Vt-seuran malliset häät (ketjusta "Joulu se tulla joll...")

[Bergerac]

Sormus onkin hyvä esimerkki siitä kuinka pakanallinen esine hyväksytään jos siitä voidaan katsoa olevan hyötyä.

Sormuksesta päästään aasinsillalla hieman OT:hen mutta sormukseen liittyen, sallittakoon tai siirrettäköön.

Voisimme ensin miettiä kysymystä, milloin häät tulisi pitää. Tulisiko niiden ajankohtien, jolloin häitä vietetään paikallisen perinteen mukaan, vaikuttaa hääpäivän valintaan? Paikallisen uskomuksen mukaan mikään avioliitto, joka solmitaan minä tahansa muuna aikana vuodesta, ei tule menestymään. Tämä on perusteeton taikauskoinen käsitys, sillä monet avioparit, jotka ovat onnellisesti naimisissa ja palvelevat yksimielisinä Jehovaa, eivät ole avioituneet tuona perinteisenä aikana. Emme usko hyvään tai huonoon onneen (Jesaja 65:11; Kolossalaisille 2:8). Emme auttaisi ei-uskovia sukulaisiamme näkemään eroa totuuden ja valheen välillä, jos valitsisimme hääpäivämme heidän taikauskoisten käsitystensä mukaan. Totuus on, että kristityt voivat mennä naimisiin missä kuussa tahansa.

Niin kuin ihmisetkin voivat mennä naimisiin ihan milloin haluavat. Tyypillinen olkinukke ála Seura.

Kun vihkipuhe järjestetään välttämättömän siviilivihkimisen jälkeen, olisi viisasta, ettei näiden kahden tapahtuman välillä olisi monta päivää.

Niin, kiire vuoteeseen voi kieltämättä nuorella parilla olla kova. Ehkä siksi kiireellä eteenpäin. Ja toisaalta niin kuin yleisesti tiedossa on, osin esim. vilpittömät Jehovan Todistajat nuoret ryntäävät naimisiin yllättävän nuoressa iässä.

Jos pariskunta haluaisi, että vihkipuhe pidetään valtakunnansalissa, heidän tulee kysyä seurakunnan vanhimmilta lupaa salin käyttöön hyvissä ajoin etukäteen. Paikalliset vanhimmat varmistavat, että he voivat hyväksyä tilaisuuden järjestelyt puhtaalla omallatunnolla. Ajankohta pitäisi valita siten, etteivät mitkään seurakunnalliset toiminnat häiriinny. Veli, joka pyydetään pitämään vihkipuhe, tapaa sulhasen ja morsiamen etukäteen voidakseen esittää hyödyllisiä neuvoja ja varmistuakseen siitä, ettei avioliitolle ole mitään moraalisia eikä laillisia esteitä ja että hän on yhtä mieltä suunnitelmista, jotka koskevat puhetta seuraavaa hääjuhlaa

No tottakai täytyy vielä pitää ennakkomoraalinen kuulustelu ettei vaan ole mitään sellaista melaa mekkoon ole tehty. Ko häihin valmistautuvat vilpittömät Jehovan Todistajat sitten pohtivat itse, paljastavatko mahdollisen moraalittomuuden vai pitävätkö omana tietonaan. Paljastaessaan (ehkä omantunnontuskissaan tai toinen paljastaa) seuraa sitten vähän enemmän neuvotteluita ellei jopa sanktioita.

Kristilliset häät ovat hyvä tilaisuus osoittaa, ettemme ole ”osa maailmasta” (Johannes 17:14; Jaakobin kirje 1:27). Järjestyksellisyytemme tulisi näkyä. Tämä merkitsee sitä, että saavumme paikalle ajoissa sen sijaan, että odotuttaisimme itseämme, mikä saattaisi häiritä seurakunnan toimintoja. Varsinkin morsiamen on hyvä ymmärtää tämä, koska maailmalliset sukulaiset voivat kehottaa häntä myöhästymään – ikään kuin näin korostamaan omaa tärkeyttään.

Jaahas, taas kunnon olkinukke Seuralta. "Maailmalliset voivat kehoittaa myöhästymään". Menee tietysti vilpittömiin Jehovan Todistajiin kuin häkä, mutta ei välttämättä kaikkiin ihmisiin.

