Tiedostettua ja tiedostamatonta ongelmien käsittelyä

[Tupuna]

Kun ihmisellä on selvittämättömiä ongelmia, ne näkyvät aina jollain tavalla ihmisen elämässä. Niitä ei pääse pakoon, eivätkä ne haihdu olemattomiin itsestään. Oma kokemukseni on sellainen, että yritin unohtaa kaiken sen ikävän mitä elämässäni oli sattunut ja keskityin touhuamiseen. Toki vuosien saatossa olen kokeillut terapiaa ja masennuslääkkeitäkin muutamia kertoja. Terapia ei ole oikein onnistunut kohdallani, ilmeisesti henkilökemiat eivät toimineet ja pelkkiä masennuslääkkeitä en ole halunnut syödä koska katson etteivät ne ratkaise varsinaisia ongelmia, toimivat vain laastarina tasaten tunteita. Masennus kun ei ole pelkkää aivojen kemiaa sanoivat lääkärit sitten mitä tahansa. Taustalla on aina kriisejä jotka sen aiheuttavat. Siksi lääkehoito pitäisi mielestäni yhdistää aina hyvään terapiaan.

Niinpä minulle kävi niin kuin varmaan jokaiselle joka yrittää juosta pakoon omia ongelmiaan: aloin prosessoida niitä unissani. Kuukausien ajan aloin herätä selittämättömään, karmeaan ahdistukseen. Olo oli sellainen että puristin silmäni uudestaan kiinni enkä olisi halunnut ollenkaan herätä elämään tätä vaikeaa elämäntilannettani. Ahdistus kuitenkin lieveni huomattavasti kunhan vain sain itseni ylös sängystä ja pääsin keskittymään arkiaskareisiini. Mitään painajaisia minulla ei ollut, enkä muistanut muutenkaan näkemiäni unia. Ihmettelin miten se paha olo tulee aina niin voimakkaana, mutta kuitenkin häviää aika nopeasti pois, ja tulin siihen johtopäätökseen että minun täytyy ilmeisesti käydä näitä ongelmiani läpi unissani.

Nyt, jo suhteellisen lyhyen ajan sisällä kun olen alkanut kirjoitella tällä foorumilla vähän julkisesti ja vähän enemmän privasti, olen joutunut jäsentelemään omia asioitani ja minulle kävi kuten Johanneksen poika tervetuloviestissään minulle mainitsi: aloin ymmärtää itseäni ja ongelmiani paremmin. Nyt olen huomannut että ne karmeat aamuahdistukset eivät ole tulleet viime päivinä enää. Aika nopea on ollut vaikutus. Edes lääkkeet eivät vaikuta näin nopeasti! Tietystikin minä olen vielä aika alussa oman elämäni kuntoon laittamisessa, mutta suunta on jo oikea ja alan tajuta että minun on käsiteltävä nämä ongelmani jos mieli päästä niistä lopullisesti eroon. Toinen asia minkä olen oivaltanut on, ettei aina välttämättä tarvita psykologia asioiden oivaltamisessa. Niitä ahaa-oivalluksia voi tulla ihan vertaistukena toisilta samankaltaisia kokeneilta.

[Markku Meilo]

Niinpä minulle kävi niin kuin varmaan jokaiselle joka yrittää juosta pakoon omia ongelmiaan: aloin prosessoida niitä unissani. Kuukausien ajan aloin herätä selittämättömään, karmeaan ahdistukseen.

Mulla toi 'suuri ahdistus' oli niin lievää, että en sitä itse huomannut, vaimo tosin loppuaan kohti vapautui huomauttelemaan kuinka jehovantodistajuus on tärvännyt elämääni. Sen sijaan näin säännöllisesti koko sen 25-vuotisen jehofiiliysaikani Vt-oppeihin liittyviä painajaisia ja jumalan ohella uskoin jos jonkin sortin henkiolentoihin sekä demoneihin. Viimeinen painajainen oli sellainen, että joku demoni kiskoi peittoa jalkopäästä noin 45 asteen kulmassa ylöspäin, minä kiskoin vastaan ja olin niin kauhuissani, että lopulta huusin Jehovaa avuksi (ja tietysti heräsin), jolloin peitto muka laskeutui ja sain jatkaa uniani.

Kaikesta tuosta pääsin eroon parissa viikossa kun nöyrryin Vt-seuran edessä älysin vihdoin myöntää, että kaikki Vt-seuran ohjeet eivät ole huonoja:

"Viime vuosina on miljoonista ihmisistä eri puolilla maailmaa tullut Jehovan todistajia. Kaikkien heidän pitäisi olla hyvin selvillä sen järjestön historiasta, jonka yhteydessä he ovat.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1994 sivu 16)

Nyt olen hyvin selvillä Vt-seuran oppi- sekä muusta hämärästä historiasta ja voin ainakin omalta kohdalta todeta ikäiseni suomenkielisen Vt-opuksen nimeä mukaillen "Todellisuus on tekevä teidät vapaiksi".

