miten selvisitte

Vertaistuelle pyhitetty osio.

Valvoja: Moderaattorit

Alueen säännöt
Vertaistuki-alueen tarkoitus on tarjota mahdollisuus vertaistuelle, sanomisen, kuuntelemisen ja parhaimmillaan ymmärtämisen muodossa. Alueella voit avautua jehovantodistajuuden aiheuttamista haasteista ja saada tukea tilanteeseesi.

Vertaistuki-alueella ei suvaita minkään sortin väittelyitä, tinkaamisia, eikä opillisia debatteja. Niitä varten on omat, kyseiseen tarkoitukseen paremmin sopivat alueensa.

Vertaistuen eräs määritelmä.
Elisenda
Viestit: 107
Liittynyt: 13.01.2014 19:40

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja Elisenda »

Veli-Hopea kirjoitti: Mukava tietää että Ellu toipuu :) Muistelen vielä aikaa kun kaikki oli tuskaa, yritin vertaistua koska muistinhan oman tuskani.
Thänks, Veli-Hopea. Joo, toipuuhan se. Ja kyllä vertaistuesta hyötyä on. Silti pitää muistaa, että asioiden käsittely ottaa oman aikansa ja sitä ei voi kiirehtää. Pikkuhiljaa mieli paranee katkeruudesta ja negatiivisista tunteista ja tilalle tulee iloa, valoa ja toivoa.

Ei se sitä tarkoita, että mennyt jäisi jotenkin unholaan. Kyllä mäkin vielä kaipaan sitä osaa perheestä joka on järjestön vankina ja suren heidän puolestaan. Ehkä sitä vaan tulee sinuiksi asioiden kanssa. Että näin on nyt, joskus voi olla toisinkin. Ja miksi uhrata aikaa ja energiaa niin kovin asioille joita ei voi muuttaa. Mielen lukot aukeavat itse kullakin, kun ovat auetakseen.
"Niin minun äitini itki hieman ja kuiskas miksi sä lähdet?
Kun täällä on turva ja täällä on rauha ja taivaalla kauneimmat tähdet.
Mä sanoin täällä puhua saa vaan jos haluaa kiittää.
Kuka niin voi olla, kenelle se riittää?" M. Vilkkumaa, Timantti
Marjolie
Viestit: 262
Liittynyt: 22.01.2013 14:42

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja Marjolie »

Minä selvisin nykyisen mieheni tuella. Jäin seurakunnan kokouksista pois, kun äitini erotettiin.
Koin ettei ketään kiinnostanut olla tukemassa. Olisin jotenkin ajatellut, että seurakunnan vanhin olisi järjestänyt minulle jonkun tukihenkilön vanhemmista naisista joita oli seurakunnassa mutta eipä tullut mitään. Mutta nyt on elämä mallillaan. Meillä on 2 ihanaa lasta ja olemme avioliitossa. Joskus välillä huvittaa, kun tutut todistajat nyrpistelee naamaansa, jos sattuu tulemaan vastaan. Toiset taas hymyilee ilosesti. Pääasia on että pitää itse asiansa kunnossa yläkertaan, niin kaikki on hyvin.
Vieras

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Hei!

Täällä sitä porskutetaan ja olo jo kevyempi!
Vaikeita hetkiä on ollut ja on varmasti edessäkin, mutta ei enää mitää painostavaa pakkoa tehdä jotain ja ei huonoa omaatuntoa!
Mies edelleen jt, mutta antaa minun olla oma itseni ilman mitään painostusta . Henkinen jaksamiseni nyt jo parempaan päin!
Kiitos vastauksista!
Elämän kevättä odotellessa :D
Veli-Hopea
Viestit: 5324
Liittynyt: 28.12.2010 16:25

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja Veli-Hopea »

Henkinen jaksamiseni nyt jo parempaan päin!
Näin se tahtoo mennä vaikka syvällä joutuu kyykähtämäänkin. Elämä senkun paranee ja kasatut taakat kevenee. Good for you!
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?

-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
Kaarmis
Viestit: 3909
Liittynyt: 29.04.2007 22:13

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja Kaarmis »

Miten selvisitte erottuanne todistajista?
Saanen tehdä tahallisen väärinymmärryksen tuosta lauseesta? Erottuani selviäminen todistajista on sitä helpompaa mitä vähemmän niitä näkee. Mulle imbesilliyden näkeminen on aina tuskaa, vielä enemmän kun huomaa että ko. ominaisuus on tahallisesti aiheutettua.

