Onko täällä kellään tietoa terapeutista Helsingin alueella, joka on hoitanut hengellistä väkivaltaa kokeneita? Pitkän mietiskelyn jälkeen olen päättänyt laittaa rahat likoon siihen, että käyn ammattilaisen kanssa läpi uskontoasiat, että voisin vihdoinkin elää ja hengittää rauhassa, katse tulevaisuuteen suunnattuna. En kyllä olisi ollut siihen valmis aikaisemmin, joten nyt olisi hyvä hetki käydä itse "paholaisen" kimppuun
Laittakaa mahdolliset nimet yksärillä, kiitos jo etukäteen, jos joku tietää neuvoa.
Hyvä kysymys noin yleiselläkin tasolla (ilman nimiä).
Terapeuteilla on niitä suuntauksia myöskin, tästä oli ruåtsalaisen Hälsa -leden psykologin palstalla joskus, että tutkimus osoittaisi suuntausta merkittävämmäksi tekijäksi terapeutin henkilön. Yhtään tietämättä tarkoitetaanko että terapeutin pitäisi jotenkin tykätä asiakkaasta, vai hallita hermonsa jäänkylmästi pystyäkseen viiltävän analyyttisen voimansa koko teholla selvittämään...
Terapeutin etsintään kannattaa panostaa ja käydä koeistumassa muutaman kanssa. Terapeutin suuntauksella on tietysti merkitystä mutta sitäkin tärkeämpää on kuinka luonnollinen teidän keskinäinen suhde ja luottamus on.
Kunnioittavasti teidän
Nabander
Olen luvannut vaieta nykyisistä ajatuksistani, siitä mikä koskee entisiä ajatuksiani ei sovittu mitään
Onko täällä kellään tietoa terapeutista Helsingin alueella, joka on hoitanut hengellistä väkivaltaa kokeneita? Pitkän mietiskelyn jälkeen olen päättänyt laittaa rahat likoon siihen, että käyn ammattilaisen kanssa läpi uskontoasiat, että voisin vihdoinkin elää ja hengittää rauhassa, katse tulevaisuuteen suunnattuna. En kyllä olisi ollut siihen valmis aikaisemmin, joten nyt olisi hyvä hetki käydä itse "paholaisen" kimppuun
Laittakaa mahdolliset nimet yksärillä, kiitos jo etukäteen, jos joku tietää neuvoa.
Kuinka vahvasti sitoudut ja oletko valmis kovaan pitkäjänteiseen työhön. Kehätien sisäpuolelta löytyy
nimenomaan asiantuntemusta, voin neuvoa.
Terapeutille saattaa joutua selostamaan JT-käytäntöjä ennen kuin osaavat auttaa. En tiedä, onko hengelliseen väkivaltaan, ohjailuun ja traumoihin perehtyneitä "JT-terapeutteja". Itse olen käynyt, mutta myös ev. lut. papin luona.
Vieras kirjoitti:Terapeutille saattaa joutua selostamaan JT-käytäntöjä ennen kuin osaavat auttaa. En tiedä, onko hengelliseen väkivaltaan, ohjailuun ja traumoihin perehtyneitä "JT-terapeutteja". Itse olen käynyt, mutta myös ev. lut. papin luona.
JT terapeutteja ei ole. Amerikassa on ainakin ollut, yleensä heidän uskonsa totuuteen alkaa joissain vaiheessa lipsumaan. Mormoniterapeutteja löytyy- ihme kyllä- jopa Suomesta.
Psykodynaamista terapiakolukuntaa edustavalle terapeutille ei tarvitse tarvitse itse selittää juurikaan JT-käytäntöjä, hoksaavat ja osaavat auttaa tuloksellisesti.
Eräs kognitiivisen terapiasuuntauksen psykiatri maintsi minulle, että haluaa eläkkeelle siirryttyään perehtyä mielenkiinnosta Jehovan todistajien kronologiateorian logiikkaan. Ehdotin Meiloa tutoriksi. Tässä tapauksessa saattaisi olla kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa löytää joku kypsä harkintakykyinen vanhin, siitä hyötyisivät molemmat ja raportointimahdollisuuden voisi hyödyntää.
Tarkoitin "JT-teraputilla" JT-asioita tuntevaa, joka ei itse ole JT.
Mutta kiinnostava tieto JT:n omista terapeuteista myös.
Aikionaan ei masennusta JT:llä ollut ollenkaan! "Onnellinen kansa". Eikä ollut pedofiliatapauksiakaan (kun ei ilmoitettu viranomaisille). Asioita ei ole, kun ne lakistaan maton alle.
Omassa tapauksessani, kun pyörin vielä geimeissä mukana ja perhe oli hajoamassa, olisin pyytänyt JT:aa terapiaani mukaan, jotta myös veljet ymmärtäisivät, mistä tilanteessani oli kyse ja että uskoni ja perheeni olisi vielä voitu pelastaa. Betelistä sanottiin, että onnistuu ja kysyttiin monta kertaa tekstarilla, että "mikä on lääkärin nimi?" Luulin, että halusivat auttaa, mutta kysyivätkin lääkärin nimeä kysyäkseen "mitä tarvetta on pyytää edustajaa paikalle?". Tässä se JT:n omaehtoinen auttaminen.
Aiheuttavat ihmislle henkisiä kärsimyksiä ja lakaisevat uskontonsa mädän hedelmän maton alle tai kermakakkunsa sisälle näkymättäömiin.
