Polyester, kiitoksia kysymyksestäsi, jossa on jopa kysymysmerkki!
Voisin ottaa sen siitäkin huolimatta retorisena, mutta taidanpa kuitenkin aihetta hieman käsitellä.
Polyester kirjoitti:En malta olla kysymättä, minkä verran sinua lopulta häiritsee asian esittämisen tapa, ja minkä verran itse asia. Voiko olla niin, että projisoit jotain, mikä sinulla itselläsi on käsittelemättä? Kysymykset voi ottaa retorisina.
En itse pidä kovin rakentavana lähteä spekuloimaan kunkin kirjoittajan sisäisiä tuntemuksia, vaan pidän hyvänä, että käsitellään itse teemaa ja niitä ajatuksia, jotka ovat esillä. Muussa tapauksessa päädytään helposti tarpomaan ad hominen-suossa.
("Argumentum ad hominem tai lyhyesti ad hominem (lat. homo, henkilö, argumentointi henkilöä vastaan) on argumentaation muoto, jossa argumentoija viittaa joihinkin vastapuolen piirteisiin, joilla ei ole merkitystä keskusteltavan aiheen kannalta." (lähde Wikipedia))
Voin joka tapauksessa kertoa, että minua häiritsee nimenomaan asian esittämisen tapa eikä itse asia. Jos keskustelua käydään hyvässä ja asiallisessa hengessä, se on yleensä miellyttävää, vaikka keskustelijat olisivat esille tuoduista asioista hyvinkin eri mieltä keskenään. Heti, jos keskusteluun tulee mukaan oman näkökannan/mielipiteen esille tuontia kuin itsestäänselvänä fakta-asiana muihin näkökantoihin verrattuna, keskustelun henki ja tunnelma alkaa kärsiä. Näin ajattelen. Vielä pahemmaksi meno muuttuu , jos toisinajattelevia aletaan pilkkailemaan ja nimittelemään. Niin, mielestäni kysymys on nimenomaan keskustelutavasta ja sen asiattomuudesta tai asiallisuudesta ja toisten kohtelusta.
Onhan olemassa asiaa kuvaava hyvä sanontakin: "Asiat voivat riidellä, mutta ihmisten ei tarvitse."
Tuota kysymystäsi - "Voiko olla niin, että projisoit jotain, mikä sinulla itselläsi on käsittelemättä?"- pidän aika erikoisena tässä keskustelussa. Tässähän nyt mentäisiin yhden henkilön psyykeä ja sen sisäisiä toimintoja tarkastelemaan ja retostelemaan. Minusta se ei lähtökohtaisesti kannata eikä ole relevanttia. Kenellä tahansa ihmisellä voi olla lukemattomia sekä käsiteltyjä että käsittelemättömiä asioita, joita hän voi projisoida melkein mihin tahansa. (Itseäni kyllä sinänsä kiinnostaa kovastikin psykologia ja sosiaalipsykologia sekä ihmismielen defenssimekanismien kuten projektion pohdiskelu.) Silti, kun keskustellaan toisten kanssa jollakin foorumilla, en pidä hyvänä asiana lähteä siirtämään keskustelua tai huomiota itse teemasta kommentoijien persoonaan.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että "Esimerkiksi "mielestäni" ja "nähdäkseni" ovat taikasanoja, joilla itse kukin voi pehmentää kommenttejaan..." Sen sijaan itse en ole sitä mieltä, että mikäli joku ei vastaile kovin paljoa kysymyksiin, vaan esim itse pohdiskelee erilaisia teemoja, niin se olisi välttämättä mitään julistamista. Tuo mikä on julistamista ja mikä ei, on tietenkin hyvin tulkinnanvarainen kysymys ja siitä riittää erilaisia mielipiteitä.
Joka tapauksessa varmastikin parantaisi minkä tahansa keskustelupaikan ilmapiiriä, mikäli kommentoijat muistaisivat käyttää useammin noita pehmentäviä ilmauksia, joiden avulla kävisi paremmin ilmi, että he ymmärtävät tuovansa esiin omaa kantaansa tai tulkintatapaansa, johon itse ovat päätyneet, eivätkä suinkaan mitään kiistatonta fakta-asiaa. Itse olen kokenut välillä luontevaksi aika ajoin lisäillä joihinkin kirjoituksiini lauseen "näin aattelisin" tai "näin ajattelen". Koen tällöin viestittäväni, että ymmärrän toki, että tämä on minun (ainakin tämän hetkinen) ajattelutapani, mutta ymmärrän, että muilla on varmastikin muunlaisiakin ajatuksia ja en väitäkään edustavani mitään ainoaa oikeaa ja kiistatonta näkökulmaa asiaan. No, on tietenkin asia erikseen ovatko lukijat tällöin ymmärtäneet minun tarkoitukseni. No, yritystä on ainakin ollut.