Vieras kirjoitti:" Menneinä vuosina taisi olla sellainenkin mielikuva olla, että Jt elää myymällä Wartiotorneja "
Itse en muista tuollaista koskaan kuulleeni, siis nimenomaan Vt-lehtiin liittyen. "Kate" oli nuoruudessani niin mitätön, että sillä ei itseään voinut pitää hengissä. Kokonaan toinen asia oli mainitsemasi nk. kolporteeraus, jossa levitettiin Russelin Raamatuntutkielmia urakalla ja laskuun. Vt-seuran väitteistä poiketen kolporteeraus ei ollut samaa kuin nykyinen nk. tienraivaus. Kolporteeraus on jo nimensäkin mukaisesti
uskonnollisen kirjallisuuden myyntiä. Kolportöörit ostivat kirjoja suuria määriä tukkuhintaan ja matkustivat pitkiä matkoja niitä myydessään. Raamatuntutkijaa, joka satunnaisesti myi ko. kirjallisuutta vaikka asuinpaikkakuntansa naapureille, kutsuttiin tarkka-ampujaksi.
Toki menneinä aikoinakaan kukaan ei ruvennut jt:ksi lehtien takia, lehdet olivat vain yksi työkalu rakkauspommituksessa.
Joo, kyllähän käännytys suoritetaan Vt-seuran kirjojen avulla, pelkkää Raamattua lukemalla kun ei ole pienintäkään mahdollisuutta uskoa samalla tavalla kuin jehovantodistajat.
Työpaikoilla keskustelemisesta ei ole meikäläinen kuullut.
Kahta lukuunottamatta työympäristössäni esiintyneet jt:t eivät ole sanaakaan puhuneet oppiasioista, itse asiassa eivät ole edes tuoneet esille todistajuuttaan. Toinen tunnettiin todistajaksi totaalikieltäytymisensä takia, siis se joka pyysi vapaata kun oli matkustettava Itä-Suomeen vastaamaan pahoinpitelysyytteeseen. Toinen terästäytyi brittiläisessä yökerhossa kun suomalaisia graafisen alan messuorjia osui samaan pöytään ja jaettiin käyntikortteja.
Oletan, että todistajuus tuotiin työpaikoilla herkemmin esille vaikka puoli vuositaa sitten. Nykyään meno tuntuu pidättyväisemmältä.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.