valosta ja sähköstä

[Vieras]

Täällä toi Viljo esiin että valon nopeudella on teoreettinen pohja. Hän viittasi Maxwelliin. Joka oli yhtälöinyt wikipediassa, taikka ne oli sinne otettu muuten.

Illustrerad vetenskap 9/2011 vastaa lukijan kysymykseen, miksi valolla on tämä 300 000 km/sek nopeus, että on mahdotonta vastata. Sitä on pidettävä luonnonvakiona. (s. 12).

Siellä Ruåtsissa on oma kouluopetuksensa, jota he ehkä pitävät...

Mutta jos siihen ei Maxwell sisälly, eivätkä ole opetelleet wikipedian käyttöäkään ?

[Viljo]

Mutta jos siihen ei Maxwell sisälly, eivätkä ole opetelleet wikipedian käyttöäkään ?

Siis kysytkö sinä Veljesseuran Jehovan todistajat -osiossa ruotsalaisten kouluopetuksesta? Sanoisin tämän olevan väärä foorumi sitä varten, kannattaa kysyä Ruotsista.

[Raimo Mylly]

Viljo toteaa aivan oikein - valon nopeudella on teoreettinen pohja. Se näyttäisi teoreettisesti olevan vastaava kuin Maxwellin yhtälöissä todettu sähkömagneettisen aallon maksiminopeus tyhjiössä. Lainaus wikistä:

Maxwell myös näytti, kuinka yhtälöt ennustivat vaihtuvien sähkömagneettisten aaltojen etenevän tyhjässä avaruudessa nopeudella, joka voitiin laskea sähkö- ja magneettiopissa tunnettujen luonnonvakioiden avulla ja joka laskujen mukaan näytti olevan sama kuin valonnopeus.

Nyös Illustrerad toteaa aivan oikein kommentoidessaan valon nopeuden luonnetta. Sehän ei ole sama kuin Maxwellin yhtälö. On kaksi eri asiaa tehdä teoreettinen laskelma tyhjiön mahdollistamasta nopeudesta kuin todeta matemaattisella laskelmalla luonnonilmiön nopeus. Puhumattakaan siitä mikä on suurin mahdollinen luonnossa esiintyvä nopeus. Yksi merkittävä ongelma Maxwellin yhtälön soveltamisesta luonnonilmiöihin on siinä, että matemaattisessa laskelmassa voi esiintyä tyhjiö sen kirjaimellisessa merkityksessä, mutta luonnossa sellaista ei ole. Kuten Enqvistkin totesi, niin olisi paljon helpompaa tehdä oletuksia jos ensiksi tunnettaisiin mm. pimeän aineen ja -energian luonne edes hieman paremmin.

Luonnossa havaittava ilmiö ja teoreettinen laskelma eivät siis välttämättö korreloi keskenään sillä teoria ei aina huomioi käytännön muuttujia. Kuten tyhiön todellista luonnetta.