Hääjuhla ei ole edellytyksenä onnistuneille häille, mutta mitään raamatullista estettä ei tällaiselle onnelliselle tilaisuudelle ole. Tämän tosi kristittyjen kokoontumisen tulee kuitenkin olla erilainen kuin maailmalliset häät, joille on ominaista hillittömyys, paljo juominen, liiallinen syöminen, riehakas musiikki, vihjaileva tanssiminen ja jopa tappelut.

Ja Seura sen kun lisää yleistyksiä olkinuken muodossa. Menee tietysti vilpittömiin Jehovan Todistajiin kuin häkä mutta ei välttämättä kaikkiin ihmisiin.

Hieman OT off

[Jaakko Ahvenainen]

Ajankohtaan ja ohjeistukseen liittyen otollinen vihkipäivä saattaisi olla 25.12. - noin juhlimisen kannalta, että eihän me joulua...

[Vieras]

Perjantai 13. pnä ?

Vastahan töllö kertoi että temppeliherrain tarina rupesi päättymään tuona pnä v. 1307, kun Ranskan kunkku Filip II kaunis määräsi pomot inkvisitioon. Verenvuodatus oli kuulemma kielletty, mutta hiljaisella tulella käristäminen sallittu. Tuosta lähtien on päivää pidetty epäonnen päivänä. Taikauskoa ?

[Mag Mell]

Muutama ajatus noiden Bergeracin lainausten pohjalta...

Kun vihkipuhe järjestetään välttämättömän siviilivihkimisen jälkeen (...) Jos pariskunta haluaisi, että vihkipuhe pidetään valtakunnansalissa (...)

Olisiko tästä pääteltävissä 'vihkipuheen' olevan todistajille lähes välttämättömyys? Oman kokemukseni mukaan taisi kaikissa todistajahäissä tällainen ohjelmanumero olla, se pakollinen tylsä osuus. Lieneekö sitten niin, ettei seura päästä(isi) yhtäkään todistajaparia naimisiin ilman että lähtökohtaisesti iloiseen hääjuhlaan täytyy ympätä vähintään yksi säännönmukainen käännytyspuhe (potentiaalisten maailmallisten sukulaisten tms varalta)?

Veli, joka pyydetään pitämään vihkipuhe, tapaa sulhasen ja morsiamen etukäteen voidakseen esittää hyödyllisiä neuvoja ja varmistuakseen siitä, ettei avioliitolle ole mitään moraalisia eikä laillisia esteitä ja että hän on yhtä mieltä suunnitelmista, jotka koskevat puhetta seuraavaa hääjuhlaa

Ensinnäkin, mikä voisi olla moraalinen este naimisiinmenolle? Tuskin etukäteiskiksauttelu tähän vaikuttaa, eiköhän se pikemminkin lie häitä nopeuttava tekijä korkeintaan.
Toiseksi, Suomen laki vaatii vihkiparilta esteettömyystodistuksen, joten jos/kun se on kunnossa, niin millä mandaatilla tai asiantuntemuksella satunnainen vihkipuheenpitäjäveli laillisia esteitä miettii?
Kolmanneksi, mitä h'ttoa varsinainen hääjuhla tai sen järjestelyt seurakunnan vihkipuhujalle kuuluvat? Ei vihkipuheella ja varsinaisella juhlaosuudella ole (toivon mukaan) mitään tekoa keskenään. Melkoisen pöyristyttävää omankädenoikeutta seuralta taas kerran, kun omia häitäkään ei saa itse mieleisekseen suunnitella.

Kristilliset häät ovat hyvä tilaisuus osoittaa, ettemme ole ”osa maailmasta” (Johannes 17:14; Jaakobin kirje 1:27).

Taas nähdään, ettei edes hääjuhla ole seuralle riittävän pyhää, vaan siitäkin on väkisin saatava aikaan käännytystilaisuus. Saattaisi juhlakaluna ottaa ohuesti kupoliin moinen, mutta toisaalta mielenhallinnassa oleva todista
ja lienee varmasti vaan hyvillään tästäkin.

Varsinkin morsiamen on hyvä ymmärtää tämä, koska maailmalliset sukulaiset voivat kehottaa häntä myöhästymään – ikään kuin näin korostamaan omaa tärkeyttään.

Olisihan se nyt hyvänen aika ihan kamalaa, jos vaikka morsian haluaisi 'korostaa omaa tärkeyttään' omissa häissään. Syntistä menoa kerrassaan, ja aivan selkeästi panettelijasta! Toisaalta, myöhästyä voinee siinä tohinassa about kuka tahansa, ilman minkäänlaista tarkoituksellisen itsekorostuksen häivää.

