Valvoja: Moderaattorit
Huolestuneisuutesi tuot kuitenkin jälleen kerran esille nimenomaan tiedottamiseen varatulla palstalla?Aaron kirjoitti:En tarkoita tällä välinpitämättömyyttä ja tiedottamista koskevia asioita.
Mikä on nyt taas se Tellusta syleilevä ongelma, jota vastaan olet kehittänyt ratkaisun?Informaation ja tiedon jako on sinänsä hyve, mutta kaikki me kuolemme ja on viisasta miettiä mihin käyttää aikansa...
Voimaantuminen tässä yhteydessä on realisoitunut muiden tuntemuksien vähättelynä ja perustellun kyseenalaistamisen mitätöintinä, joten ainakaan siltä pohjalta ajateltuna kokemasi voimaantuminen ei kuulosta kovin hyvältä ajatukselta laajemmassa mittakaavassa.Aaron kirjoitti:Usein pelko on syynä vihaan, syyttelyyn ja häpeään - voisimmeko kehittää rohkeutta niin että jokainen tuntisi voimaantuvansa kuten itse olen kokenut?
Eikö voimaantuneilla ei ole omaa kesksutelupalstaa, jossa voisivat voimaannuttaa voimaantumista kaipaavia?Aaron kirjoitti:No syynä kirjoitteluuni on omat kokemukseni voimaantumisesta.
Tää sun juttu on ihan samaa tasoa kuin edelliselläkin nimmarilla suoltamasi. Teoreettista ympäripyöreää maailmanparannusta, josta ei saa otetta.Tietenkin toivon, että jokainen kokisi sen ja tarjoan apuani sellaisen löytämiseen. Se muuten ei ole diibadaabaa, kuten Tony sanoi.
Sellaista profetiaa ei ole olemassakaan, joka liittyisi täällä kirjoitteleviin henkilöihin.Sen sijaan, että meistä tulisi "profetioita täyttäviä uhreja"...
Mitä moitittavaa on perustellussa syyttämisessä, syyttäjät saavat oikein palkkaa siitä? Ja ainakaan minä en näe moitittavaa epäkohtien esittämisessä....jotka rakastaa syyttämistä ja epäkohtien esittämistä...
Onkos nää nyt niitä mainitsemiasi lähimmäisiä, joiden tuli antaa mennä ansaan heitä varottamatta ja muutenkin elää omaa elämäänsä?...voisimmeko yrittää nähdä ja kehittää lähimmäistemme voimavaroja?
Niin ja sitten?Usein pelko on syynä vihaan, syyttelyyn ja häpeään...
Jos voimaantuminen aiheuttaa kirjoitus- ja asennoitumistyylisi, niin kokeiluun tarvittavaa rohkeutta minulla ei ole, eikä haluakaan.- voisimmeko kehittää rohkeutta niin että jokainen tuntisi voimaantuvansa kuten itse olen kokenut?
Eikö todellakaan ole muuta palstaa aiheelle?Kysymys ei ole oikeastaan yliluonnollisista asioista vaan terveystieteestä - lue Tony ja muutkin vaikka "kuntoutuksen perusteet".
Se on sun taholta ollut minimaalista jos sitäkään sun voimailukirjoittelussa. Palstan osion kuvaus on: Yleistä keskustelua Jehovan todistajista.Aaron kirjoitti:No keskustelu on jehovantodistajuudesta...
Mutta toisaalta et halua että täälläkään mitään mielipiteitä annetaan, koska kirjoitat että "eikö ole parasta olla juuri sellainen kuin on ja sallia muidenkin sitä olla mitä he ovat valinneet olla vaikka he eivät olisikaan sitä omasta mielestä itse valinneet " ? En itse ole tainnut koskaan keskustella kanssasi, mutta näin ketjun sivustaseuraajana tuntuu ettet oikein itsekään tiedä mitä tahdot. Meillä tosiaan on oikeus mielipiteeseen koskien järjestön epäkohtia yms. Mielipiteeseen, jota yrität evätä?palstan sääntöjen mukaisesti: 2 § Mielipiteen vapaus
Jokaisella kirjoittajalla on oikeus omaan mielipiteeseensä, uskonnolliseen tai muuhun vakaumukseensa
Liittyessäni en kyllä kokenut saaneeni mitään henkilökohtaista vastuuta valinnoistani. Kaste oli enemmänkin kohtalon määräämää. Totta tosin oli että tuolla valinnalla loin itselleni ongelmia.. kunpa en olisi koskaan tehnyt sitä. Todellakin syytän siitä järjestöä ja sen toimintamalleja. Se ei anna juurikaan mahdollisuutta valita ainakaan käytännössä tuleeko sinusta jehovan todistaja vai ei. Mustaa valkoisella olevat lauseet valinnanvapaudesta on kutakuinkin joku muodollisuus todellisuuteen verratenMiten paljon epäoikeudenmukaisuutta maailmassa onkaan niin kysymys on silti henkilökohtaisista valinnoista. Useimmin luomme itse omat ongelmamme - meillä on kuitenkin taipumus siirtää voinnistamme vastuu muille ja syyttää jotain tahoa.
Kun se olisikin noin suoraviivainen valintakysymys. Esimerkiksi henkilökohtaisesti valitsin munasoluun kiinnittyessäni, että haluan olla jehovantodistaja? Lapsilta ei paljon kysellä, miellyttääkö vanhempien hihhulointi.Aaron kirjoitti:Miksi kannattaa kiinnittää huomiota toisten valintoihin kun emme kuitenkaan voi vaikuttaa niihin?
