plim-plom

[antsa]

Heipsis.

Tutustuin erääseen mieheen, jonka totesin kohteliaaksi, huomioivaksi, asioistani kiinnostuneeksi, ystävälliseksi, hauskaksi, pohdiskelevaksi ja helposti lähestyttäväksi. Kävin hänen kanssaan monia kiinnostavia keskusteluja uskonnosta, elämästä ja ihmisistä. Myöhemmin kuulin yhteiseltä tuttavaltamme tämän miehen olevan Jehovan todistaja. Tässä vaiheessa elämääni (33 v.) en ollut tietääkseni tutustunut yhteenkään todistajaan, enkä tiennyt heistä mitään. Ajattelin lapsellisesti tämän miehen poikkeuksellisen mukavuuden johtuvan hänen uskonnollisesta taustastaan. Mieleeni tulvi miljoonia (vain hieman liioiteltuna) kysymyksiä, joihin halusin saada häneltä vastauksia. Niinpä eräänä päivänä hän vaimonsa kanssa tuli kotiini vastaamaan kysymyksiini.

Myöhemmin kävin heidän kanssaan myös sunnuntaisessa kokouksessa, mutta tämän jälkeen ei heistä ole kuulunut enää mitään. Periaatteesta en halua tunkeutua heidän elämäänsä, ettei kiinnostustani tulkittaisi väärin, mutta olen edelleen kiinnostunut saamaan vastauksia heidän uskontoonsa ja mielipiteisiinsä liittyen. Ihmettelen tämän ystävällisen miehen käytöksen muuttumista läheisestä kylmäksi.

Vaikka pidän joitakin todistajien "opetuksia" lapsellisina, luen tämän palstan kirjoituksia, kuuntelen parasta ystävääni, jolla on negatiivisia kokemuksia todistajista, olen silti vain jotenkin kummallisesti kietoutunut ajatukseen, että haluaisin olla tekemisissä Jehovan todistajuuden kanssa. Toimin useimmiten tunteen enkä järjen pohjalta, ja siksi pelkäänkin ajautuvani hallitsemattomasti väärään (eli todistajuuden) suuntaan.

Voisiko joku potkaista mut oikeammalle radalle?

Toivoopi,

Antsa

[Massetar]

Tervetuloa kirjoittelemaan! Toivottavasti löydät "potkuja" ja ajattelemisen aihetta tältä palstalta. Voit kirjoitella myös tänne niitä kysymyksiä, mitä haluaisit todistajille esittää. Voit saada hieman erilaisia vastauksia.

[Aaac]

Tuon miehen mukavuus voi johtua luonteesta, mutta se voi olla myös valtakunnansalilla opeteltua "rakkauspommitusta" eli uskonnon markkinointia pepsodenthymy huulilla. Jehovantodistajat kertovat aluksi miellyttäviä asioita, ja ikävämmät asiat ja omituisemmat opit jätetään kerrottavaksi vasta sitten, kun "kiinnostunut" on saatu henkiseen koukkuun.

Jehovantodistajissa voi kiehtoa se, että heillä tuntuu olevan vastaus kaikkeen. Mutta jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, ei se ole totta. Jehovantodistajat on koulutettu kertomaan vain positiiviset puolet opistaan ja seurakunnastaan ja kääntämään keskustelu pois epämiellyttävistä asioista. Siksi heidän kanssaan ei kannata jatkaa keskusteluja, vaikka mieli tekisi. Voit uskoa, että tämän palstan keskustelijoilla on runsaasti kokemusta käännyttämisestä jehovantodistajana ollessaan, eli tiedämme mistä puhumme

[toolman]

Siksi heidän kanssaan ei kannata jatkaa keskusteluja, vaikka mieli tekisi.

Kyllä se on niin että kannattaa jatkaa keskusteluja kun mieli tekee niin.

[Pehmoluopio]

olen silti vain jotenkin kummallisesti kietoutunut ajatukseen, että haluaisin olla tekemisissä Jehovan todistajuuden kanssa. Toimin useimmiten tunteen enkä järjen pohjalta, ja siksi pelkäänkin ajautuvani hallitsemattomasti väärään (eli todistajuuden) suuntaan.

Voisiko joku potkaista mut oikeammalle radalle?

Jehovan todistajat pystyvät kontrolloimaan ihmisten ajatuksia. Yleensä se tapahtuu niin, että syötetään enemmän informaatiota kuin mitä aivot kykenevät prosessoimaan, jolloin kaikkea informaatiota ei kuitenkaan pysty käsittelemään sen edellyttämällä huolellisuudella.