[Tupuna]

Meilo kirjoitti: jumalan ohella uskoin jos jonkin sortin henkiolentoihin sekä demoneihin

Onhan se niinkin, että kun ei voi syyttää demoneja enää elämänsä kriiseistään, joutuu ottamaan ihan itse vastuun elämästään ja myöntämään että virheitä on tehty, sekä oppimaan niistä. Hyvänä puolena on se, ettei tarvitse kuvitella taistelevansa jotain ylivoimaista näkymätöntä vastustajaa vastaan, vaan ihan vain omia heikkouksiaan ja välillä vähän toistenkin kuolevaisten heikkouksia. Onhan siinäkin kyllä ihan riittävästi, mutta on edes toivoa välillä selvitä voittajana.

[Markku Meilo]

Onhan se niinkin, että kun ei voi syyttää demoneja enää elämänsä kriiseistään, joutuu ottamaan ihan itse vastuun elämästään ja myöntämään että virheitä on tehty, sekä oppimaan niistä.

Perusteeton syyttely ja tekosyiden esittäminen ovat kaksi hyvin yleistä ajanvietelajia, eikä uskonto tee millään lailla poikkeusta. Harrasteveljeni juoppo jt-siskonpoika sai fudut seurakunnasta, vuosia sitä aiemmin hän sanoi Saatanan pakottavan hänet juomaan. Jos em. henkilö olisi tosissaan, niin kyllähän hän olisi Alkon kassalla vaatinut laittamaan hankinnoistaan laskun Saatanalle.

Hyvänä puolena on se, ettei tarvitse kuvitella taistelevansa jotain ylivoimaista näkymätöntä vastustajaa vastaan, vaan ihan vain omia heikkouksiaan ja välillä vähän toistenkin kuolevaisten heikkouksia. Onhan siinäkin kyllä ihan riittävästi, mutta on edes toivoa välillä selvitä voittajana.

Tuollainen todistajuuteen liittyvä 'ylivoimainen näkymätön vastustaja' on minulle aivan samaa kiristämistä kuin karttaminen. Saatanapelottelulla pyritään saamaan henkilön ajattelu hallintaan heti kiinnostusvaiheessa, jolloin esimerkiksi koulutetaan henkilöä hylkäämään kritiikki ja vastaväitteet Saatanan vaikutuksena. Samoin Saatanan vaikutusta kehotetaan välttämään sillä, että pääsääntöisesti tulisi seurustella ainoastaan kypsien kristittyjen kanssa.

Sitten kun järjestö joutuu törmäyskurssille yhteiskunnan kanssa ja saa itseaiheutettua vainoa, niin Saatana on taas sielläkin takana. Mutta sitten on jehovantodistajilla onneksi tuki ja turva, Vt-seura sekä siihen liittyvä hallintoelin, ilman niitä noin 7 miljoonaa ihmistä olisivat vielä pahemmin Saatanan armoilla (=saattaisivat erää normaalia elämää).

[RaM]

Harrasteveljeni juoppo jt-siskonpoika sai fudut seurakunnasta, vuosia sitä aiemmin hän sanoi Saatanan pakottavan hänet juomaan.

Olisi kannattanut vedota Uskollisesti Ymmärtävään Orjaan, joka 30-luvun alussa kirjoitti kieltolain olevan Saatanan juoni, jolla koitettiin saada Jahvetin palveluskuntaa luopuomaan uskostaa - ilmeisesti raitistumisen johdosta. Orja itse näytti tuolloin myös oikein ottamisen mallia ymmärtämättömille. Kuulu termi 'konjakkivalo palaa' lienee saanut alkunsa noilta ajoilta. Se takoitti että Orja oli tuolloin paremmalla päällä ja siltä saattoi käydä kysymässä suuria viisauksia.

Saatana ei siis voinut olla juomaan pakottaja eikä juomattomuus hyve.

[Jaakko Ahvenainen]

On hyvin normaalia, että ihminen unissaan prosessoi edellisen päivän tai pidemmänkin historiansa tapahtumia, riippumatta siitä miten taraumaattisia ne ovat olleet. Toki traumaattisimmat kokemukset astuvat aina etualalle. Näin ihmisen mieli pyrkii korjaamaan saamiaan takaiskuja ja saattamaan persoonallisuutensa tasapainoon.

