Keskustelua valtakunnansalien omistuksesta

[Vieras]

Tämä menee nyt monologiksi, mutta onhan srk:lla jonkun verran päätösvaltaa, kuten nuo "lopetettavien" kierrosvalvojien palkkiot. Olen ollut kokouksessa, jossa vanhin lavalta kysyy, vastustaako joku tuota palkkiota, että käsi ylös ja kukaan ei kehtaa viitata ja vanhin toeteaa, että "emeköhän me tämän maksa". Srk:n päätösvalta on vain paperilla, tosiasiassa sitä ei ole (vrt. pakolliset "vapaaehtoiset" maksut). Kyllä ne kinteistöt ja salit on varmaan ihan samalla periaatteella järjestelty, luulen. Jos sen on jo Rutherfordikin aikoinaan varmistanut.

[Markku Meilo]

Tämä nyt ei ole oikea foorumi keskustella kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta enkä todellakaan asiasta vain höpötä.

Koko juonne lähti tästä väitteestä:

Maa on kiinteää ja rakennus irtainta omaisuutta,

Sitten luen tällaista (lihavointi minun):

Sen sijaan kiinteitä esineitä ovat maapohjan tietyllä tavoin yksilöidyt osat, kiinteistöt ja eräät muut maa- ja vesialuiden yksiköt.

Irtain esine, joka on siirrettävissä, on puolestaan helposti saatettavissa toisen hallintaan. Irtaiden esineiden hallinta on myös ulkopuolisten havaittavissa ja luo julkisuutta. Nämä seikat tekevät perustelluksi oikeusvaikututsten kytkemisen hallinnan siirtoon eli traditioon erilaisssa oikeuksien perustamiseen ja siirtämiseen liittyvissä tilanteissa.

Kuten tuulimyllyjutska Hesarissa hieman aikaa sitten. Mutta jos haluat osoittaa käsityksesi oikeellisuuden, niin helpoiten teet sen kun johdatat minut tai RaM:in jonkin sellaisen kiinteistön kivijalan juureen, joka viranomaiselle on irtainta omaisuutta. Siis tosiaan poislukien vanhakantaiset poikkeukset, kuten tuulimylly. Ihan ympärivuotiseen asuintarkoitukseen kunnan hyväksymä rakennus lienee RaM:illekin sopiva katsastuskohde. Siis Väyrysen jalasmökki on ihan omassa sarjassaan.

En ole mielstäni kokonaan väärässä.

Se tästä nyt vielä puuttuisi - heh.

Puhun esineoikeudellisessa mielessä.

Ehkä olet kouluttanut itseäsi tämän yksioikoisen mielipiteesi jälkeen:

Maa on kiinteää ja rakennus irtainta omaisuutta,

[Vieras]

En ole kouluttanut, vaan vain tarkistanut, että ulkomuistista esittämäni väitteeni pitävät paikkansa. Täytyyhän minun esittää, mihin mielipiteeni perusutuvat. Tarkoitin siis tuota Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään -kirjassakin esitettyä periaatetta, että ahtaasti katsottuna vain maa on kiinteää ja muu irtainta. Eri asia on, että jotkut lait käsittelevät irtaina omaisuutta samalla tavalla kuin kiinteää. Irtaimeen sovelletaan silloin kiinteää koskeviä säädöksiä ja säännöksiä.

Mutta niin kuin tuossa edellä esitin: toisen maalla oleva rakennus on irtainata ja omalla maalla oleva rakennus on kiinteistön ainesoa. (Aineosa- ja tarpeistosuhde on melko tulkinnallinen asia laajasti ottaen).

Aikaisemmat kommenttini olivat ehkä vain huolimattomasti kirjoitettuja, sillä ne eivät olleet viestieni pääasia.

[Vieras]

haluaisin tarkentaa tuolla aikaisemmin esiintynyttä yksityiskohtaa, nimittäin vesialuehan voi olla kiinteää omaisuutta vain talvisaikaan.

Oikeastaan tulisikin lahkon rakentaa salinsa kyseiselle omaisuudelle ja kivestä. Siellä kävisi puhkaisemassa pelastusrenkaat ja sitten viihtyisi rantakiinteällä keväällä seuraamassa jäiden lähtöä.

[Markku Meilo]

haluaisin tarkentaa tuolla aikaisemmin esiintynyttä yksityiskohtaa, nimittäin vesialuehan voi olla kiinteää omaisuutta vain talvisaikaan.

Kannattaisi tarkentaa lainlaatijoille myös se, että talvella kiinteää omaisuutta on ainoastaan jääkansi, sula osuus on irtainta omaisuutta. Täältäkin tuo yksityiskohta puuttuu:

Kiinteällä omaisuudella tarkoitetaan tässä laissa omistus- ja siihen verrattavaa oikeutta kiinteistöön taikka muuhun maa- tai vesialueeseen sekä näihin kuuluvaan rakennukseen tai rakennelmaan.

[Vieras]

Ks. saman Lunastuslain 2. pykälän 4. momentti toisen maalla olevasta rakennuksesta ja vertaa sitä esittämääni oikeuskirjallisuuden lainaan.

[Markku Meilo]

Ks. saman Lunastuslain 2. pykälän 4. momentti toisen maalla olevasta rakennuksesta ja vertaa sitä esittämääni oikeuskirjallisuuden lainaan.

Nyt menee jo minulla yli hilseen, ellei itse asiassa ole jo mennyt pitempäänkin. Homma lähti liikkeelle yksioikoisesta väitteestä, että tontti on kiinteää omaisuutta, mutta sillä oleva rakennus ei. Jos joku vakavissaan pohtii jokatalvisen jääkannen vaikutusta, niin omapahan on mielenkiintonsa. Se, että on olemassa juridista nestemäistä kiinteää omaisuutta ei ole sen kummallisempi asia kuin juridinen oikeushenkilö, joka ei ole ihminen.

[Vieras]

Äh, se jäätä pohtinut oli jokuu muu "vieras" kuin minä.

[Jaakob]

Tjooh, rekisteröityminen olisi näiden juttujen vuoksi hyvä idea

[Vieras]

Oudoksen puolestani minäkin tuota pohtimista.

Mutta nimeä voisi perätä viksumpien kommenttien jälkeen, niitäkin on, mutta onhan taas heillä oikeus myös vaatimattomuuttaan kaiken aiemman lausutun lisäksi edellyttää anonymiteettiä.

[RaM]

Kiinteistöalan koulutus on osaltani päättynyt, mutta annan asiasta innokkaille anonyymeille lisää pohdittavaa ja selviteltävää.
Kuinka syvältä maapohja omistetaan ja mikä on tontin yläpuoleisen ilmatilan omistusoikeus - sehän on vieläkin vähemmän kiinteää kuin vesi.

[Vieras]

Tuossa yllä on Meilo muuten tuonut esiin sen yksityiskohdan, jonka me maallikot usein unohdamme, siis että tuo juridinen oikeushenkilö on luonnollisen henkilön vastapooli, eikä siten sillä alalla tosiaankaan luonnollisen henkilön vastapooli ole perverssi.