Enää ei tarvitse olla edes erotettu...

[Vieras]

Ylimalkaisena käsityksenä tukholman syndroomasta että siinä pelko ja stressi käyvät ylivoimaisiksi sietää ja ratkaisuna niiden poistamiseen on ihastua ja ruveta liittolaiseksi muutoin uhkaavalle rikolliselle

[Markku Meilo]

Ylimalkaisena käsityksenä tukholman syndroomasta että siinä pelko ja stressi käyvät ylivoimaisiksi sietää ja ratkaisuna niiden poistamiseen on ihastua ja ruveta liittolaiseksi muutoin uhkaavalle rikolliselle

Saatan olla täysin harhassa, mutta mulle on jäänyt tunne, että se homma koskee enemmän naisia kuin miehiä. Onko jollain parempaa tietoa asiasta?

[Vieras]

Yllä olevan vieras -kommnentin laittajana suositan muutenkin Googlea, läntisen naapurimaamme pääkaupungin syndrooma on hyvinkin tunnettu käsite ja haku voisi kiinnostuneelle antoisa eikä jäisi ylimalkaiseksi vaikka saattaisi saattaa ylimalkaitsijan häpeään, ainakin pikkusen

[RouvaX]

Ei se kyllä ihan noin ole.... MINÄ olen se alkoholiin suuntautuva, mies se (maailmallinen) parempi osapuoli.
Olen koittanut terapiaa, mielialalääkkeitä jne. mutta ei kukaan Ei-Koskaan-Jt voi ymmärtää tätä juttua.

Turvaudun alkoholiin, se on niin helppoa. Ehkä ei pitäisi.... mutta liikaa kaikkea kestettävää.

[Mimmi]

Juttu tässä näyttää vähän rönsyilevän, mutta eipä tuo mitään haitanne...tuli vaan mieleen aika jolloin olin vielä jt ja olin kihloissa maailmallisen kanssa joka oli kiinnostunut, kävi kokouksissa ja tutkikin. Eräs tiukkapiposisar kielsi tytärtään olemasta missään tekemisissä minun tyttäreni kanssa...ja syynä tämä minun suhteeni. Ei niin kun tullut tämän sisaren mieleen kannustaa minun lastani pysymään "totuudessa", hätä oli vaan varjella omaa lastaan. Kyse oli ainoastaan kirjeenvaihdosta ja puhelimessa puhumisesta. En olisi edes nähnyt tuota nuorta koskaan, koska asuimme muutaman sadan kilometrin päässä toisistamme. Että tähän malliin kun tarpeeksi tiukkiksia ollaan... Tuli sitä muutakin p:tä niskaan ihan vaan sen takia kun asioita muka tiedettiin eikä vaivauduttu edes kysymään. Onneksi on takana ne ajat ja nykyään päätän ihan itse omista tekemisistäni eikä joku seura...

[Barabbas]

Havaintojeni ja itsekeksimäni teorian mukaan päihteiden käyttö, mielisairaudet ja ääriuskovaisuus vaikuttavat samaan osaan aivoissa.

niinhän se kyl yleensä menee, että alkoholistit ja mielenhäiriöitä omaavat saavat tarkoituksen elämälleen, kun löytävät Jeesuksen. Tai sitten monesti toisinpäin, ääriuskovainen masentuu ja siitä saattaa tulla alkoholisti.

[Ninth]

Havaintojeni ja itsekeksimäni teorian mukaan päihteiden käyttö, mielisairaudet ja ääriuskovaisuus vaikuttavat samaan osaan aivoissa.

Minusta tällainen erityisesti lahkojen ylläpitämä himouskovaisuus (täysillä mukaan uskontoon niin ettei muulle jää aikaa) on suoranainen addiktio. Tuossa tuli vähän aikaa sitten radiohaastattelu entisestä huumeenkäyttäjästä, joka oli "löytänyt Jeesuksen" ja päässyt irti aineista, ja tajusin että noissahan tapauksissa vain korvataan huumeriippuvuus toisella addiktiolla.

"Uskonto on oopiumia kansalle", vai miten se menikään.

[-Arska-]

Muistan kuinka tullessani erotetuksi, oli vaikea nähdä entinen veli tai sisko jossain kaupassa tai työssä. Pyrin välttämään kohtaamista.
Toki he itse pyrkivät paljon tiukemmin välttämään minua, mutta ei sitä itse silloin huomannut.
Eiväthän työkaverit tienneet pitkään aikaa että olen erotettu ja keskusteluissa puolustin vielä kauan jt.n oppeja ja kerroin vain että minä sopinut porukkaan omine mielipiteineni.
Vaikka siitä on jo 30 vuotta niin vieläkin saa jossain tilanteissa kuulla että "sinäkin vanha johovantodistaja " niikuin se jotenkin muka kuulisi mitenkään enää elämääni.
Leima on siis olemassa. Sen se aiheutti että kun tulee uskonnosta puhetta niin ei tarvitse luulla mitään.
Olen erittäin tyytyväinen elämääni ja nimenomaan siihen että saan olla mitä mieltä haluan ja mistä asiasta vain... Voin jopa muuttaa aikaisempaa mielipidettäni jos pääni sanoo että olin väärässä....

-Arska-