Lue vaikka Joosuan 10:13 ja mieti, kannattaako Raamattu ottaa kirjaimellisesti. Jehovan todistajien mukaan Jumala järjesti valon taittumisen sillä tavalla, että ihme näytti mahdolliselta vaikka se fysiikan lakeja rikkoikin. Minustakin Jehovan todistajilta tuleva valo on ihmeellisellä tavalla taittunutta. Se taittuu niin, että ihmiset hymyilevät salilla ja sitten menevät ja tekevät itsemurhan.

Jehovan todistajat taantuvat lapsiksi yksinkertaistamalla maailman ja sen ongelmat ja elämällä elämää ikään kuin satukirjan mukaan. Rajusti yksinkertaistetut totuudet viehättävät kaikkia, jotka etsivät maailmanselitystä jostain -ismistä. Anarkistina kritiikin terä kohdistuu myös itseeni tässä suhteessa.

[Jaakko Ahvenainen]

Kyllä se on niin että kannattaa jatkaa keskusteluja kun mieli tekee niin.

Nyt veli väkevästi todistaa - siitä vaan go on -bilm-blom, se oikein on.

[antsa]

Se tässä entisessä seurakunnan vanhimmassa jäi myös kummastuttamaan, ettei hän uskonnosta keskustellessamme kertaakaan maininnut olevansa todistaja, edes silloin kun ehdotin hänelle uutta työpaikkaa (tosin vitsinä) esimerkiksi pappeuden saralta. Eikö hänen kunnon todistajana olisi kuulunut kertoa? Olisiko hän niin viisas (tai pätevä käännyttäjä), että arveli minuun vetoavan paremmin jonkin muun tavan? Ja hän myös itse sanoi ajattelevansa asioista "aika oudolla tavalla". Ja kun sunnuntai-kokouksen jälkeen tälle pariskunnalle ihmettelin, mitä he oikein saavat siitä lehden tutkiskelusta, kun jokainen kuitenkin tietää niihin vastaukset, ja vain lukevat ne suoraan lehdestä, he molemmat myönsivät, ettei siinä kyllä mitään keskustelua koskaan synny eikä kukaan kerro omia mielipiteitään. Sanoivat vielä, että lähinnä kyse on vain siitä, että näkevät tuttuja...

Musta tuntuu omituiselta, että selkeästi ilmaistuani kiinnostukseni heidän uskontoaan kohtaan, he eivät sitä kuitenkaan mulle tyrkytä. Naureskelinkin tuossa itsekseni, että olen niin hylkiö, ettei edes Jehovan todistajat halua puhua mun kanssani. Heh.

[Arskavain]

Moi minunkin puolesta!

Kait jehovantodistajuutta ensialkuun voisi pitää jonkinmoisena järkeisoppina. He ovat ainakin mielissään tai ainakin itse olin todistajana tästä määritelmästä joidenkin kohtaamieni helluntalaisten taholta. No kun asiaa tutkii puolueettomasti tulee toiseen käsitykseen, joka on rehellisempi. Tuohon "oikealle raiteelle potkaisemiseen" voisin todeta, että ääriyhteisöt ja vakaumuksellisuus vetävät monesti puoleensa ihmisiä, koska ei tarvitse ajatella itse - maailmankatsomuksen rakentaminen yksin vaatii paljon enemmä'n ajatustyötä kuin valmiin paketin "nielaiseminen".

[Aaac]

tässä entisessä seurakunnan vanhimmassa

Tämä selittääkin jo aika paljon. Oletko kysynyt, miksi hän luopui/joutui luopumaan vanhimman asemastaan? Ehkä hän näki kulissien takana sellaisia asioita, jotka saivat hänet epäilemään "Seuraa" eli jehovantodistajien järjestöä. Voi olla myös, että hänen uskonsa on laantunut, ja ainoa syy pysytellä seurakunnassa ovat ne ns. ystävät. Hän pelkää erotetuksi ja kartetuksi tulemista. Tai hän on panostanut vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan tuohon uskontoon niin paljon, että höynäytetyksi tulemisen myöntäminen on liian tuskallista.

Tämä on kyökkipsykologiaa, mutta kerrohan, mitä tiedät.

[JukkaP]

tässä entisessä seurakunnan vanhimmassa

Tämä selittääkin jo aika paljon.

