monoa tatuoinnin takia?

[silmänsä avannut]

Onko kenelläkään kokemusta tatuoinnin ottamisesta silloin kun oli vielä virallisesti JT? Saako monoa jos ottaa tatuoinnin ja "jää kiinni" eikä kadu? Ja jos tulee sanomista, onko tatuoinnin sijainnilla merkitystä, vai saako samat nuhtelut ja rangaistukset paikasta riippumatta?

Kuinka moni on ottanut tatuoinnin sen jälkeen kun on eronnut tai erotettu? Onko kuvillanne jotain syvempiä merkityksiä?

Itse harkitsen ottavani jonkun tekstin, joka liittyy menneeseen aikaan jt:nä ja siitä irti pääsemiseen. Tyyliin "memories always leaves a mark".

[Tony]

Tatuointi ei taida olla erottamisperuste. Ei sitä toki ilolla tervehditä, ja teokraattisessa uraputkessa eteneminen vaikeutuu merkittävästi, mutta ihan kenkää siitä ei ymmärtääkseni tarjoilla.

[loikkarisusi]

Minulla on ollut tatuointi jo jt-aikana, ja luulen että pieni osa siitä on kyllä voinut vilahdella kokouksessa paidan kaula-aukosta. Kukaan ei kuitenkaan ole tullut huomauttelemaan, joten luultavasti jollei tatuointia varsinaisesti esittele niin se saa olla olemassa.

Luulisin kuitenkin, että erottamisperusteeksi voisi riittää joku "sopimaton" tatuointi tai sen ottaminen näkyvään paikkaan ja sen esitteleminen avoimesti.

[Seuraaja]

"Ihmisen keho on luonnostaan niin kaunis ettei sitä ole syytä piirustella", jotenkin näin sanoi eräässä haastattelussa eräs suomalainen tunnettu korusuunnittelija ja minä olen kyllä samaa mieltä.

Olen ajatellut miltä nuo tatuoinnit näyttävät kun ikää tulee ja iho muuttuu, no ei varmaankaan yksi tai kaksi pientä tatuointia vielä häiritse ikääntyessäänkään mutta useampi kyllä.
- nykysinhän monet aloittavat tatuoinnin ja jatkavat sitä laajentaen kuvioita jokapuolelle kehoa.
Itse en ottaisi tatuointia korostaakseni jotakin persoonallisuuteni ominaisuutta tai lisätäkseni jotakin kuvitteellista viehätysvoimaa kun kuitenkin näissä asioissa voi mieli muuttua.
Katson mieluummin esim. aitoja ruusuja puutarhassa tai niistä tehtyjä maalauksia seinällä jolloin voin katsella niitä pitkäänkin tuntematta oloani kiusaantuneeksi tai pelkäämättä että mielenkiinnon kohteeni sanoo: "mitä tuijotat?"

Vartiotornin verkkokirjastossa on aihetta käsitteleviä artikkeleita joista erästä lainaten:
"" Tatuoinnit voivat muiden muotivillitysten tavoin menettää aikanaan hohtonsa. Mitä arvelet, onko olemassa sellaisia vaatteita – farkut, paita, mekko – tai sellaisia kenkiä, joista pidät niin paljon, että voisit sitoutua pitämään niitä lopun elämääsi? Ei tietenkään! Mallit, leikkaukset ja värit muuttuvat. Tatuoinnista on kuitenkin, toisin kuin asusteista, vaikea päästä eroon. Sitä paitsi se mikä on sinusta ”siistiä” 16-vuotiaana, ei välttämättä viehätä sinua, kun tulet 30-vuotiaaksi."" g03 22/9 s. 25-27
Olisiko minun sopivaa ottaa tatuointi?

- tässä on kyllä ajatusta...

[Mag Mell]

Itse en ottaisi tatuointia korostaakseni jotakin persoonallisuuteni ominaisuutta tai lisätäkseni jotakin kuvitteellista viehätysvoimaa

No eipä varmaan kukaan muukaan ota tatuointia noista syistä..!

Itse harkitsen ottavani jonkun tekstin, joka liittyy menneeseen aikaan jt:nä ja siitä irti pääsemiseen. Tyyliin "memories always leaves a mark".

Varsin hyvä ajatus, mutta ennen tatskapaikan tuoliin istumista kannattaa kuitenkin varmistua kieliasusta.

Olen ajatellut miltä nuo tatuoinnit näyttävät kun ikää tulee ja iho muuttuu, no ei varmaankaan yksi tai kaksi pientä tatuointia vielä häiritse ikääntyessäänkään mutta useampi kyllä.

Tai sitten eivät.

[silmänsä avannut]

Itse harkitsen ottavani jonkun tekstin, joka liittyy menneeseen aikaan jt:nä ja siitä irti pääsemiseen. Tyyliin "memories always leaves a mark".

Varsin hyvä ajatus, mutta ennen tatskapaikan tuoliin istumista kannattaa kuitenkin varmistua kieliasusta.

Jeps, tuo oli siis esimerkki että tuon suuntaista. Tuo mainitsemani memories-teksti tuli vain ensimmäisenä mieleeni. Se teksti mihin päädyn, ei päädy tänne julkiseksi ennenkuin olen itse virallisesti järjestöstä eronnut. sattuineista syistä...

Olisi kiva tietää minkälaisia tatuointeja palstalaisilla on!

ja vielä seuraaja:lle
En pyytänyt mielipidettä siitä laittaisitko itse tatuointia, enkä pyytänyt saarnaa siitä miksi mielestäsi tai seuran mielestä ei tatuointia kannata/saa ottaa. Olen itse henkilökohtaisesti sitä mieltä, että jos haluan tatuoinnin, niin myöskin sen otan kunhan ensin keksin sopivan tekstin.
Haluan tekstin joka muistuttaa siitä miten olen joutunut koko lapsuuteni ja tähän aikaan asti taistelemaan itseni kanssa sisäisesti siitä että minun olisi muka pakko uskoa että tämä on totuus, ja joka muistuttaa samalla myös siitä, miten siitä on alkanut pääsemään voitolle ja eroon... Tiedättehän itsekin eronneina minkälaisia tunteita herättää kun hoksaa, että on kusetettu koko elämänsä ajan.

Joten, kiitos vastauksestasi seuraaja, mutta älä vastaa aloittamaani topikkiin, jos sinulla ei ole asiallista suoraa vastausta johonkin esittämääni kysymykseen.

[Seuraaja]

Varmaankin sinulle tulee selväksi se: - tullaanko sinut erottamaan, silloin kun otat valitsemasi tekstin kehoosi ja kysyt sittemmin vanhimmistolta: " onx tää sopiva"...??? -vai olisiko vielä jotain neuvotteluvaraa...

- jokatapauksessa mielestäni tulisi odottaa siihen saakka kun on juriidisesti täysi-ikäinen ja siten vastuussa itselleen omista päätöksistään, tämä ihan näin vanhemman ihmisen neuvona.
Laitoin tuon lainauksen kirjallisuudesta jossa aihetta käsitellään ainoastaan olettaen että sillä on sinulle vielä jotain merkitystä mitä "seura" ajattelee tatuoinneista sillä onhan se hyvä tietää mitä vastaan "kapinoi"...

Sitten mitä minuun tulee niin en ole koskaan ollut kastettu joten en ole myöskään tullut mistään erotetuksi.

[silmänsä avannut]

Varmaankin sinulle tulee selväksi se: - tullaanko sinut erottamaan, silloin kun otat valitsemasi tekstin kehoosi ja kysyt sittemmin vanhimmistolta: " onx tää sopiva"...??? -vai olisiko vielä jotain neuvotteluvaraa...

- jokatapauksessa mielestäni tulisi odottaa siihen saakka kun on juriidisesti täysi-ikäinen ja siten vastuussa itselleen omista päätöksistään, tämä ihan näin vanhemman ihmisen neuvona.
Laitoin tuon lainauksen kirjallisuudesta jossa aihetta käsitellään ainoastaan olettaen että sillä on sinulle vielä jotain merkitystä mitä "seura" ajattelee tatuoinneista sillä onhan se hyvä tietää mitä vastaan "kapinoi"...

Sitten mitä minuun tulee niin en ole koskaan ollut kastettu joten en ole myöskään tullut mistään erotetuksi.

täysi-ikäisyyden raja on menny mulla rikki jo vuosia sitten. Tarkemmin kun ajattelen, niin eipä sillä ole minkäänlaista merkitystä saanko monoa vai en, jokatapauksessa kunhan saan asioita vielä vähän järkkäiltyä, niin erokirje lähtee vanhimmistolle.

Sitten mitä minuun tulee niin en ole koskaan ollut kastettu joten en ole myöskään tullut mistään erotetuksi.

miksi siis vastailet tähän topikkiin jos et kerran kuulu kysymyksen kohderyhmään?

[Vieraas]

Varsin hyvä ajatus, mutta ennen tatskapaikan tuoliin istumista kannattaa kuitenkin varmistua kieliasusta.

Totta... Moni on näitä esimerkkejä varmaan nähnytkin:



Oikea sanontahan kuuluu: "Where there's a will there's a way." = "Siellä missä on tahtoa on myös tie/tapa." Ylempi rivi on täyttä finglishiä, eikä "road" kuulu tähän mitenkään. Sanasta "will" on lisäksi tainnut tulla "mill" eli mylly.



Tämän taas pitäisi olla "The winner will never give up, the quitter will never win." = "Voittaja ei koskaan luovuta, luovuttaja ei koskaan voita." Donor tarkoittaa esim. elimenluovuttajaa.

[Markku Meilo]

Totta... Moni on näitä esimerkkejä varmaan nähnytkin:

Ei kannata huolestua, onhan englanninkieltä läheisesti muistuttava kieli maailman laajimmin levinnyt käyttökieli.

Mitä sitten tatskamonotukseen tulee, niin lähimmäksi tulee vanhinten mielivalta. Jos vanhimmat haluavat henkilöstä eroon jostain muusta syystä, niin he antavat ohjeita (joita kohde ei todennäköisesti täytä) ja mono heilahtaa siitä, ettei ko. ohjeita noudateta. Räikein tietämäni on tapaus, jossa tarjottiin monotusta jos ei kohde käy kokouksissa. Kohteen kysyessä monotetaanko kaikki kokouksissa käymättömät, oli vastaus kieltävä.

[sinner74]

En varsinaisesti ota kantaa itse kysymykseen, mutta olen usein ihmetellyt ihmisten tatuointien ottamisvimmaa. Joskus niitä nähdessä tuntuu, että onkohan hommeli mietitty ihan loppuun asti?

Minäkin olen haaveillut tatuoinnista. Kerran melkein teetetinkin, mutta viime hetkellä inspiroin oharit. Jotenkin tuntui, että se olisi liian pysyvää, ja kertoisi ehkä 20 vuoden päästä asian, jota en enää siinä vaiheessa välttämättä allekirjoittaisi.

[Markku Meilo]

Tai sitten eivät.

Jumankaude kuinka monen paidan hinnan tossa mies säästikään. Talvellakin riittäisi topaptakki niskaan ja menoksi, Siwan kassa ei edes huomaisi.

[loikkarisusi]

Komppaan Mag Melliä:

[/quote]

Niin, ja minulla on ihollani omaa piirrosjälkeäni, enkä ihan heti usko että esteettiset arvoni noin vain muuttuvat. Epäilemättä ne vaatteideni alta käsin korostavat myös "kuvitteellista viehätysvoimaani"

On toki vähän eri asia ottaa tatuointi teininä Camdenissa hetken mielijohteesta tai tatuoida vaikka tyttöystävän nimi hauikseen (love 4-ever), mutta noista ei onneksi tässä ketjussa ole kysymys.

[Kivikko]

Nuoret kysyvät-palsta käsitteli aihetta ihan asiallisen tuntuisesti 22.9.2003 numerossa, "Onko minun sopivaa ottaa tatuointi".
Vaikka kirjoitus on kielteinen sävyltään, sen ottaminen jätetään omaksi päätökseksi. Kirjoituksessa myös huomioidaan, ettei tatuoinnit kieltävä Mooseksen laki ole enää voimassa, ja sanoo rajoitukseksi vain:

"Jos olet kristitty, et varmaankaan haluaisi panna kehoosi – edes väliaikaisesti – merkkiä, joka toisi vähäisessäkään määrin mieleen pakanuuden tai väärän uskonnon harjoittamisen ."

Sanktioita ei siis tämän kirjoituksen perusteella tatuoinnista saisi tulla, varsinkaan jos se on tarvittaessa piilotettavissa vaatteiden avulla, eli ei ole provosoimassa muita seurakuntalaisia.

[Kynsilakka]

Onko kenelläkään kokemusta tatuoinnin ottamisesta silloin kun oli vielä virallisesti JT? Saako monoa jos ottaa tatuoinnin ja "jää kiinni" eikä kadu? Ja jos tulee sanomista, onko tatuoinnin sijainnilla merkitystä, vai saako samat nuhtelut ja rangaistukset paikasta riippumatta?

Tiedän vanhimman vaimon, joka on ottanut tatuoinnin ainakin kymmenen vuotta sitten, eikä mitään seuraamuksia asiasta ole ollut. Ja siis henkilö on edelleen aktiivinen todistajissa. Tatuointi on näkyvällä paikalla eikä siitä siis mitään sanomista ole tullut.