Hääjuhla ei ole edellytyksenä onnistuneille häille, mutta mitään raamatullista estettä ei tällaiselle onnelliselle tilaisuudelle ole. Tämän tosi kristittyjen kokoontumisen tulee kuitenkin olla erilainen kuin maailmalliset häät, joille on ominaista hillittömyys, paljo juominen, liiallinen syöminen, riehakas musiikki, vihjaileva tanssiminen ja jopa tappelut.

Käsi ylös, kuinka moni on osallistunut onnistuneeseen häätilaisuuteen, jossa avikseen menoa ei olisi millään tavalla juhlistettu vihkipuheen jälkeen?
Tästä käy jälleen hyvin ilmi se periaate, että todistaja saa juhlia (hillitysti tosin) vain jos siihen seuralta lupa lohkeaa. Kuvittelisi yleisenä käytäntönä olevan vihkivalojen juhlistaminen, mutta Vartiotornin pitää oikein asiakseen ja erikseen mainita se sallituksi, tietyin varauksin toki.
Lisäksi, millaista tarkalleen ottaen on 'vihjaileva tanssiminen'? Mistähän siinä seuran mukaan vihjaillaan, miksi, ja kenelle? Millaista on 'riehakas musiikki'? Lisäksi suorastaan hykerryttävä tuo väite, että maailmallisten hääjuhlille olisi jotenkin ihan erityisen ominaislaatuista moinen kaamea syntilistaus, ja ettäkö todistajasihmiset eivät ikinäkoskaanmilloinkaan moiseen syyllistyisi.

[Vieras]

""Veli, joka pyydetään pitämään vihkipuhe, tapaa sulhasen ja morsiamen etukäteen voidakseen esittää hyödyllisiä neuvoja ja varmistuakseen siitä, ettei avioliitolle ole mitään moraalisia eikä laillisia esteitä ja että hän on yhtä mieltä suunnitelmista, jotka koskevat puhetta seuraavaa hääjuhlaa""
-Outoa että näinkin pitkälle mennään ennen laillisten esteiden selvittämistä. Outoa myös että hääjuhla tulee hyväksyttää vihkipuheen pitäjällä. Eikö tosiaan ole lahkolla ohjeita selvittää asioita aikaisemmassa vaiheessa.

""maailmalliset häät, joille on ominaista hillittömyys, paljo juominen, liiallinen syöminen, riehakas musiikki, vihjaileva tanssiminen ja jopa tappelut.""
- Sanaa maailmallinen lahko käyttää yleensä kaikkea lahkon ulkopuolista tarkoittamaan, käytännössä kai on kiusallista huomauttaa että kun on niin erilaisia tapoja. Esim. alkoholin kokonaan kieltävien uskontojen piirissä ei luonnollisestakaan juoda. Eri kulttuureissa käytetään erilaista musiikkia. Itse olin muslimihäissä, joissa ei luonnollisestikaan ollut alkoholia ja paikalla oli ensin vain miehiä, jotka tanssivat keskenään (ilman fyysisiä kontakteja) sitten kuulema piti tulla morsiamen ja tapahtua heidän makuukamarissa sukupuoliyhdyntä, josta tuli edelleen aiheutua veritodisteita, taikka avioliitto olisi peruutunut, koska morsian ei olisi ollut neitsyt, mutta meikäläinen itsensä mukaan kutsuttamassa seurueessa joutui lähtemään, tuota, junalle tuolla Marokossa, ja nämä huippuhetket jäivät vain selostuksenvaraisiksi. Seremonioista ei kai miestanssi vailla kontaktia olisi kielletty lahkossakaan, ei kai "neitsyyskontrollikaan" ?

[Markku Meilo]

Lieneekö sitten niin, ettei seura päästä(isi) yhtäkään todistajaparia naimisiin ilman että lähtökohtaisesti iloiseen hääjuhlaan täytyy ympätä vähintään yksi säännönmukainen käännytyspuhe (potentiaalisten maailmallisten sukulaisten tms varalta)?

Tai haluaisivatko jehovantodistajat haudata yhtäkään saliuskottavaa jehovantodistajaa ilman käännytyspuhetta?