Eikä tavallinen terapeutti riittäis? Ite alotin sopivan tuntuisella kognitiivisen suuntauksen psykologilla käymisen viime keväänä ja kyllä se ymmärtää jotenkuten kun selittää asiasta. Ja vaikka ei ymmärtäisikään niin se ulkopuolisen näkökulma on kuitenkin aika terveellinen imo.
Kuulin muuten JT-psykologistakin Helsingissä. Kuulemma suosittu. Seurakuntalaisten keskuudessa siis.
"Suppose we've chosen the wrong god. Every time we go to church we're just making him madder and madder"
-Homer Simpson
gloo kirjoitti:Kuulin muuten JT-psykologistakin Helsingissä. Kuulemma suosittu. Seurakuntalaisten keskuudessa siis.
Esiinnyin besserwisserinä. Kuulin jo minäkin JT-psykologista joka ottaa vastaan Helsingissä. Hyvin haastellinen konsepti miten adaptoi uskonsa terapiamanuaaliinsa. Mormoneilla on oikein psykiatri Suomessa. Fundamentalistinen uskonnollinen vakaumus viittaa usein hengelliseen stagnaatioon sekä pysyttäytymisessä omalla mukavuusalueellaan.
Amerikassa psykologian tohtori Jerry Bergman konsultoi jopa Hallintoelintä. Jerryn usko totuuteen alkoi kuitenkin lipsumaan kun hän sai ajanmyötä jäsenneltyä oman suhteensa vanhemmilta perittyyn uskontoonsa.
Tuossa lahkosta henkisesti kokonaan eroon pääsemisessä ja haittojen poistamisessa on jotain samaa kuin tupakkavieroituksessa.
Jos tupakan ajattelee läpi, miksi polttaa, mistä on saanut aiheen, mitä siitä saa, niin lopettaminen tuntuu lopulta ainoalta luonnolliselta.
Niinhän se on lahkokin. Jos pelkää, niin voi selvittää lahkon omista papereista, että lopun uhkailu on siltä epäonnistunut päivämäärineen ja perusteineen. On myönnettävä että yritystä lahkolta ei ole puuttunut.
Tupakissakin on lapsena kiinnittänyt huomiota mystiseen ja tärkeäeleiseen tupakointiin, sen ihailu tai tärkeänä pitäminen ihailevien nuorten parista on tarttunut, on vain aina ollut selvä, että jotain siitä saa, nyt jos ajattelee niin vain riippuvuuden ja haittoja terveyteen, rahaan, ehkä hajunkin suhteen on saanut
Terapointi sinänsä ei tietenkään ole tuomittavaa, päinvastoin, mutta omatoiminen terapointikin on mahdollista. Jos lahko on tartuttanut käsityksen että ullkopuoliset ovat...pahoja, ei kai terapeutti voi ulkopuolisia ruveta kehumaan. Lahkoa vailla olleissa yhteisöissä (muita ei ennen 1800 -luvun loppua ollutkaan) on aina ollut hyviä ja pahoja ihmisiä.
Mitä lahko on lopusta kirjoittanut, siitä tutkiskelun jälkeen poistuu kaikki paitsi itse Raamatun teksti. Mutta sehän on ollut vuosituhansia.
Terapoinnissa kai tärkeää on tunnereaktioiden tunnistaminen ja ymmärtäminen, jolla niiden epämiellyttävyys jo poistuukin.
Tupakan jättäminen vaatii myös tapansa puolesta jotakin. Ne kaikki tauon mittaiset ajat tulisi täyttää jollakin mitä ei ole vielä keksinytkään. Pääministeri Sorsahan (ei heinä- vaan Kalevi-) aikoinaan tv:ssä otti pastillejaan kun sanoi jättäneensä piipun.
Tupakka on näköjään helppo jättää lääkärin määräyksestä. Mannerheim teki niin, Sibelius samoin (hän oli saanut paljon lahjasikaareja, ja Ilmari Kianto kuultuaan lopettamisesta pyysi niitä lahjoja, jolloin saikin kertomansa mukaan pahvilaatikollisen sikaaripakkauksia)
gloo kirjoitti:Kuulin muuten JT-psykologistakin Helsingissä. Kuulemma suosittu. :) Seurakuntalaisten keskuudessa siis.
Esiinnyin besserwisserinä. Kuulin jo minäkin JT-psykologista joka ottaa vastaan Helsingissä. Hyvin haastellinen konsepti miten adaptoi uskonsa terapiamanuaaliinsa. Mormoneilla on oikein psykiatri Suomessa. Fundamentalistinen uskonnollinen vakaumus viittaa usein hengelliseen stagnaatioon sekä pysyttäytymisessä omalla mukavuusalueellaan.
Amerikassa psykologian tohtori Jerry Bergman konsultoi jopa Hallintoelintä. Jerryn usko totuuteen alkoi kuitenkin lipsumaan kun hän sai ajanmyötä jäsenneltyä oman suhteensa vanhemmilta perittyyn uskontoonsa.
Eikös tuo Bergman menettänyt oikeutensa toimia psykologina, tai ainakin saanut kenkää liitosta?
Vieras kirjoitti:
Eikös tuo Bergman menettänyt oikeutensa toimia psykologina, tai ainakin saanut kenkää liitosta?
En ole seuraillut viime vuosina mitä Bergmanille kuuluu. Tiedemiespiireissä hän uskonnollisen taustansa aiheuttamilla näkökulmilla leimautui jollaintapaa höppänäksi. So what.
Seurakuntalaisten keskuudessa siis.