No jos omalta kohdaltani mietin, en voi antaa itselleni anteeksi sellaista, mistä en ole itse aiheuttamalla ollut vastuussa. Vanhemmilleni olen antanut anteeksi ajat sitten, he olivat nuoria ja sinisilmäisiä, luulivat tekevänsä oikein.Aaron kirjoitti:Paraneminen alkaa siitä, kun antaa ensin itselleen anteeksi. Sillä miten voi antaa toiselle sellaista mitä ei itse omaa?
Tässähän tulikin nurjaa puolta hienosti esitettynä. Juuri näiden asioiden tietämättömyys ei anna kovinkaan suurta valinnanvapautta todistajalle. Täällä esitettyjen asioiden valossa, nurja puoli nähtynä annetaan lukevalle todistajalle aivan oikeasti ensimmäistä kertaa valinnanvapaus elämässään, ollako mukana vai ei. Tosin järjestö evää tuonkin vapauden niin hyvin kuin mahdollista.Sen sijaan Vartiotorniseuralle instituutiona en voi antaa ikinä anteeksi, se käyttää tietoisesti hyvin koeteltuja indoktrinaatio- ja mielenhallintamenetelmiä oman agendansa ajamiseen. Jos Saatana on olemassa, se pesii juuri tuollaisissa itseriittoisissa, epädemokraattisissa ekosysteemeissä.
Aaron kirjoitti:Itse olen sitä mieltä että kaikki tulee esittää kuten sen kokee - jehovan todistajat järjestönä ei ole henkilö vaan koostuu useista ihmisistä, jotka saattavat sokesti uskoa omaan näkemykseen ja kuinka monet siihen uskovatkaan. Kuitenkin kokemukseni ja näkemykseni mukaan olisi viisasta olla välittämättä järjestöstä, joka esittää asiansa kuten esittää ja keskittyä omaan tekemiseen - jollakin tasolla kysymykset kyseisestä uskonnostahan täytyy vaivata jos sille omistaa elämänsä ja se on enempi tulta ruokkiva asenne kuin glorian siirtämistä. Tämäkään palsta ei ole siinä onnistunut vaan narsistiset itsetyytyväiset ihmiset rakastavat sitä että TE kärsitte koska osa teistä on samanlaisia, ihmisiä jotka luulevat olevansa oikeassa...
Eroamista seuranneen ahdistusvaiheen jälkeen en ainakaan itse ole kokenut tarvetta "raivoamiseen", järjestön jatkuvien kusetusten esilletuomiseen kyllä. Hermostuneena tai raivoten näitä asioita on vaikea edes käsitellä.Aaron kirjoitti:Eikö hermostuminen ja raivoaminen ole syyllistämistä ja loppujen lopuksi itsensä rankaisua kun toinen osapuoli ei omista sinulle ajatustakaan?
Kun puolet elämästä tärvääntyi edellisen polven virheeseen, niin oli aika kallis opetus. Että kiitosta vaan Brooklynin suuntaan, nyt tiedän.Aaron kirjoitti:Etkö pohjimmaltasi sano, että Jehovan todistajat ovat syynä ongelmiisi kun sinun kannattaisi oppia jopa kiittämään heitä sillä olet saanut arvokkaan opetuksen siitä mitä rakkaus ei todennäköisesti ole?
Kyllä organisaatiota, tai ilmiötä, voidaan huoletta tarkastella ikäänkuin itsenäisenä yksikkönä sen pohjalta, minkälaista tulosta se saa aikaan. Jos viivan alle jää pääasiassa onnettomuutta, voidaan lafkan väittää olevan mätä. VT-seura on, läpimätä.Aaron kirjoitti:Itse olen sitä mieltä että kaikki tulee esittää kuten sen kokee - jehovan todistajat järjestönä ei ole henkilö vaan koostuu useista ihmisistä, jotka saattavat sokesti uskoa omaan näkemykseen ja kuinka monet siihen uskovatkaan.
Olen täysin samaa mieltä, järjestön propagandasta ei kannata välittää tuon taivaallista. Sen toimien tarkastelu on kuitenkin yleishyödyllistä sen uhrien kannalta. Esimerkiksi minulle tämä foorumi on ollut korvaamaton apu. Uskoisin että sinullekin, ainakin jossain vaiheessa?Aaron kirjoitti: Kuitenkin kokemukseni ja näkemykseni mukaan olisi viisasta olla välittämättä järjestöstä,
Luulisin tuon olevan itsestäänselvää jokaisen kohdalla. Omaa tekemistä pohtiessa on kuitenkin myös arvokasta ymmärtää olosuhteet, joista on elon polulla nauttinut. Jälleen, siihen käy erinomaisena apuna saman mankelin läpikäyneiden vertaiskokemukset. Ja myös nykyajatukset.Aaron kirjoitti: keskittyä omaan tekemiseen
Ainakaan minä en enää kärsi. En myöskään luule olevani oikeassa, esitän vain mielestäni hyvin perustellun näkökulman. En koe omistaneeni elämääni tälle "asialle", herrajumala sentään.Aaron kirjoitti:
- jollakin tasolla kysymykset kyseisestä uskonnostahan täytyy vaivata jos sille omistaa elämänsä ja se on enempi tulta ruokkiva asenne kuin glorian siirtämistä. Tämäkään palsta ei ole siinä onnistunut vaan narsistiset itsetyytyväiset ihmiset rakastavat sitä että TE kärsitte koska osa teistä on samanlaisia, ihmisiä jotka luulevat olevansa oikeassa...