Olen vuosia pitänyt lahkoa varsin harmittomana, sopivina henkilöille, jotka kaipaavat elämäänsä jonkun ylemmän auktoriteetin sanomaan kuinka pitää elää ja olla (vrt. lapset). Äitini tapauksessa lahko on saattanut olla jopa hyödyllinen, antanut hänelle turvalliset, ulkoa ohjatut raamit elää tässä alati moniarvoistuvassa yhteiskunnassa, ilman omaan ajatteluun perustuvaa moraalia tms.
Se, mikä vuosien varrella on todella ottanut pattiin on hurmoshenkinen saarnaaminen lasten kuullen ym. sairaat jt-mielipiteet. Nyt lapset ovat jo teinejä, eivätkä enää mielellään vieraile äitini luona, miksiköhän? Ja jopa minäkin olen päässyt kiltteydestäni ja pystyn paremmin asettamaan hänelle rajoja esim. puhelinkeskusteluissa.
Tämä foorumi on todella pudottanut suomukset silmiltäni lahkon suhteen. Onneksi rakas isoäitini ei ole koskaan käynyt kasteella, vaikka on ollut kiinnostunut varmaan jo kuuskytluvulta saakka. Eipä hänkään tiennyt mitään näistä veri-, rokotus- tai elinsiirtouudistuksista, puhumattakaan epäinhimillisistä karttamissäännöistä. Mienaan, kun saattaa kohtapuolin olla isoja leikkauksia hänellä edessä. Mutta kuunteli ja halusi tietää. Äidilleni en taida viitsiä esittää kuitenkaan jt-kritiikkiä, hän kun on todella yksinäinen ihminen ja ilman jt-kontakteja jäisi varmasti täysin tuuliajolle.
Hyvää jatkoa kaikille, Veljesseura rules!
![Razz :P](./images/smilies/icon_razz.gif)