Ja sitten käsittämääni oikeintulkintaan. Parikolme ekaa vuotta oli aika pahat, mä kun vaihdoin koko aikaisemman elämäni yhteen naiseen, jonka senkin sitten vajaa vuodessa menetin. Noissa vuosissa oli työttömyyttä, asunnottomuutta, yksinäisyyttä. Olo alkoi helpottaa kun löysin exät ja vertaistuen. Kiitos teille siitä kaikki rakkaat mussukat vuosituhannen alusta!
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."
Lottopallo
Viestit: 257
Liittynyt: 14.12.2014 20:00

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja Lottopallo »

Selviäminen kävi omalla kohdallani siinä mielessä kivuttomasti, kun ei ollut sukulaispainetta muualtakuin vanhempien puolelta. Sekin rauhoittui aika pian ja välit ovat olleet luopioudestani huolimatta kunnossa. Ajauduin ulos uskonkriisin ajamana, joka oli sinällään aika helppo ulospääsytie.
Olen päässyt verrattaen helpolla. Valitettavasti kaikki eivät voi sanoa samaa.
mävaan

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja mävaan »

Olen nähnyt nyt monissa unissani, että harmagedon tulee/alkaa ja mä juoksen karkuun ja yritän ehtiä pakoon! Ja unessa olen sitä mieltä että mä kuolen kun olen luopunut uskosta !
Nämä unet on pelottavia, usein jotain tsunameja, maanjäristyksiä tai laavaa tulee maan alta päälle!
Milloin tämä helpottaa?
Kokemusta?
Veli-Hopea
Viestit: 5324
Liittynyt: 28.12.2010 16:25

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja Veli-Hopea »

Milloin tämä helpottaa?
Silloin kun pääsee irti kuolemisen pelosta, siitä mitä on kasvatettu pelkäämään.
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?

-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
Shamaani

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja Shamaani »

En tiedä onko mitään apua mutta kerrotaan nyt omat fiilikset, voi tosin olla vähän sekaisin ja rönsyillä miten sattuu kun ei ne itselläkään ole vielä ihan täysin suorat.

Minä en ole virallisesti eronnut eikä myöskään ole erotettu, mutta en enää ole aivopesun vallassa muutenkaan ja en enää usko seuran oppeihin enkä Jumalaan tai muihinkaan henkiolentoihin yleensäkkään. Niille "maailmallisille" ketkä tietää että olen todistaja ollut olen sanonut että en enää koe itseäni todistajaksi ja sieltä säännöistä löytyy porsaanreikä nimeltä "toimettomuus", eli olen kirjoilla edelleen mutta jos vanhin tulee kysymään että "haluatko edelleen olla todistaja" niin lauon faktat pöytään samantien. Ei enää pelota vaikka koko maailma kaatus niskaan sillä tieto on valtaa ja lukeminen on itseäni auttanut ja kasvattanut paljon. Sitähän ei oikein voi tehdä sisällä ollessa muuten kuin Vartiotornin ja Herätkään muodossa...

Pitempään pohdin ääneen todistajien paskuutta ihmisinä, järjestön järjettömyyttä ja lähtemistä yleensä. Keskustelin mukana olevien tuttavien kanssa eroamisesta yms. muusta. Kumma kyllä, ne ketkä oli niistä vanhimpia (ei seurakunnan vanhimpia, vaan iällisesti että olisi voinut olla omat vanhemmat ja henkisesti tietyllä tasolla myös sitä) niin he eivät koskaan tuominneet vaikka sanoin puhelimessa suoraan että olen erokirjeen kirjoittanut. Olin silloin vielä niin sekaisin henkisesti ja tunneperäisesti että tulin sitten peloissani repineeksi sen kirjeen. Vuosia myöhemmin tosin kirjoitin uudestaan ja on edelleen jossain laatikon pohjalla. Pelkkä kirjoittaminen helpotti omaa oloa. Jostain kumman syystä vanhimmat eivät ole erottaneet vaikka olen ääneen puhunut. Liekkö ei ole vanhimpien korviin levinnyt tai minusta on yleisellä tasolla hullun maine kun oma perhe on sen verta HC-kamaa käynyt läpi että niistä ei voi ääneen puhua salilla...
Jostain syystä olen aina hyvä ollut selittämään tunteita jos joku viitsii kuunnella ja silloin sain ne ymmärtämään että se sisällä oleminen on minulle yhtä helvettiä joten mieluummin olen ulkona. Kerran yritin takaisin mennä ja suostuin vanhimman kanssa tutkimaan mutta jo ekan kerran jälkeen sain hermoromahduksen ja rupesin itkemään saman tien kun älysin että tässä lafkassa ei saa uskoa mitään itse päättelemällä vaan pitää uskoa mitä järjestö sanoo. Myöhemmin laitin viestin vanhimmalle että en halua enää tutkia ja se loppui siihen, jostain kumman syystä edelleen mukana vaikka jotenkin kuvittelisin että kaikki tietää että en enää usko tähän.

