Moi

Rekisteröityneet käyttäjät voivat esitellä itsensä tai kertoa taustoistaan täällä.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
puistikko
Viestit: 1
Liittynyt: 12.08.2020 23:30

Moi

Viesti Kirjoittaja puistikko »

Moi, Moi

Itse olen pienestä pitäen uskonut Jumalaan. Omat vanhempani eivät olleet uskovaisia. He erosivat minun ollessani kaksi vuotias, isäni alkoholin käyttö johti väkivaltaiseen käytökseen.
Äitini on yksinhuoltajana joutunut kasvattamaan neljä poikaa.

Kiinnostuin Jehovan todistajista ollessani ammattikoulu iässä. Isäni oli humalapäissään todennut minulle, ettei jättäisi koskaan alkoholia lasten takia.
Hänen naisystävänsä kuoli ja jäämistössä oli Jehovan todistajien kirjallisuutta. Isäni oli tahollaan etsinyt Jumalaa, mutta mm. helluntalaisten hurmoksellisuus ei vedonnut häneen. Jehovan todistajien opit taas olivat jotain sellaista mitä hän oli etsinyt.
Isäni pystyi lopettamaan tupakanpolton ja pikkuhiljaa alkoholin käytönkin.
Itse kiinnostuin tästä voimasta, joka auttaa ihmistä tekemään isoja muutoksia henkilökohtaisessa elämässään.
Joten aloin tutkimaan raamattua kotiseurakuntani vanhimman kanssa.
Muistan kuinka vaikeaa se oli. Luettiin kirjasta kappale, jonka jälkeen piti kappaleesta löytyvillä sanoilla vastata.
Muuten vastaus oli väärä. Eli ei mitään omaa vapautta uskon suhteen.
Kuitenkin opit paratiisista ja pian tapahtuvasta oikeudenmukaisuudesta kaikkia ihmisiä kohtaan vetosivat. Lisäksi vertasin itseäni muihin seurakunnan veljiin ja ajattelin, että jos minua viisaammat ihmiset pystyvät uskomaan niihinkin opetuksiin mihin minä en, niin ehkä kuitenkin joku kaunis päivä asiat valkenisisivat minullekkin.
Kävin jonkun verran kentällä, mikä ahdisti minua. Ihmisten kotirauhaa rikkomassa, ihminen joka ei täysin itsekkään usko jokaista opetusta ja jonka oma elämäkään ei ole täysin sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa. Pidin edelleen yhteyttä "maailmallisiin" ystäviini ja alkoholiakin käytin liikaa heidän ja joidenkin veljien kanssa.
Teokraattisessa puhekoulussa, sama ongelma. Opettaa muita seurakuntalaisia "raamatulla", olematta itse täysin sinut uskonsa kanssa.
Tämä uskon muuttava voima minulta uupui kokonaan. Se hämmensi minua.

Kaste tuli ajankohtaiseksi ja ajattelinkin, että kasteelle menemällä ja itseni "Jehovalle vihkimänä", taivaan ikkunat aukenesivat.
Tunnustin syntini "oppivanhimmalleni", joka on Jehovan hengen nimittämä, saamatta minkäänlaista apua häneltä synnintuntooni.
Sisaret ovat kauniita ja jossain vaiheessa yritin saada jonkinlaista seurustelusuhdetta aikaiseksi. Olen ollut sosiaalisesti rajoittunut ja otin konventitkin vain raamatunopetuksen kannalta. Väenpaljous ahdisti minua.
Seurakunnassakaan en pystynyt luomaan kontaktia.

Joten soitin suoraan kahdelle ja yhdelle laitoin kirjeen. Kaikki päättyivät tilanteisiin, joita en ymmärtänyt.
En löytänyt niistä Jehovaa, sellaisena kun minä sen ymmärsin raamatusta.
Oli muunlaistakin perätöntä syyttelyä seurakunnasta.

Nämä tapahtumat saivat minut hiipumaan pois seurakunnan toiminnasta.
Meninkin serkkuni kanssa uutena vuotena ravintolaan ja tapasin vaimoni. Ainoa kerta elämässäni, kun jotain todella hyvää on seurannannut alkoholin käytöstä. Jonkun ajan kuluessa muutuimmekin yhdeksi.
Tämä on tietenkin seurakunnan ahdasmielisen tulkinnan silmin haureutta ja kävinkin useammassa oikeuskomiteassa.
Raamatun mukaisesti meistä tuli vaimoni kanssa yksi. Tällä ei ole mitään tekemistä raamatussa mainitulla haureudella.
Koko avioliitto instituutio on tämän maailman hallitsijan ja hänelle kuuluvien ihmisten aikaansaama kyhäelämä.
Jeesuksen aikana ei ollut vihkipappeja, eikä niitä ollut Aatamin ja Eevankaan aikaan.
Keskiajalla vihkipappi ja häävieraat tulivat häävuoteen viereen seuraamaan "pyhää toimitusta"?

