Harmus kirjoitti:Siis ohitetaan järjestön oma puolustus ja todetaan, että toisin on vaikka väittävät toista ja vaikka sanovat noudattavansa tiettyä ajanmukaistettua "subsettiä" siitä mitä ovat ajan saatossa kirjoittaneet uskonnollisiin julkaisuihinsa, niin tämä asiantuntija tai asiantuntija(t) tietävät paremmin?
Kaikki riippuu tietenkin todennettavissa olevista toimintamalleista ja säännöistä. Jos järjestö ajanmukaistaisi hylkäämissäännön historiaan, iso osa ongelmista haihtuisi sillä samalla sekunnilla. Nykyisessä tilanteessa järjestön sanomisilla ei olisi tällaisessa skenaariossa mitään merkitystä, kun hylkäämissääntö on todennettavissa sen omasta kirjallisuudesta ja käytännön esimerkit tukevat kirjallisuudessa esitettyä sääntöä.
Tämä formaatti kuuluu sarjaan valtio edustaja tietää paremmin uskonnolliset asiat. Itänaapurissa on näin.
Formaatti kuuluu paremminkin sarjaan, jossa yhdistysten, järjestöjen ja uskonlahkojen ei anneta kusettaa valtiota tai viranomaista, kuten nykyään tapahtuu tämän tästä.
Itänaapuria parempi esimerkki on Australian keissi, jossa komissio kaivoi totuuden esiin vaikka järjestö valehteli sille kaikessa missä vain pystyi. Asiantuntijat osoittivat järjestön epäkohdat ja sen, että jos sen omista epäkohdista kysyy, se hyvin todennäköisesti valehtelee.
Käytännön osoittaminen joksikin toiseksi kuin mitä järjestö esittää, vaatisi yhtenevää näyttöä, johon taas olisi helppo rakentaa vastanäyttöä: "Erinomaisia veronmaksajia, jotka ovat käyneet kaikki koulut ja rakentaneet perhettä." Tälläsillä näytöillä kaikki urputukset voidaan aina osittain laittaa hankalien ja neuroottisten ihmisten omaan piikkiin.
Sotket kaksi täysin eri asiaa toisiinsa. Kun hylkäämissääntö on todennettavissa järjestön omasta kirjallisuudesta, niin sillä että Jt-perheet maksavat veroja ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Uskonto nyt sattuu viehättämään mieleltään herkkiä, alistuvaisia ja alistamista odottavia ihmisiä, joiden kohdalla rajan löytäminen sille mikä on omaa tahtoa ja mikä ulkoista pakotusta on hankalaa. Joku järjestö tarttuu tähän ja lisää ihmisten taipumusta, mutta osoitapa valtiollisella tasolla objektiivisesti kumpi oli muna ja kumpi kana. Olkoon järjestöä vastaan todistajina sata taikka tuhat uhria, jokaisen kohdalla pitäisi henkilökohtaisen elämän pakkaa avata.
Sellaiseen ei olisi mitään syytä. Riittää, kun järjestön oma kirjallisuus todentaa hylkäämissäännön ja siitä on käytännön esimerkkejä joka puolella, jossa on Jehovan todistajia. Yksinkertainen johtopäätös yksinkertaisesta kokonaisuudesta.
Yksi merkittävä parannus valtiolta olisi määritellä edes ikäraja sellaisten lahkojen ja järjestöjen jäsenyydelle, joihin liittyy ihmisoikeudellisia epäkohtia. Jehovan todistajien kohdalla ikäräjavaatimusta tukisi myös velvoite kieltäytyä henkensäkin kaupalla tietyistä lääketieteellisistä hoidoista.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja