Kenttäpäivä

[Vieras]

Bach on kuulema jokin hengellisen musiikin mestari ollut. Sanoneeko pomo ettei häntä saa kuunnella kun ei ollut meikäläisiä. POP -musiikissa on kappaleita jotka jotka kertovat hauskassa valossa esim. seksuaalisista irrallisista suhteista, lienevätkö ne sitten pomolla yksittäiskieltojen arvoisia ?

heavy - eikö siinä ole olennaista se rytmi, rumut ja muu ei-sanallisuus, siis eivätkö sanat saata olla mitä tahansa ?

[YksinäinenSusi]

Kerran palveluskoulussa tienraivaaja sisaret kertoivat ihan onnellisin silmin jotenkin seuraavasti.

Olimme tehneet maaseudulla kenttää koko päivän ja meillä oli kova nälkä. Menimme tien sivuun ja ryhdyimme kaivamaan eväitämme repusta ja meillä ei ollut margariinia leivän päällä. Kiitimme silti Jehovaa rukouksessa leivästä.

Ja kun aloimme syödä , niin läheisen talon koira kantoi hampaissaan margariini pakettia ja toi sen meille.

Olimme niin onnellisia , kun Jehova näin piti huolen meistä ja kiitimme häntä huolenpidosta syötyämme.
Sisaret totesivat onnellisina , että Jehova on myös huumorintajuinen , ja ajatteli varmaan että, no - annetaanpa ahkerille sisarille margariinia , ettei tartte kuivaa leipää syödä.

Tällaista kun kuulee niin saattaa jopa yltiöuskovainenkin miettiä hiukan , että no miksikähän sitten nälkämaissa lapsia kuolee aliravitsemukseen kun, Jehova voisi laittaa koirat viemään heille margariinia. Tietysti tällainen epäuskoa herättävä ajatus on heti karkoitettava , koska se voi olla Saatanan juoni.

Mahtoivatko nuo sisaret oikeasti uskoa , että tuo mitä he kertoivat oli totta , vai oliko se suuresti liioiteltua stooria , jolla oli tarkoitus kannustaa kenttäpalvelukseen.

Joo , kaikkea sitä on saanut kuulla , omin korvin.

[Luopio?]

Kerran palveluskoulussa tienraivaaja sisaret kertoivat ihan onnellisin silmin jotenkin seuraavasti.

Olimme tehneet maaseudulla kenttää koko päivän ja meillä oli kova nälkä. Menimme tien sivuun ja ryhdyimme kaivamaan eväitämme repusta ja meillä ei ollut margariinia leivän päällä. Kiitimme silti Jehovaa rukouksessa leivästä.

Ja kun aloimme syödä , niin läheisen talon koira kantoi hampaissaan margariini pakettia ja toi sen meille.

Olimme niin onnellisia , kun Jehova näin piti huolen meistä ja kiitimme häntä huolenpidosta syötyämme.
Sisaret totesivat onnellisina , että Jehova on myös huumorintajuinen , ja ajatteli varmaan että, no - annetaanpa ahkerille sisarille margariinia , ettei tartte kuivaa leipää syödä.

Tällaista kun kuulee niin saattaa jopa yltiöuskovainenkin miettiä hiukan , että no miksikähän sitten nälkämaissa lapsia kuolee aliravitsemukseen kun, Jehova voisi laittaa koirat viemään heille margariinia. Tietysti tällainen epäuskoa herättävä ajatus on heti karkoitettava , koska se voi olla Saatanan juoni.

Mahtoivatko nuo sisaret oikeasti uskoa , että tuo mitä he kertoivat oli totta , vai oliko se suuresti liioiteltua stooria , jolla oli tarkoitus kannustaa kenttäpalvelukseen.

Joo , kaikkea sitä on saanut kuulla , omin korvin.

Ei voi olla totta...

[Johanneksen poika]

läheisen talon koira kantoi hampaissaan margariini pakettia ja toi sen meille.

Kun olin vielä nuori ja asuin kotona maaseudulla, meillä oli koira. Siinä kunnassa oli siihen aikaan voimassa pakollinen koiravero, ja olimme tietenkin vuosittain sen maksaneet. Eräänä vuonna sitten koira ryhtyi omatoimiseksi. Se halusi itse maksaa veronsa. Se toi kotiin hampaissaan kukkaron, missä oli kolikoita runsaasti mutta ei yhtään seteliä. Laskimme kolikot, ja siinä oli täsmälleen koiraveron suuruinen summa, ei yhtään yli.

Tämä tarina on tosi. Enkä ollut silloin vielä Jehovan todistaja, joten tämä ei voinut johtua mistään "siunauksesta".

[YksinäinenSusi]

Semmoinenkin kenttäkokemus rupes muistumaan mieleen.
Oltiin Kemin seurakuntalaisia , ja mukaan oli tullut muuan yksinhuoltaja äiti , joka asui Kuivaniemessä , joka on aika kaukana Kemistä.
No, tällä äidillä oli 12 vuotias poika , joka oli hyvin vahva luontoinen ja älykäs , eikä suostunut tulemaan kokouksiin. Hän oli menestynyt aina koulussa hyvin ja erityisesti historia oli hänen mieliaiheensa ja jo 12 vuotiaana hän tiesi hyvin paljon historiasta.

Tämä äiti sitten yritti käyttää vanhemman vastuutaan ja pakottaa poikaansa tutkimaan veljien kanssa Seuran kirjallisuutta ja Raamattua.
No , eihän siitä oikein mitään tullut , olin mukana viimeisellä tutkimisyrityksellä käännyttää poikaa , kun sattui niin , että poika ei nähnyt mitään järkeä Seuran opetuksissa ja ilmaisi tämän hyvin voimakkaasti alkamalla vaikeroida ja kiemurrella kirjat sylissään.

No veli vanhin komensi poikaa vihaisesti olemaan kunnolla , koska oli tämän äidiltä tietenkin saanut luvan komentaa poikaa tarvittaessa , jotta tutkiminen sujuisi. Ja tutkimis sessio sitten päättyi , kun ei pojan kanssa voinut tutkia , poika ei nääs tykännyt siitä , että pakotetaan ja keskeytti tutkimisen , eikä sitä poikaa tosiaankaan pakotettu.

Keskustella hän halusi kyllä historiasta vapaamuotoisesti , kunhan siihen ei sekoitettu uskonnollista hölynpölyä.

Myöhemmin tämä poika sanoikin , että olisi hän voinut tutkia , jos se olisi tapahtunut siten , että hänenkin mielipiteitä historiasta ja muusta olisi arvostettu , mutta kun ei niin ei sitten.

Ihmettelin sitä silloin , että miten eri tasolla me ihmiset voimmekaan olla älykkyydessä ja vahvuudessa jo lapsinakin.
Ja olen ollut jotenkin kateellinenkin tuolle pojalle , ja harmitellut sitä että miksi minun piti sitten olla heikko , tyhmä ja yksinkertainen joo,joo mies , joka aina tekee toisten mieliksi kaiken toisia ajatellen ja miellyttääkseen. Jopa toiset ovat sen huomanneet ja sanoneet , että olen liian kiltti.

[Vieras]

Olen ollut mukana veli vanhimman alaikäiselle pojalle pitämässä tutkistelussa, joka oli kuin ankaraa läksynkuulustelua. Yritin viedä lähestymistä lapsen ymmärrykseen ja kehitystasoon sopivammaksi ja "kivaksi", mutta veli vanhin piti auktoritäärisyydestään kiinni. Lapsi ei varmaan kauheasti tutkistelusta innostunut. Minusta se vaikutti kuulustelulta ja uhkailulta.