tulkaa sitten ihan muuten käymään kun Vartiotorniseuran asialla...

[Veli-Hopea]

niin toteaisin että olisi sopivampaa kunnioittaa hiljaisesti Jeesuksen kuolemaa vaikkapa 5 minuuttia lakki kourassa kuin juhlia sitä.

Riippuu kulttuurista. Täällähän se tuntuu sopivalta, toisaalla saatetaan nostaa ylös jonakin merkkipäivänä kuollut känttynen mummikin mukaan johonkin juhlaan "siksi päiväksi" ja näin ollen on edelleen juhlissa mukana minkä jälkeen laitetaan jälleen lepoon. Vai olikohan se nyt niin että juuri mummin synttäreinä itte känttynen sankari nostettiin?

Enivei minä en jaksa jeesusta muistella saati juhlia, en koskaan tavannut niin en osallistu tuntemattoman muistotilaksuuksiin enään yhtään sen enempää kuin minkään muunkaan merkkihekilön tilaisuuksiin.

Tai no , vedän vähän takaisin. Joskus vedän hömpsyt tai toiset Irwin Goodmanin muistoksi