Tämä selittänee myös sen miksi hän ei ole sinuun ottanut yhteyttä hetkeen.

Kokeillakko vai eikö? -kysymykseen yli 20 vuotta todistajana oltuani vastaan että kerää kaikki tieto mikä heillä on sekä tutki mutta kulissien takana kiehuu, joten älä sido elämääsi heihin. Tiedon janoa kannattaa ruokkia ja vastata siihen. Jos pelottaa niin todistajien suurin koukku on siinä että he sitovat jäsenensä sosiaalisen verkoston heistä niin riippuvaiseksi että moni kiinnostuksensa ajat sitten menettäny roikkuu mukana juuri sen takia "kun perhe ja ystävät ovat kaikki siellä".

Pidä siis kiinostuksesi ja yksityiselämäsi erillään. Hankalaa ehkä mutta ainoa, edes jollain tavalla, turvallinen tapa lähestyä asiaa.

Moni täällä sanoo että ei kannata asiaan edes tutustua, mikä on hyvä neuvo sinänsä, mutta tiedonjanoinen vain ruokkii kiinnostustaan sillä että koettaa kieltää itseltään jotain.

[Kaarmis]

Se tässä entisessä seurakunnan vanhimmassa jäi myös kummastuttamaan, ettei hän uskonnosta keskustellessamme kertaakaan maininnut olevansa todistaja, edes silloin kun ehdotin hänelle uutta työpaikkaa (tosin vitsinä) esimerkiksi pappeuden saralta. ------- Heh.

Oletko nainen? Ehkä hän oli (salaa) ihastunut sinuun, ja käydessään vaimonsa kanssa kylässä vaimonsa huomasi tämän, siksi heitä ei ole sen koommin näkynyt?

[antsa]

Ehkä jätän tämän asian sikseen kerrottuani hieman tästä entisestä vanhimmasta (tuntuu väärältä kertoa toisen asioista). Elikkästen: kysyessäni miksi hän ei enää ole vanhinten joukossa, ei miekkonen itse saanut vastata, vaan vaimonsa kiirehti kertomaan, että miehellään oli burn out. Myöhemmin mies kertoi tehneensä aviorikoksen (ei kai sellasta nyt ole pakko kertoa koko kansalle!!!), josta oletan vanhimmuuden loppumisen johtuneen. Ja kyllä, olen nainen, ja miehen ihastus minua kohtaan ei tainnut olla salaista, vaikka seksuaalinen suuntautumiseni olikin selviö alusta asti. Voisiko muuten homoseksuaalisuuteni olla syy siihen, miksei mulle puhuta? Enempää en viitsi mennä henkilökohtaisuuksiin, koska havaintoni mukaan piirit ovat pienet, ja kaikki tuntevat kaikki (itseni puolesta en ole huolissani, minulla kun ei ole mitään menetettävää .

Mutta. En ole tälläkään palstalla saanut vastauksia kaikkiin esittämiini kysymyksiin. Johtuuko se jokaisessa teissä asuvasta pienestä todistajasta ? Kysymykseni saattavat tuntua lapsellisilta, mutta haluaisin silti kaikkiin niihin vastauksen.

Mistäpä sitä voisi tietää mikä on oma ajatus ja mikä jonkun toisen, kun todistajat sanovat yhtä ja exät toista - kaikesta kuulemastaan ja lukemastaan ottaa vaikutteita kuitenkin. Jos tutustuu useampiin kantoihin asiasta, ja valitsee mieleisensä kannan, mitä pahaa voi tapahtua?

[Tony]

Myöhemmin mies kertoi tehneensä aviorikoksen (ei kai sellasta nyt ole pakko kertoa koko kansalle!!!), josta oletan vanhimmuuden loppumisen johtuneen.

Oletat oikein. Tuollaisiin hairahduksiin ko. pesti loppuu.

Ja kyllä, olen nainen, ja miehen ihastus minua kohtaan ei tainnut olla salaista, vaikka seksuaalinen suuntautumiseni olikin selviö alusta asti. Voisiko muuten homoseksuaalisuuteni olla syy siihen, miksei mulle puhuta?

No siis jos mies on selkeän ihastunut suhun ja olet homoseksuaali, niin enpä keksi kovin montaa 'parempaa' syytä miksi sinuun ei olla oltu yhteydessä nimenomaisen pariskunnan toimesta.