Ensinnäkin, mikä voisi olla moraalinen este naimisiinmenolle? Tuskin etukäteiskiksauttelu tähän vaikuttaa, eiköhän se pikemminkin lie häitä nopeuttava tekijä korkeintaan.

Kyllä se on nimenomaan förskotti, olen käsittänyt asian niin, että pari myöntäessä tapahtuneen esiaviollisen vaakamambon olisi haettava muu vihkiminen. Noin vakavan paikan edessä on helpompaa valehdella, en ole tietoinen mahdollisista saliperuutuksista tämän takia.

Toiseksi, Suomen laki vaatii vihkiparilta esteettömyystodistuksen, joten jos/kun se on kunnossa, niin millä mandaatilla tai asiantuntemuksella satunnainen vihkipuheenpitäjäveli laillisia esteitä miettii?

Kokonaan oma asiansa on Raamattuun perustumaton avioliittoon vihkiminen, se on Vt-seuran Suureksi Babyloniksi nimittämän systeemin keksintö noin tuhannen vuoden takaa.

[Tony]

Ensinnäkin, mikä voisi olla moraalinen este naimisiinmenolle? Tuskin etukäteiskiksauttelu tähän vaikuttaa, eiköhän se pikemminkin lie häitä nopeuttava tekijä korkeintaan.

Tuo kappale alkoi toteamuksella: "jos pariskunta haluaisi, että vihkipuhe pidetään valtakunnansalissa", ja kyseinen moraalinen este estäisi siten valtakunnansalissa vihkimisen. Näissä tapauksissa häät ja vihkipuhe voidaan kyllä pitää, mutta ei valtakunnansalissa, vaan esimerkiksi hääjuhlaan tarkoitetussa tilassa. Toki pariskunnan on pitänyt sitä ennen onnistua katumusraadin edessä. Muussa tapauksessa maistraattiin mars.

Jotain aiheesta vanhinten manuaalista:

Valtakunnansalin käytön täytyy olla sopusoinnussa Jumalan normien kanssa.

Sitä ei käytettäisi ei-uskovien vihkiäisiin eikä hääpäivien viettoihin. (w84 15/7 s. 10-15; kmE 12/81 s. 4)

Joskus vanhimmisto voi kuitenkin päättää antaa vihkiä valtakunnansalissa kaksi kastamatonta julistajaa, jotka toimivat säännöllisesti seurakunnan yhteydessä ja odottavat konventtia päästäkseen kasteelle.

Vanhimmisto ratkaisee kussakin tapauksessa, milloin valtakunnansalia voidaan käyttää vihkiäisiin.

Niitä vihkilupauksia,jotka julkaistiin Vartiotornissa 15. heinäkuuta 1984 sivulla 14 ja jotka ovat vihkipuheen jäsennyksessä S-41, tulisi käyttää.

Näitä lupauksia voidaan muokata paikallisen lain mukaisiksi, mutta yksityisesti valittuja sanamuotoja ei tulisi käyttää.

Lieneekö sitten niin, ettei seura päästä(isi) yhtäkään todistajaparia naimisiin ilman että lähtökohtaisesti iloiseen hääjuhlaan täytyy ympätä vähintään yksi säännönmukainen käännytyspuhe (potentiaalisten maailmallisten sukulaisten tms varalta)?

Aivan taatusti on näin. Ja tuosta vanhinten manuaalista lainatusta voi kahdesta viimeisestä lauseesta todeta kuinka asia pyritään hoitamaan juuri niillä sanankäänteillä, joilla lahko haluaa.

[odette80]

Itse olen ollut nyt kolmissa maailmallisissa häissä ja aika monissa todistajahäissä. Vihkiminen on minusta yleensä todistajilla ollu parempi, mutta hääjuhlat rennommat muilla, vaikka toki todistajahäissäkin mukavaa on ollut. Vaikka yksien jälkeen tulikin noottia Eräs oli puhunut potaskaa ja olihan se hauskaa, kun vanhinten jutuilta meni pohja kun hiukka kerroin oikeaa tarinaa!

[sirpa-leena]

Törmasin yhteen elämäntapaoppaseen, jossa sanottiin, että harmi kun nykyään jotkut jättävät esim. synttärinsä pitämättä, että tyytyväiseen ja tasapainoiseen elämään kuulu arjen ja juhlan vuorottelu. Sanottiin vielä, että elämä on kaikkinensa suhteellisen lyhyt, että miksi jättää juhla väliin, kun on juhlimisen aika?