Siinä vaiheessa, kun vanhimmat ehdottivat minua jättämään vaimoni ja palaamaan takaisin seurakunnan yhteyteen, olisi tekoni muuttunut raamatussa mainituksi haureudeksi?
Tämä oli kuitenkin vastoin oikeudentajuani ja sitä minkälaisena itse ymmärsin Jehovan olevan. Jos jotain tekee, täytyy tekonsa seuraukset kantaa.

Vaimoni olikin lukenut Jehovan todistajista ja pitää heitä sairaaana lahkona.
Oikeuskomitea halusi itse erottaa minut katumattomana haureuden tekijänä.

Itse ajattelin, jossain vaiheessa palata takaisin seurakunnan yhteyteen, olihan heillä ainoastaan totuus ja yksinoikeus siihen. Miten Jumalan voi omistaa?

Kävinkin konventissa, mutta jotenkin se ei enään mitenkään vedonnut minuun. Kaikki oli niin kuolleen tuntuista opetusta myöten. Siellä julkaistiin myös pienille lapsille videoita.
Jehovan todistajilla ei ole lapsikastetta?

Mietin omaa lastani ja halusin, että hän saisi itse päättää mihin uskoa ilman "aivopesua".

Vaimoni ei ikinä ole hyväksynyt minua sellaisena kuin olen ja osa sitä on usko Jumalaan.

Meillä on vietetty joulut, syntymäpäiväjuhlat ja lapset ovat saaneet kirkkokasteen vaikken siihen uskokkaan ja en kuulu edelleenkään kirkkoon. Itsekkin olen saanut olla kummina kahdelle lapselle. Tosin huonosti on tullut oltua sillä vaimoni mielestä kaikki aika, joka ei mene perheelle on pois heiltä.

Olenkin totuuden ja oman uskontieni etsimisen takia, joutunut vaimoni vaatimuksesta useampaan otteeseen Jorvin suljetulle osatolle pakkolääkitykseen.
Sieltä ei ole päässyt pois ennenkuin on suostunut pakkolääkitykseen ja näkemään tämän maailman niin kuin he sen näkevät.
Tämä onkin vienyt uskoni välillä lähes ateismin partaalle.
Lääkärin diagnoosi minusta on; "harhaluuloisuus psykoosi".

Lopetin kesällä pakkolääkityksen ja olenkin saanut uskoni takaisin.

Irtisanouduin työstäni, sillä se ei ollut minun persoonani mukaista työtä. Tämä oli liikaa vaimolleni ja asunkin tällä hetkellä äitini kanssa.

Käyn tällä hetkellä parin viikon välein avohoidossa keskustelemassa hoitajan ja lääkärin kanssa tilanteestani. Vaimoni haluaisi minut taas pakkohoitoon, johon en ole suostunut.
Nyt keskusteluun ovat tulleet mukaan lastensuojeluviranomaisetkin, jotka ovat huolissaan siitä miten erotilanteemme vaikuttaa lapsiimme.

Isäni, joka uskoo samaan Jumalaan kuin minäkin, toivoi että emme näkisi enään koskaan.
Sanoin hänelle, että Jehovan todistajat ovat tehneet uskollisesta ja ymmärtäväisestä orjaluokasta samanlaisen kultaisen vasikan kuin Israelilaiset, Egyptistä vapautumisen jälkeen.

Raamattu puhuu uskollisesta ja ymmärtäväisestä orjasta ei mistään luokasta.
Lisäksi nykyinen sukupolvioppi on täysin naurettava. Puhutaan selvästi yhdestä sukupolvesta, samalla lailla kuin Nooan päivinä, ei mistään käsittämättömästä sukupolvien yhteenliittymästä.

Isäni voi kuitenkin olla tekemisissä hyvällä omalla tunnolla niiden veljieni kanssa, jotka eivät usko Jumalaan?

Tämä kertoo kaiken siitä valosta, joka Jehovan todistajien keskuudessa on nykyaikana.

Eikä ihme, tekeytyyhän itse Saatanakin valon enkeliksi.
Ei siis ole mitenkään merkillistä, että hänen palvelijansa esiintyvät Jumalan asian palvelijoina. He saavat tekojensa mukaisen lopun ( Toinen korinttilaisille, yhdestoista luku ja sen jakeet neljätoista ja viisitoista ).