Joka tapauksessa 2010 jättäydyin ensimmäisen kerran pois kokouksista omasta tahdosta, ihan vaan testatakseni että mitä tapahtuu sisällä olevalle äänelle joka sanoo että haluan kuolla tai mitä tahansa että saan tämän kivun pois. 2013 kävin vikan kerran kesän konventissa ja 2013 lopussa suostuin tutkimaan vielä (oikeuskomitean jälkeen, joka ei tosin liittynyt luopio juttuihin), mutta sitten tein sen päätöksen että "ei, nyt riittää tämä paska". Siitä 3 vuotta eteen päin niin ollaan nyky hetkessä ja usein tulee vieläkin mietittyä näitä juttuja mutta kuten sanoin, tieto on valtaa ja lukeminen ja asioiden ymmärtäminen on auttanut. Sen ymmärtäminen että Vartiotorniseura on kultti ja vuosien aivopesu tekee ihmisestä idiootin ja sisälle on kylvetty pelkoja jotka häiritsevät normaalia elämää auttoi itseä. Myöskin seuran historian selvittäminen ja Russellin liitokset Vapaamuurareihin (vanha kruunu-risti logo, hautakivi niiden tontilla yms. muut pyramidi ennustelut), vanhoissa kirjoissa (The New Creation) olevat Egyptiläiset symbolit sekä nyt uusin Rolex-fiasko broadcastissä yms. paljot muut antoi ymmärrystä että mimmoinen "Jumalalta" tuleva järjestö on kyseessä. Tiedän että se on hankalaa, mutta me ollaan vain ihmisiä ja ihmisillä on tunteet. Sen tietää myös järjestö ja tunnekiristys on se millä pakotetaan järjestöön takaisin. Jotkut antaa periksi ja toiset ei, koska he tietävät "totuuden" siitä mitä se järjestö ajaa takaa ja mikä heidän tarkoitusperänsä ovat: verovapaat lahjoitukset ja ilmainen (orja)työvoima. Miljardibisnes kyseessä.

Ahdistusta, itsetuhoa, pelkoa, masennusta ja raivoa. Kaikkea on käyty läpi mutta täällä ollaan edelleen ja olen alkanut kasvaa vihdoin omaksi itsekseni. Se että tästä selviää hengissä vaatii sinnikkyyttä ja rohkeutta. Ole ylpeä itsestäsi että olet voinut tehdä sen mitä monet sisällä olevista haluavat - vapautta! Siksi he todistavat itselleen että "Jehovan järjestö on paras paikka" ja "loppu tulee ihan justiinsa", heillä oikeasti leviää pää ja ainut emotionaalinen pakotie on ajatus vapaudesta ja että "kohta rysähtää ja minut palkitaan - vai palkitaanko sittenkään? PAKKO TEHDÄ lisää että Jehova päästää paratiisiin ja saan sitten olla vapaa!!" Tunne tasolla jokainen tuntee että jokin on pielessä mutta aivopesun takia ei tiedä oikein mikä. Nyt olet kuitenkin vapaa ja voit tehdä sen mitä itse koet oikeaksi. Olla oma itsesi. Kuten jo pari kertaa totesin niin lukeminen on hyvä ja minua on auttanut lukea todistajille kielletyistä/oman tunnon mukaan olevista aiheista. Se on auttanut sillä se on pistänyt ymmärtämään miten paljon seura pimittää tietoa ja antaa ymmärtää että ihminen on "hengellisesti ja emotionaalisesti" sairas jos se tuntee joitain tunteita (viha yms.) tai toimii tietyllä tavalla (kiinnostus urheiluun/harrastuksiin, masturbointi, yms.) ja että ainut tapa pelastua näiltä tunteilta on tulla kokouksiin ja rukoilla anteeksi antoa. Nuo tavat tuntea tietty negatiivinen emotio jostain asiasta ei ole normaali ja luonnollinen vaan sinuun on istutettu tietty toimintamalli ja kaikki uskonnot tekevät tätä. Se että aivopestään vaatii aikaa ja sen pois peseminen vaatii oman aikansa ja todella paljon energiaa. Terapia voi myös olla erittäin hyvä vaihtoehto! Älä luovuta, helppoa se ei ole ollut kellään meistä ja vuodet ollaan oltu surun murtamia mutta kun pahimmasta pääsee yli niin sen jälkeen se alkaa helpottua ja nopeasti!
Veli-Hopea
Viestit: 5324
Liittynyt: 28.12.2010 16:25