Tästä lauseesta tuli mieleen JT-ajat ja pätkähti päähäni, että jospa se ainainen ankeus ja juhlaton putki vaikuttaa ihmismieleen paljon enemmän kuin on osattu ajatellakaan? Mitä juhlia JT:llä on; eipä mitään, ei ainakaan ilman syyllisyyden taakkaa. Aikanaan konventit jätskikioskeineen ja leikkirahoineen ja karkkeineen olivat herttaisia ja silloin saattoi tehdä jotain konkrettista kuuntelemisen lomassa. Nyt ei taida olla kuin alku-ja loppusiivous. Että sellaista yksinkertaistamista.

En tainnut olla ikinä häissä, mutta muutamaa seurasin sivusta. Ensimmäisenä oli se, että kuka kutsuttiin ja kuka ei. Kiinteässä yhteisössä siis pahaa mieltä jo heti kättelyssä. Toinen menuetti oli sitten tämä kompastuttaminen. Yhtä perhettä erityisesti tiukkapiposuunta ylisti, kun häissä oli häävalssi, johon osallitui vain hääpari ja parin vanhemmat. Enempää ei tanssattu.

Jotkut pitivät joitakin kalaaseja ja aina oli heitä jotka niitä paheksuivat ( eivät yleensä kuuluneet kutsuihin, että siinä jo eka syy). Joka ikinen illanvietto sun muu "huvitus" oli mielestäni etukäteen maailmallisuudella peloteltu, että sinne mentiin kuristusnauha kurkussa ja ehkä mukavinta oli, kun saatiin homma kunnialla putkeen.

Minä en maailmassa ollessani ikinä piitannut suomalaisesta "huh-hah-hei ja rommia pullo"-bileistä, joten JT-juhlat olivat siihen nähden mukavaa vaihtelua, ainakin aluksi. Muistan yhden jouluaaton, kun se sattui kirjantutkistelupäiväksi niin sen jälkeen istuttiin iltaa.
Mutta se kaiken kattava syyllisyyden lemu mikä aina vaani kannoilla, jos tilaisuus oli joku muu kuin kalenteriin merkitty seurakunnallinen välttämättömyys, OLI raskasta. Varottiin niin suuresti kompastuttamasta toisia, että ei oikein mitään uskallettu tehdä. Minun hartain toiveeni noihin aikoihin oli, että Isossa kirjassa olisi lukenut, että älkää aina pistäkö nokkaanne joka asiaan kompastumismielessä! Ja en yhtään ihmettele, että joillakin siten meni kuppi monella tapaa nurin ja sitten mentiin äärilaitaan ja siitäkös saivat tiukkikset taas vettä myllyynsä ja muut kuin välttämättömät seurakunnallliset toiminnot olivat taas pannassa!

Ehkä yksi iso plussa todistajana olemisesta minulle jäi, että nyt osaan suhtautua juhlimiseen lahjana, enkä niistä rommipulloilijoistakaan ota niin suurta hernettä nenääni kuin ennen seurakuntaan liittymistäni. Tosin mitään kunnon bilehilettä minusta ei enää ennätä tulla, ikää on jo sen verran.

Mukavia juhlia kaikille tämän palstan lukiojoille ja kirjoittajille
toivoo
Sirpa-Leena

[Markku Meilo]

Törmasin yhteen elämäntapaoppaseen, jossa sanottiin, että harmi kun nykyään jotkut jättävät esim. synttärinsä pitämättä, että tyytyväiseen ja tasapainoiseen elämään kuulu arjen ja juhlan vuorottelu. Sanottiin vielä, että elämä on kaikkinensa suhteellisen lyhyt, että miksi jättää juhla väliin, kun on juhlimisen aika?

Itse en juuri kallista korvaani tuollaisille elämäntapaoppaille, en siksi etteikö synttäreitä voisi ja saisi ja olisi hyväkin bailata. Vaan tulee mieleen Vt-paatos, joka kertoo ihmiselle mitä nimenomaan pitää tehdä ja olla tekemättä, jotta on onnellinen ja kun kaikki eivät kuitenkaan käytännössä ole onnellisia, vaikka saattavat niin salilla toistella. Tosin jos ihminen ei osaa elämänsä varrella itse päätellä mikä on soveliasta ja mikä miellyttää ja mikä taas ei, niin kai sitten on ihan kyseltävä kavereilta mikä on ns. kivaa.