Mutta. En ole tälläkään palstalla saanut vastauksia kaikkiin esittämiini kysymyksiin. Johtuuko se jokaisessa teissä asuvasta pienestä todistajasta ? Kysymykseni saattavat tuntua lapsellisilta, mutta haluaisin silti kaikkiin niihin vastauksen.

Kysymyksesi eivät tunnu lapsellisilta. Ei ole mikään ihme että jehovantodistajien - ulkopuolelta tarkasteltuna - oudot tavat ja käytännöt herättävät kysymyksiä. Päinvastoin.

Jos ymmärsin ydinkysymyksesi oikein, niin ihmettelet lähinnä tämän pariskunnan yllättäen lopahtunutta suhtautumistaan sinuun? Se johtuu edellä mainitsemistani syistä. Sinut koetaan todennäköisesti turhan haastavana tapauksena, jotta sinusta koskaan oikeaa jehovantodistajaa saataisiin. Homoseksuaalihan voi olla jehovantodistaja, mutta tämän täytyy pitäytyä kaikesta siihen liittyvästä, ja käytännössä pyrkiä kieltämään koko homoseksuaalisuutensa. Siihen kun ymppää kanssasi tekemisissä olleen pariskunnan miehen ihastuksen sinuun ja sen miten tämä vanhimman natsat menetti, niin on kai aika ymmärrettävää ettei pariskunta ole enää niin innostunut käännyttämisestäsi. Niin ja kun uskalsit vielä kyseenalaistaa kokouksien toimintamallin, niin alat olla melko puitua kauraa kyseisen pariskunnan osalta.

Mistäpä sitä voisi tietää mikä on oma ajatus ja mikä jonkun toisen, kun todistajat sanovat yhtä ja exät toista - kaikesta kuulemastaan ja lukemastaan ottaa vaikutteita kuitenkin. Jos tutustuu useampiin kantoihin asiasta, ja valitsee mieleisensä kannan, mitä pahaa voi tapahtua?

Niin, ei kai mitään. Jos ottaa pyrkimyksekseen objektiivisuuden, eikä lähde tarkastelemaan asioita ennakkoasenteiden motivoimana, niin mitäpä pahaa voisikaan tapahtua.

[nuppu]

Myöhemmin mies kertoi tehneensä aviorikoksen (ei kai sellasta nyt ole pakko kertoa koko kansalle!!!), josta oletan vanhimmuuden loppumisen johtuneen.

Oletat oikein. Tuollaisiin hairahduksiin ko. pesti loppuu.

Ja kyllä, olen nainen, ja miehen ihastus minua kohtaan ei tainnut olla salaista, vaikka seksuaalinen suuntautumiseni olikin selviö alusta asti. Voisiko muuten homoseksuaalisuuteni olla syy siihen, miksei mulle puhuta?

No siis jos mies on selkeän ihastunut suhun ja olet homoseksuaali, niin enpä keksi kovin montaa 'parempaa' syytä miksi sinuun ei olla oltu yhteydessä nimenomaisen pariskunnan toimesta.

Voisiko syy olla mustasukkaisuus? Siis jos mies on jo saatu "rysän päältä kiinni", niin vaimohan voi syystä olla miehestään mustasukkainen. Jehovantodistajien piireissä taitaa olla vallalla jonkinlainen sanaton "sopimus", että homoseksuaalisuus on vain valinta, jonkinlainen mielentila joka voidaan halutessaan muuttaa tuosta noin vain... ehkä suhtautuminen johtuu tästä?

[Tony]

Voisiko syy olla mustasukkaisuus? Siis jos mies on jo saatu "rysän päältä kiinni", niin vaimohan voi syystä olla miehestään mustasukkainen.

Jep, ja tätä tarkoitinkin.

Jehovantodistajien piireissä taitaa olla vallalla jonkinlainen sanaton "sopimus", että homoseksuaalisuus on vain valinta, jonkinlainen mielentila joka voidaan halutessaan muuttaa tuosta noin vain... ehkä suhtautuminen johtuu tästä?

Jep myös tähän kohtaan. Jehovantodistajat, niinkuin monet muutkin fundikset, pitävät homoseksuaalisuutta valintakysymyksenä. Suhtautuminen asiaan tietenkin elää jonkun verran, mitä naurettavampi oletuksesta tulee ajan ja aihetta luotaavien tutkimusten myötä. Se ei kuitenkaan tule vt-seuran doktriinissa muuttumaan, että homot jotka elävät luontonsa mukaisesti, ovat pahoja ja tulevat saamaan Jehovan kädestä hetikohta kun vain harmagedon huomenna tulee.