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja Veli-Hopea »

Ahdistusta, itsetuhoa, pelkoa, masennusta ja raivoa. Kaikkea on käyty läpi mutta täällä ollaan edelleen ja olen alkanut kasvaa vihdoin omaksi itsekseni.
Voittajafiilis! Hyvä!
Is leaving WTBS/JWorg a crime punishable by the death penalty?

-"Jos haluat todella rikkaaksi, perusta uskonto" - Ron Hubbart, scientologian perustaja.
Avatar
Nukahtanut
Viestit: 1459
Liittynyt: 12.12.2015 16:03

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja Nukahtanut »

Huh huh... Siinä oli shamaanilla asiaa isolla A:lla! Tuollainen avautuminen vahvisti myös itseäni, kun tietää että touhu on todellakin naurettavaa.
Kiitos sanoistasi ja toivotaan, että pääset parempaa kohti koko ajan :)
"You see, in this world there's two kinds of people, my friend: Those with loaded guns and those who dig. You dig."- The Good, The Bad and The Ugly
Marjolie
Viestit: 262
Liittynyt: 22.01.2013 14:42

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja Marjolie »

Shamaani kirjoitti:En tiedä onko mitään apua mutta kerrotaan nyt omat fiilikset, voi tosin olla vähän sekaisin ja rönsyillä miten sattuu kun ei ne itselläkään ole vielä ihan täysin suorat.

Minä en ole virallisesti eronnut eikä myöskään ole erotettu, mutta en enää ole aivopesun vallassa muutenkaan ja en enää usko seuran oppeihin enkä Jumalaan tai muihinkaan henkiolentoihin yleensäkkään. Niille "maailmallisille" ketkä tietää että olen todistaja ollut olen sanonut että en enää koe itseäni todistajaksi ja sieltä säännöistä löytyy porsaanreikä nimeltä "toimettomuus", eli olen kirjoilla edelleen mutta jos vanhin tulee kysymään että "haluatko edelleen olla todistaja" niin lauon faktat pöytään samantien. Ei enää pelota vaikka koko maailma kaatus niskaan sillä tieto on valtaa ja lukeminen on itseäni auttanut ja kasvattanut paljon. Sitähän ei oikein voi tehdä sisällä ollessa muuten kuin Vartiotornin ja Herätkään muodossa...

Pitempään pohdin ääneen todistajien paskuutta ihmisinä, järjestön järjettömyyttä ja lähtemistä yleensä. Keskustelin mukana olevien tuttavien kanssa eroamisesta yms. muusta. Kumma kyllä, ne ketkä oli niistä vanhimpia (ei seurakunnan vanhimpia, vaan iällisesti että olisi voinut olla omat vanhemmat ja henkisesti tietyllä tasolla myös sitä) niin he eivät koskaan tuominneet vaikka sanoin puhelimessa suoraan että olen erokirjeen kirjoittanut. Olin silloin vielä niin sekaisin henkisesti ja tunneperäisesti että tulin sitten peloissani repineeksi sen kirjeen. Vuosia myöhemmin tosin kirjoitin uudestaan ja on edelleen jossain laatikon pohjalla. Pelkkä kirjoittaminen helpotti omaa oloa. Jostain kumman syystä vanhimmat eivät ole erottaneet vaikka olen ääneen puhunut. Liekkö ei ole vanhimpien korviin levinnyt tai minusta on yleisellä tasolla hullun maine kun oma perhe on sen verta HC-kamaa käynyt läpi että niistä ei voi ääneen puhua salilla...
Jostain syystä olen aina hyvä ollut selittämään tunteita jos joku viitsii kuunnella ja silloin sain ne ymmärtämään että se sisällä oleminen on minulle yhtä helvettiä joten mieluummin olen ulkona. Kerran yritin takaisin mennä ja suostuin vanhimman kanssa tutkimaan mutta jo ekan kerran jälkeen sain hermoromahduksen ja rupesin itkemään saman tien kun älysin että tässä lafkassa ei saa uskoa mitään itse päättelemällä vaan pitää uskoa mitä järjestö sanoo. Myöhemmin laitin viestin vanhimmalle että en halua enää tutkia ja se loppui siihen, jostain kumman syystä edelleen mukana vaikka jotenkin kuvittelisin että kaikki tietää että en enää usko tähän.

Joka tapauksessa 2010 jättäydyin ensimmäisen kerran pois kokouksista omasta tahdosta, ihan vaan testatakseni että mitä tapahtuu sisällä olevalle äänelle joka sanoo että haluan kuolla tai mitä tahansa että saan tämän kivun pois. 2013 kävin vikan kerran kesän konventissa ja 2013 lopussa suostuin tutkimaan vielä (oikeuskomitean jälkeen, joka ei tosin liittynyt luopio juttuihin), mutta sitten tein sen päätöksen että "ei, nyt riittää tämä paska". Siitä 3 vuotta eteen päin niin ollaan nyky hetkessä ja usein tulee vieläkin mietittyä näitä juttuja mutta kuten sanoin, tieto on valtaa ja lukeminen ja asioiden ymmärtäminen on auttanut. Sen ymmärtäminen että Vartiotorniseura on kultti ja vuosien aivopesu tekee ihmisestä idiootin ja sisälle on kylvetty pelkoja jotka häiritsevät normaalia elämää auttoi itseä. Myöskin seuran historian selvittäminen ja Russellin liitokset Vapaamuurareihin (vanha kruunu-risti logo, hautakivi niiden tontilla yms. muut pyramidi ennustelut), vanhoissa kirjoissa (The New Creation) olevat Egyptiläiset symbolit sekä nyt uusin Rolex-fiasko broadcastissä yms. paljot muut antoi ymmärrystä että mimmoinen "Jumalalta" tuleva järjestö on kyseessä. Tiedän että se on hankalaa, mutta me ollaan vain ihmisiä ja ihmisillä on tunteet. Sen tietää myös järjestö ja tunnekiristys on se millä pakotetaan järjestöön takaisin. Jotkut antaa periksi ja toiset ei, koska he tietävät "totuuden" siitä mitä se järjestö ajaa takaa ja mikä heidän tarkoitusperänsä ovat: verovapaat lahjoitukset ja ilmainen (orja)työvoima. Miljardibisnes kyseessä.

Ahdistusta, itsetuhoa, pelkoa, masennusta ja raivoa. Kaikkea on käyty läpi mutta täällä ollaan edelleen ja olen alkanut kasvaa vihdoin omaksi itsekseni. Se että tästä selviää hengissä vaatii sinnikkyyttä ja rohkeutta. Ole ylpeä itsestäsi että olet voinut tehdä sen mitä monet sisällä olevista haluavat - vapautta! Siksi he todistavat itselleen että "Jehovan järjestö on paras paikka" ja "loppu tulee ihan justiinsa", heillä oikeasti leviää pää ja ainut emotionaalinen pakotie on ajatus vapaudesta ja että "kohta rysähtää ja minut palkitaan - vai palkitaanko sittenkään? PAKKO TEHDÄ lisää että Jehova päästää paratiisiin ja saan sitten olla vapaa!!" Tunne tasolla jokainen tuntee että jokin on pielessä mutta aivopesun takia ei tiedä oikein mikä. Nyt olet kuitenkin vapaa ja voit tehdä sen mitä itse koet oikeaksi. Olla oma itsesi. Kuten jo pari kertaa totesin niin lukeminen on hyvä ja minua on auttanut lukea todistajille kielletyistä/oman tunnon mukaan olevista aiheista. Se on auttanut sillä se on pistänyt ymmärtämään miten paljon seura pimittää tietoa ja antaa ymmärtää että ihminen on "hengellisesti ja emotionaalisesti" sairas jos se tuntee joitain tunteita (viha yms.) tai toimii tietyllä tavalla (kiinnostus urheiluun/harrastuksiin, masturbointi, yms.) ja että ainut tapa pelastua näiltä tunteilta on tulla kokouksiin ja rukoilla anteeksi antoa. Nuo tavat tuntea tietty negatiivinen emotio jostain asiasta ei ole normaali ja luonnollinen vaan sinuun on istutettu tietty toimintamalli ja kaikki uskonnot tekevät tätä. Se että aivopestään vaatii aikaa ja sen pois peseminen vaatii oman aikansa ja todella paljon energiaa. Terapia voi myös olla erittäin hyvä vaihtoehto! Älä luovuta, helppoa se ei ole ollut kellään meistä ja vuodet ollaan oltu surun murtamia mutta kun pahimmasta pääsee yli niin sen jälkeen se alkaa helpottua ja nopeasti!
Aamen
Gandalf
Viestit: 15
Liittynyt: 25.09.2013 11:41
Paikkakunta: Helsinki

