Vanhimman ominaisuudet

[Vieras]

Vanhimmaksi pääsy on pitkä ja portaikkoinen tie järjestön hierarkiassa. Vaikka kaikki ovat "veljiä" (tai sisaria) nimellisesti, marssijärjestys muotoutuu vanhimpien ja vanhimmistojen silmälläpidon alla. Seura on kirjannut hyvän vanhimman ominaisuudet.

Oman kokemukseni mukaan vanhimmat pyrkivät olemaan hyvin auktoritäärisiä valvojia, jotka määräävät marssijärjestyksen. Seurakuntalaisten tulee nöyrtyä niiden miesten mukaan, joiden "neuvot" ovat oikeastaan käskyjä. Kyse on alistussuhteista.

Vanhimman ei tarvitse välttämättä olla kovin ajattelevaista ainesta, sillä heidän kaikkien toimiensa ohjeet ovat luettavissa seuran kirjallisuudesta. (Esim. ns. "Vanhinten salainen opaskirja"). Opastajat eivät osanneet mielestäni ottaa huomioon mitään muuta kuin seuran vaatimukset. Elämä lahkon sisällä muotutui tämän mukaan eikä elävän elämän, aidon todellisuuden mukaan.

Vanhimmat pyrkivät kangistamaan seurakuntalaisen koko elämän valmiiksi laadittuun muottiin, jolla ei todellakaan kyetty ratkaisemaan kaikkia pieniäkään ongelmia, vaikka seura mainostaakin ratkaisevansa kaikki maailman ongelmat maailmanlaajuisesti ja ikuisesti. Vanhinten pakettiratkaisu kuitenkin kaikille sama: lisää kenttää, kokouksia ja tutkimista, mikä saattoi vain pahentaa asioiden kulkua.

En kokenut kaikkia vanhimpia kovin rakkaudellisiksi, vaan koin joskus eräänlaista henkistä väkivaltaa joidenkin heistä taholta, varsinkin jättäessäni järjestön: silloin näin vanhinten todellisen karvan. Poikkeuksiakin oli, mutta ne olivat poikkeuksia.

Myös Betelissä toimiva seurakuntamme esivalvoja oli ominaisuuksiltaan sellainen, että hän ei ymmärtänyt ihmisten normaalin elämän kuvioita, kun oli itse ollut tässä suljetussa Veljesseurassa lapsesta saakka. Hän ei ollut mielestäni kykenevä neuvomaan asioissa, jotka vaativat oikeaa elämänkokemusta ja toimintaa muuallakin maailmassa kuin valtakunnansaleilla.

Kunnianhimo naamioituna palvelijan nöyryydeksi vaikutti usein väikkyvän vanhimpien vaikuttimina. Tai vaikutin saattoi olla myös oma alkoholismi, jonka hoitaminen vaati omalla kohdalla tiivistä järjestön jäsenyyttä.

Vanhimmat pyrkivät hallitsemaan tiedolla: he tietävät asioita toisten yksityiselämästä. Tiedot eivät vain vaikuttaneet pysyvän vanhimpien tiedossa, vaan heidän vaimojensa kautta (ilmeisesti) levisivät seurakunnan yleiseen tietoisuuteen. Vanhimpiin ei voinut aina luottaa omissa asioissaan.

Jotkut lavapuhujat eivät itsekään noudattaneet omia neuvojaan, vaikka usein koin vanhimmat eräänlaisksi pakottajiksi, jotka pyrkivät siihen, että ihminen ei tekisi esimerkiksi omatuntonsa mukaisia ratkaisuja. Varsinkin muista kouluja käymättömien vanhimpien koulutusta arvostelevat ja halveeraavat puheet. Ajattelin aina, miten joku duunari voi tietää, mitä yliopistolla tapahtuu ja miksi lapsille olisi parempi lukea Vartiotornia kuin teettää hyödyllisiä koululäksyjä?

Millaisina olette kokeneet vanhimmat? Ovatko he seuran kuvaamanlaisia ja vaatimusten mukaisia, vai onko kokemusta muunlaisesta käytöksestä? Olen tässä kursivoinut piirteitä, jollaisina itse koin vanhinten ominaisuudet eräässä seurakunnassa.

[SonOfJesus]

Vanhimmaksi pääsy on pitkä ja portaikkoinen tie järjestön hierarkiassa. Vaikka kaikki ovat "veljiä" (tai sisaria) nimellisesti, marssijärjestys muotoutuu vanhimpien ja vanhimmistojen silmälläpidon alla. Seura on kirjannut hyvän vanhimman ominaisuudet.

Oman kokemukseni mukaan vanhimmat pyrkivät olemaan hyvin auktoritäärisiä valvojia...

Vanhimman ei tarvitse välttämättä olla kovin ajattelevaista ainesta...