Jotta toi yllämainitsemani saa oikeat puitteet, niin olen oman harrasteeni parissa vuosikymmeniä närkästellyt usein ääneen sitä hehkutusta jolla ko. harrastetta kaupataan kuten uskontomarkkinoiden sitä 'ainoaa oikeaa'. Siitä kaikesta ränkätyksestäni huolimatta olen erään paikallisen kerhon toimihenkilö.

Minä en maailmassa ollessani ikinä piitannut suomalaisesta "huh-hah-hei ja rommia pullo"-bileistä, joten JT-juhlat olivat siihen nähden mukavaa vaihtelua, ainakin aluksi.

Juhlallisuuksia on kautta maailman monenlaisia, jos kohdalle sattuu ainoastaan sellaisia, joista ei välittäisi, voisi ehkä ajatella huomion kiinnittämistä ystäväpiirin valintaan. Mitä taas alkoholinkäyttöön tulee jt-piireissä, niin raittusihmisen on helpompi löytää seuraa. Törpöttelijät kun valitsevat seuransa toisista luotettavista törpöttelijöistä, niiden piirien menosta ei raittiusmielisellä ole tietoa. Alkoholinkäyttö on eräs tunnettu erottamisen syy, ei siksi etteikö alkoholinkäyttöä suvaittaisi, vaan siksi että juopotteluharjoitukset on tehtävä salassa.

Mukavia juhlia kaikille tämän palstan lukiojoille ja kirjoittajille

Kuin myös itsellesi.

[Epäsäännöllinen]

Kyllä se on nimenomaan förskotti, olen käsittänyt asian niin, että pari myöntäessä tapahtuneen esiaviollisen vaakamambon olisi haettava muu vihkiminen. Noin vakavan paikan edessä on helpompaa valehdella, en ole tietoinen mahdollisista saliperuutuksista tämän takia.

Olet oikeassa. Toisaalta tuntemista naispuolisista todistajista ainakin neljän vihkitilaisuus on peruutettu salilta ja siirretty muuhun tilaan / ajankohtaan tämän vuoksi. No, kukin tyylillään.

[Jaakko Ahvenainen]

Olet oikeassa. Toisaalta tuntemista naispuolisista todistajista ainakin neljän vihkitilaisuus on peruutettu salilta ja siirretty muuhun tilaan / ajankohtaan tämän vuoksi. No, kukin tyylillään.

Mielenkiintoista. Pelkkä valtakunnansali rakennuksena on niin pyhä paikka, ettei sinne syntisiä sallita. Hyvä peruste olla sinne eksymättä.

[Mag Mell]

Kyllä se on nimenomaan förskotti, olen käsittänyt asian niin, että pari myöntäessä tapahtuneen esiaviollisen vaakamambon olisi haettava muu vihkiminen. Noin vakavan paikan edessä on helpompaa valehdella, en ole tietoinen mahdollisista saliperuutuksista tämän takia.

Eli onko tämä käsitettävissä niin, että ennen salivihkimistä on about kaikkien pariskuntien annettava vanhimmiston edustajalle selvitys siitä, onko vaiko eikö ole pantu?
Huh huh.

[kirjallisuusveli]

[

Eli onko tämä käsitettävissä niin, että ennen salivihkimistä on about kaikkien pariskuntien annettava vanhimmiston edustajalle selvitys siitä, onko vaiko eikö ole pantu?
Huh huh.

No saattaahan asiaa vihkimisen suorittava veli kysäistä, mutta ei siitä sinänsä poliisitutkimusta tehdä. Kohinaa ja polemiikkia herättää tietysti tapaukset, joissa nuoripari saa normaaliaikaisessa synnytyksessä jälkikasvua vaikkapa 7kk salilla tapahtuneen avioon vihkimisen jälkeen. Näinkin on joillekin päässyt käymään.

[Vieras]

"" Kohinaa ja polemiikkia herättää tietysti tapaukset, joissa nuoripari saa normaaliaikaisessa synnytyksessä jälkikasvua vaikkapa 7kk salilla tapahtuneen avioon vihkimisen jälkeen. Näinkin on joillekin päässyt käymään.""

-Tämä tietysti sisältää väitteen, että virallisesti ei lahko ole tietoinen asiasta ja sen merkityksestä.