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja Gandalf »

Hyvin selvisin... teKisi vaikeaa :D
That wound will never fully heal. He will carry it the rest of his life.
mymmeli
Viestit: 235
Liittynyt: 18.07.2011 19:35

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja mymmeli »

Heissan aloittaja ja muutkin!

Mulla tuota erokirjettä edelsi muutamien vuosien asioiden pohdinta ja erilaisten psykologisten kirjojen lukeminen. Pikku hiljaa uskoni jumalaan myös alkoi horjumaan ja lopulta en uskonut koko jumalaan. Voin myös todella huonosti ja minulla oli tunne, että mulla on vaan kuoret itsestäni jäljellä ja minulla todettiinkin eroamiseni jälkeen keskivaikea masennus ja aloitin psykoterapian. Olen tehnyt paljon töitä rakentaesani itsetuntoani. Masennukseen toki oli muitakin syitä/ tekijöitä kuin pelkkä uskonto. On ollut aika hämmentävää lukea täältä, että jollain raskain vaihe eroamisen/ erottamisen jälkeen on kestänyt vain vuoden. Omalla kohdallani sanon " vain" vuoden, koska itse koen, että raskain prosessi on kestänyt omalla kohdallani kymmenisen vuotta. Sinä aikana olen tehnyt paljon psyykkistä työtä itseni kanssa, löytäen itseäni koko ajan paremmin. Olen jutellut pappien ja teologian tohtorin kanssa. Oikeastaan vakava sairastuminen avasi lopullisesti silmäni, että mitä tältä elämältä haluan, odotan, pidän tärkeänä ja mikä on oman elämäni tarkoitus. Usko unelmiin ja niitä kohti meneminen on minulle tärkeää.

Itse siis olen sitä mieltä omakohtaisen kokemukseni kautta, että matka pimeydestä valoon on ollut pitkä ja kivinen. Vuosia kestävä prosessi ja olen tarvinnut siihen myös ammattiapua. Kokemus jehovantodistajuudesta on mielestäni rikkauskin. Sitä ymmärtää paremmin kulttuurin vaikutuksen ihmisen elämään ja ymmärrän, että maahanmuuttajien elämä vieraassa kulttuurissa ei välttämättä ole helppoa. Opetella elämään vieraassa kulttuurissa. Tässä nykyisessä elämässä on pitänyt opetella esim. äänestyskäytännöt. Mua todella hävetti ekan kerran kun äänestin ja en tiennyt yhtään, miten toimia tms.

Tämänhetkinen suhtautuminen uskontoihin on sellainen, että jokainen saa uskoa kuten haluaa ja hyvä jos se tuo jollekin hyviä asioita elämään. Itse en koe tarvitsevani jumalaa tai seurakuntaa. Ongelmia kohdatessani en koe tarvetta tukeutua jumalaan tai seurakuntaan. MInulla on tämä elämä ja se olisi hyvä elää mahdollisimman hyvin ja tyydyttävästi.
mymmeli
Viestit: 235
Liittynyt: 18.07.2011 19:35

Re: miten selvisitte

Viesti Kirjoittaja mymmeli »

Lisäksi sosiaalisen verkoston rakentaminen on tärkeää eli hankkia ystäviä, kavereita itselleen. Se on tosi tärkeää. Harrastusporukat on hyviä samoin työkaverit.
Vastaa Viestiin