Jos haluat vastauksia kysymyksiisi, vastaan niihin mielelläni. Laitan tähän sähköpostiosoitteeni, joka on:

Ei laitella niitä sähköpostiosoitteita, joista selviää nimi, niin esiin, ottakoon yhtyettä vaikka privaattipostilla, siellä voi vaihdella emaileja.
-verilettu


Kaikkea hyvää sinulle.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Moi

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Hyvä puistikko!
Jäin tuossa kirjoittamassasi ihmettelemään sitä, miten olet voinut toimia kummina kirkkoon kuulumattomana. Se ei ole mahdollista. Kummiuden edellytys on ainakin evl. kirkossa sen jäsenyys. Näin otaksun olevan myös ortodoksisuudessa ja katolisuudessa.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Moi

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Jees,

>>Isäni pystyi lopettamaan tupakanpolton ja pikkuhiljaa alkoholin käytönkin.
Itse kiinnostuin tästä voimasta, joka auttaa ihmistä tekemään isoja muutoksia henkilökohtaisessa elämässään.

Duunikaveri lopetti röökaamisen kun leguri sanoi, ettei sitten enää pallolaajenneta jos jatkat röökaamista. Itse kiinnostuisin tilanteesta, jossa joku olisi heittäytynyt uskovaiseksi, saisi jatkaa röökaamistaan ja pallolaajennettaisiin. Toki pelkään sen olevan mahdollista kaiken sen jälkeen mitä olen kuullut lestojen ja vastaavien menosta, esimerkiksi Lahdessa. Kyse on riippuvuuden vaihtamisesta toiseen riippuvuuten, asiaa ei vaan uskonnon kohdalla osata ajatella tuolla tavalla ja sille on historialliset syyt.

>>Meninkin serkkuni kanssa uutena vuotena ravintolaan ja tapasin vaimoni. Ainoa kerta elämässäni, kun jotain todella hyvää on seurannannut alkoholin käytöstä. Jonkun ajan kuluessa muutuimmekin yhdeksi.

Merkittävä osa nuorista vapaista ihmissuhteista on luotu pienessä pierussa,myös merkittävä osa meistä suomalaisita on siitetty pienessä pierussa, ei siinä ole mitään omituista.

>>Vaimoni ei ikinä ole hyväksynyt minua sellaisena kuin olen ja osa sitä on usko Jumalaan.

Vaimosi on realisti ja odottaa perusteluja jumalan olemassaoloväitteille? Etkö sinä tarvitse perusteluja muiden esittämille väitteille?

>>Lopetin kesällä pakkolääkityksen ja olenkin saanut uskoni takaisin.

Selkokielellä esitettynä tuntuu siltä, että olet saanut sinulle merkitykselliset luulosi takaisn, ainoastaan perusteet puuttuvat, kuten pakki vanhoista fillareista.

>>Lisäksi nykyinen sukupolvioppi on täysin naurettava. Puhutaan selvästi yhdestä sukupolvesta,

Olet oikeassa genea-sanan suhteen, Jeesus lupasi palata oman sukupolvensa aikana, mutta ei palannut. Loogisesti se taas johtaa uusiin miettimisiin sen suhteen miksi jumalan poika kusettaisi seuraajiaan? Jeesus lupasi ylimmäisen papin näkevän paluunsa, kyseinen Kaifas kuoli historian mukaan noin 46 ya. Siitä on melkoisen vaikeaa repiä huumoria tai ryhtyä rehellisesti opettamaan muita kuin valmiiksi harhaisia.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Moi

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Albert Schweitzer kirjassaan "Piirteitä elämästäni ja ajattelustani" jossakin sivun 57 kohdilla mainitsee po. asiasta yks´kantaan: "Jeesus erehtyi". Olen toistanut tämän useammankin kerran täällä. Errare humanum est.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Moi

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

>>mainitsee po. asiasta yks´kantaan: "Jeesus erehtyi".

Eikä se ollut ainoa erehtyminen, sinapinsiemen ei ole pienin kaikista siemenistä, tähdet eivät voi pudota maan päälle, niin korkeaa kukkulaa ei ole, josta voisi nähdä koko maailman loiston jne. Sitten on se vaihe kaksi, jossa voisi kysellä voiko täydelliseksi opettajaksi tituleerattu erehtyä noin yksinkertaisissa asioissa. Näitähän olemme Jaska puntaroineet jo jonkin vuoden.
Vastaa Viestiin