Vanhimmat pyrkivät kangistamaan seurakuntalaisen koko elämän valmiiksi laadittuun muottiin ...

En kokenut kaikkia vanhimpia kovin rakkaudellisiksi, vaan koin joskus eräänlaista henkistä väkivaltaa ...

Myös Betelissä toimiva seurakuntamme esivalvoja oli ominaisuuksiltaan sellainen, että hän ei ymmärtänyt ihmisten normaalin elämän kuvioita ...

...

Kuinka osuvasti heistä on kirjoitettu: "Jos sokea opastaa sokeaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat" ja taas "He sälyttävät päällenne raskaita taakkoja, mutta eivät halua itse niihin sormellaankaan koskea" ja taas "He ovat valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia" jne. Huomasin aikanani että hämmästyttävän monet Jeesuksen lausunnot oman aikansa vanhimmista sopivat täsmälleen nykyisin Jehovan todistajien vanhimpiin. Onko nykyisin siis se suurempi täyttymys?

[Nuorin]

Vanhimmaksi pääsy on pitkä ja portaikkoinen tie järjestön hierarkiassa.

Oman kokemukseni mukaan vanhimmat pyrkivät olemaan hyvin auktoritäärisiä valvojia, jotka määräävät marssijärjestyksen. Seurakuntalaisten tulee nöyrtyä niiden miesten mukaan, joiden "neuvot" ovat oikeastaan käskyjä. Kyse on alistussuhteista.

Rohkenisin väittää tämän olevan täysin väärä näkemys.

Vanhimmaksi pääsee lopulta kun hoitaa hommansa mokailematta ja käy muutaman tunnin kuukaudessa kentällä. Riittää että on mies ja aidosti uskoo JT-oppiin. Joka aidosti uskoo, tekee luultavasti automaattisesti tarvittavat tunnit ja muut asiat, tekemättä sitä nimenomaan ylenemistarkoituksessa.

Tunsin aikoinaan useita vanhimpia, jotka olivat kaikkea muuta kuin autoritäärisiä, ja jotka kokivat kaikenlaisen "ojentamisen" kaikkein vaikeimmaksi ja epämieluisammaksi asiaksi hommassaan. Heille myös nimitys oli tullut jossain määrin yllätyksenä.

Toisin sanoen, tavallinen JT-mies joka viihtyy seurakunnassaan ja tekee hommat mitä annetaan, hoitaa lehtipöydän, yleisönpalvelun, jne. pitää puheet ja käy kavereidensa kanssa kentällä joka viikonloppu, ajautuu lopulta väistämättä vanhimmaksi sitä varsinaisesti tavoittelematta, ellei ole jotain erityistä seikkaa joka sen estäisi.

Pari autoritääristä hullua vanhimmistossa sitten saakin paljon pahaa aikaan...

[odette80]

Vanhimmista on paljon hyviä ja huonoja kokemuksia.

Osa mukavia ja jopa rakastavia ihmisiä ja varmasti puhdas sydän, mutta nämä ahdistavat iäkkäät höpöttäjät ja kaiken "tuomitsijat" ovat oma lukunsa. Olisivat varmaan samanlaisia "maailmassakin".

Minusta tuntuu kanssa että hommansa hoitamalla ja olemalla "alamainen ja hiljaa" niin pääsee niin sanotusti pitkälle. Ja olemalla innokas. Onneksi synnyin naiseksi ;D

Onhan noita joita yleminen ei kiinnosta sitten yhtään, kunten eräs sukulaiseni on ollut vuosia avustava ja vanhimmaksi ei aio (tai jostain syystä en tiedä nykytilannetta).

Jotkut haluaa mainetta ja olla esillä ja saada oikeuden tunkea nenä joka paikkaan, mutta jotkut sitten ovat ns. kutsumus"ammatissa".

[Vieras]

Taitaa olla puutettakin vanhimmista, kun ajattelee, ketä kaikkia oli nimitetty...

[Vieras]

Taitaa olla puutettakin vanhimmista, kun ajattelee, ketä kaikkia oli nimitetty

Seurakuntien sisarilla on puutetta vanhimmista. Nostan kuitenkin sisarille hattua, sillä aivan ilmihölmöimmät velivanhimmat eivät naimisiin päässeet. Fiksumpaa odottaa paratiisiin, sano...

[Vieras]

Jos vanhin käy kentällä riitelemässä ihmisten kanssa?

[Kynsilakka]

En kokenut kaikkia vanhimpia kovin rakkaudellisiksi, vaan koin joskus eräänlaista henkistä väkivaltaa joidenkin heistä taholta, varsinkin jättäessäni järjestön: silloin näin vanhinten todellisen karvan. Poikkeuksiakin oli, mutta ne olivat poikkeuksia.