Viime yönä kinastelin ja koetin puolustautua jotakin Vanhan testamentin tulkintaa vastaan arvostetun professirin edessä, joka oli jyrkästi eri mieltä kanssani pyrkien mitätöimään minuutenikin. Mistä tämä johtui? Yksinkertaisesti siitä, että olin kuunnellu Johanneksen pojan äänitteitä ojennuskäynnistä. Mitään muuta järjellistä selitystä en löytänyt. JP:n äänitteet ja uneni korreloivat hyvin keskenään.

En lähde analysoimaan tätä ilmiötä pidemmälle. Totean ainoastaan tämän olevan ihan normaalia. Uneni ei ollut painajainen, mutta painajaisinakin ne saattavat ilmaantua. Mikäli tällaiset samantyyppiset tai samat painajaiset toistuvat yöstä yöhön, on syytä kääntyä ammattiavun puoleen, näin olen tämän käsittänyt. En myöskään sulkisi pois sopivaa lääkitystä, mutta on totta, kuten Tupuna kirjoitti. Se helpottaa oireita, mutta ei poista ongelmaa. Tästä syystä lääkitys tulisikin sulkea yhteen terapian kanssa. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, valitettavasti. Katson Tupunan analysoineen tilannettaan varsin hyvin. Näin ollen se on hänen hallinnassaan. Tätä tukevat myös antamansa tiedot yksityispostauksista, joista ilmeisesti on ollut apua, kuten palstalle kirjoittelustakin.

[Markku Meilo]

On hyvin normaalia,...

Sepä se, uskonnottomalle Raamatun demonien olemattomuus on yhtä normaalia kuin jt:lle samojen demonien olemassaolo.

[Bergerac]

"Viime vuosina on miljoonista ihmisistä eri puolilla maailmaa tullut Jehovan todistajia. Kaikkien heidän pitäisi olla hyvin selvillä sen järjestön historiasta, jonka yhteydessä he ovat.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1994 sivu 16)

Nyt olen hyvin selvillä Vt-seuran oppi- sekä muusta hämärästä historiasta ja voin ainakin omalta kohdalta todeta ikäiseni suomenkielisen Vt-opuksen nimeä mukaillen "Todellisuus on tekevä teidät vapaiksi".

Sitävastoin joidenkin vilpittömien Jehovan Todistajien tai kiinnostuneiden osalta (etenkin jos tm Seuran asentama kuvainnollinen aivopultti jo pyörittää kuvainnollisesti aivoja) historian tunteminen ja vilkkuvalot ohitetaan sillä että viimeisin valo on on aina oikea ja hienot perustelut Pääasiassa Seuran kirjallisuudesta.

Ja jos uusi kiinnostunut (tai miksei vaikka vilpitön Jehovan Todistaja) esittää liian kiusallisia kysymyksiä (materiaalina Seuran kirjallisuus tai peräti Seuran ulkoiset lähteet), Seuran tm kuvainnolliset muurahaiset voivat todeta että tämä kiinnostunut (ehkä vanhimpien avulla) ei ole tosi TM Seuran totuuden arvoinen. Eli Seuralta eräänlainen puolustautuminen kun henkilö on liian kiinnostunut Seuran historiasta vaikka Seura itse kirjallisuudessaan kehoittaa tutustumaan asiaan.

[YksinäinenSusi]

Ehkäpä Vt-seurassa junaillaan että nyt sitä voi vähän tutustuakin Vt-seuran historiaan , kunhan se tapahtuu vain ja ainoastaan Vartiotornin uusintapainoksista. Sillä niistä on muutettu tai poistettu joitakin kohtia jotka voisivat heikentää Jehovan työläisorjamuurahaisen uskoa.

Samalla tuo - ovelta ovelle ramppaaja - voi todeta että "Onpa ne luopiot tosiaan pahoja kun levittelevät perättömiä juttuja Vt-seuran historiallisista maailmanlopun ennustuksista."

[Jaakko Ahvenainen]

Ehkäpä Vt-seurassa junaillaan että nyt sitä voi vähän tutustuakin Vt-seuran historiaan , kunhan se tapahtuu vain ja ainoastaan Vartiotornin uusintapainoksista.

Ei näin pitkälle tarvitse mennä. Onhan meillä oivallinen ja teokraattinen historiankirja: JEHOVAN TODISTAJAT Jumalan Valtakunnan Julistajia, (jv-FI) Präntätty Jehovan Todistajien kirjapainossa Vantaalla 1993. Kirjottaneet Karl Adams ja David Ianelli (tätä ei vaatimattomuudesta mainita). Mutta esipuheen ovat kirjoittaneet "Julkaisijat".