Aihe on mielenkiintoinen. Omalla kohdallani tämä järjestöstä irtautuminen on niin tuore juttu, että mielelläni lukisin lisää ns. henkisestä väkivallasta. Ihan vain yleisellä tasolla kiinnostaisi tietää, kuinka nopeasti esim. tehtiin "paimennuskäynti", soitettiinko ensin vai ihan yllätyksellä tultiin ovelle. Kyseltiinkö raportoinnista. Oltiinko kiinnostuneita ihmisenä, kuinka voi ja jaksaa. Eli kaikki kokemukset siitä, kun jättää Jt-porukat, siihen, kun asiaa alettiin vanhimmiston taholta kyselemään, ne siis kiinnostaisi.

[Vieras]

Perheeni hajotessa VT-seuran pyörityksessä vaimo lähti ohjeiden mukaan kotoa ja srk:n sihteeri, jolle soitin sanoi "eroja tulee, mutta järjestöllä menee hyvin". Ääni taltioitui puhelimeeni, mikä oli hyvä, sillä hiukan myöhemmin vanhin sanoi, ettei ole näin sanonut, perui puheitaan.

Kaksi vanhinta kävi luonani "erottamassa" ja beteliläinen srk:n esivalvoja moitti asuntoani sanoen "täällä on halpaa asua", vaikka asumistasoni ei mitenkään liittynyt tähän eroon. Asunto oli kyllä hyvin kelvannut kirjantutkistelupaikkana. Minulle tarjottiin uutta mahdollisuutta palata seurakuntaan parin kk:n kuluttua, mutta se oli enää sanahelinää korvissani.

Lähetin asiasta sähköpostia Beteliin, mutta veli sieltä ei niihin koskaan vaivautunut vastaamaan (ehkä pelkäsi julkistamista netissä?).

Aikaisemmin luokseni tuli kerran vanhin tivaamaan ja "kuulustelemaan" sanoen "sinulla on minulle jotain kerrottavaa, jotain kerrottavaa".

[Markku Meilo]

Aikaisemmin luokseni tuli kerran vanhin tivaamaan ja "kuulustelemaan" sanoen "sinulla on minulle jotain kerrottavaa, jotain kerrottavaa".

Käännetty todistustaakka - kuten esimerkiksi verottajalla - osoittaa hyvin tuollaisen vanhimman ylimielisen ja mahtailevan asenteen. Vt-seuran hierarkian esikuvan - Katolisen kirkon - tavoin odotellaan synnintunnustuksia kun samaan aikaan tunnustuksen vastaanottaja saattaa olla pedofiili, jota oma uskonnollinen yhteisö suojelee. Ja Vt-seuran ohjeen mukaan vanhin pääsi omista mokistaan salaamalla ne muutaman vuoden ajan. Jos rikkonut vanhin sai pidettyä asian salassa riittävän pitkään, niin sen jälkeen henkeä virtasi salille vanhaan malliin.

Uskonto on ollut ja pyrkii edelleen olemaan hallinnan väline ja ilmeisesti tehokkain hallinnan alue on ihmisen seksuaalisuus.

[Vieras]

Vanhimpien kyky "auttaa" onnistuu vain VT-seuran sisällä. Todellisiin elämän ja elämisen ongelmiin ei ratkaisua löydy. Kaikki ratkaisut ovat: lisää tutkimista, kenttää ja kokouksia. (JT:than muuten katsovat voivansa ratkaista maailman kaikki ongelmat).

Ja auta armias, jos nostat tiettyjä, vaiettuja kysymyksiä esiin... (=Älä sano, vaikka ajattelisit).

[Bergerac]

Itse tm Jehova on ilmeisesti U&YO:n kautta välittänyt ohjeet vilpittömille Jehoan Todistajille jotta luopiosivuilla ei tule käydä.(seuran kirjallisuus)

Ehkä itse tm Jehova on valtuuttanut jotkut vahvimmat vanhimmat vierailemaan ns. luopio-sivuilla.

Ihan esimerkkinä JP:n sivut ja Helmi Askonen:
http://koti.mbnet.fi/jpoika/myllynkivet/

[toolman]

Liekköhän vanhimmistoon kuulua se väreillä töhertelevä uutislukija? Ei taida täyttää vanhimman vaatimuksia.

[Vieras]

Ei sitä jehova voi hyvällä katsoa, että rahasta rupeaa levittämään maailmallisia uutisia.

Tulisi tehdä parannus, tarjoutua peseskelemään vastaantulevien jalkoja sekä anteeksipyytää maailmallisten uutisten levittelyä

[toolman]

Oopperat ja teatterit ne on niitä vanhimman pyhiä käytöstapoja ja jumalisen antaumuksen tekoja.