Lahkovieroitus valokopioin

[Vieras]

Lahkovieroituksesta vanhan kirjallisuuden näyttein

Olen kuullut että näillä nettipalstoilla on mainittu keinona lahkolaisen vieroittamiseen lahkon vanhan kirjallisuuden toimittaminen postiluukkuun ja kun olen niin itsekin tehnyt niin kerron kokemuksista opiksi, mielipiteitä varten, kehityksen pohjaksi, tiedoksi jos joku niistä tietoa saisi, vaikkapa viihteeksikin jos jonkun suupieltä nykisi.

Olen jokseenkin aina harrastanut liikuntaa jossakin muodossa ja jollakin tasolla. Kulkuälineeksi oli helppo ottaa villari. Sieltä Caitzun sivuilta löytyy näytteitä. Semmoisista tein myös yhdistelmäkopioita, esim. Herätkää nro 23 v. 1968 s. 11, kohta "Kun Jehovan todistajat julistivat, että historian suurin ahdistuksen aika alkaa vuonna 1914, mitä muut sanoivat..." ja viereen kirjasta "Täyttynyt Salaisuus" kohta "tutki uudestaan rinnakkaisarmohallituksien taulua RAAMATUNTUTKIELMIEN II osassa, sivulla 260 ja 261, muuta 37 40:ksi, 50 73:ksi ja 1914 1918:ksi ja me uskomme sen olevan oikean ja täyttyvän "suurella voimalla ja kirkkaudella" ". Varmuuden vuoksi vielä punaviiva vuosilukujen alle ja välille.
Samalle kopiosivulle mahtui vielä VT 18.8.1967 s. 378 "Jotkut ovat kutsuneet Jehovan todistajia vääriksi profeetoiksi, koska he ovat menneinä aikoina nähneet asioita jollakin tavalla ja myöhemmin ovat tehneet muutoksen virallisissa julkaisuissaan.....myöhemmin he ovat Jumalan sanasta saaneet tietää, mikä hänen tahtonsa on, ja ovat tehneet tarvittavat oikaisut. Väärät profeetat eivät oikaise itseään. Jumalan kansa oikaisee" punaviiva alle ja viereen 5 Moos 18:21-22. Valokopiointi tietysti niin että painotuotteen yläreunassa nimi ja sivunumero näkyvissä.

Olisiko ehkä parisenkymmenen todistajan postiluukkujen kierros joka tuli käytyä, yleensä yksi kopio kerralla, toisella kertaa toisenaiheinen.

Yksi vieroitettava oli erikoistapaus, minulle sopi, että vein hänen pihapostilaatikkoonsa tuolloin päivittäin kopion. Mukana oli jo otteita lahkon luonnonopin virhekohdista vierellään otteita tietokirjoista. Kesäaikaa, ainakin 2,5 tai 3,5 kk tuli jatkettua, kunnes jt ponkaisi pensaan takaa ranteeseeni kiinni, "et tuo minun postilaatikkooni törkypostia". Purskahdin nauruun, hänhän ei sääntöjensä mukaan saanut tehdä mitään. Piti kuitenkin ranteesta kiinni lähtiessäni niin että asfaltti pölysi 1,5 m matkalta kunnes tennarit tökkäsivät ja uhkasi nenälleen meno ja joutui päästämään irti. En halunnut kärjistää silloin vieroitusta, vaan lopetin.

Muuan kerrostalopostiluukku osoittautui jakeluni vähän aikaa harvakseltaan jatkuttua kiinniruuvatuksi ja sauma kitatuksi. Miten lie postin jakelun kanssa, en tiedä.

Osoitteenmuutoksia ilmeni, nelisen kpl, 3:n kohdalla tuli tunne ettei vain syynä ollut jakelu. 1:n kohdalla päinvastainen tunne, ei johtunut jakelusta, asukas kerran huutikin, nopeita kun todistajat ovat, pihaan rynnäten pyöräni perään "hei..." välittäköön vaikka Jehova perille tästä myöhästyneen vastaukseni, hei. Mutta hän ei salannut osoitettaan ja laitoin postitse seuraavan jakelun kauempana olevaan osoitteeseensa.

Kerran tuli tunne, että kierroksestani oli puhuttu lahkossa ja että se olisi jotenkin tehonnut tarkoittamallani tavalla, koska ilmeni suoranaisia vastatoimia. Eräs jt joka esiintyy julkisuudessakin, tuli postilaatikolleen pihastaan samaan aikaan ikään kuin olisi tiennyt olla valmis, kun postilaatikon saranat antavat äänimerkin. Hän nappasi valokopion ja repi sen roskalaatikkoon sekä painokkaasti ja tunteisiin vedoten toivoi lopettamista. Minä läksin, mutta pyöräilinkin vain korttelin ympäri ja kun taas postilaatikon äänimerkki kuului, vastauksessaa oli tunteisiin vetoavan äänensävyn tilalla epätoivoinen sävy.

Olisihan sitä voinut sanoa vaikka että ne ovat jehovantodistajien julkaisuja, kyllä niitä saa jakaa, mutta periaatteessa olin päättänyt puhumattomuudesta. En olisi voinut käyttää esim. 1 h/asiakas enkä uskonut hyvään vaikutukseen. Keskustelu tuntuisi arvaamatomalta ja jos jt:n mielestä jotenkin häviäisin, olisin ollut jakelussa sitäkin pakanalllisempi.

Panin merkille että naapurit kiinnittivät huomiota. Mennessäni kerran äänimerkkipostilaatikolle naapuri oli menossa autolleen ja oli näköjään näennäisesti kiinnittämättä huomiota, mutta jokin väkinäisyys taikka jännittyneisyys olemuksessa ja liikehtimisessä toi esiin että hän pani asian merkille .

Muuan terhakan kiukkuinen nais-jt kysyi portaikossa puolestaan, että kun heille oli tiputettu propagandaa, että olinko se minä. Oliko teokraattista sodankäyntiä, mutta ajattelin että kyseessä oli puhtaasti valokopioita uskonnollisesta, hänen omasta hengellisyydestään joten saatoin kieltääkin propaganda-asioilla olemisen. Joskus hänen ovensa takaa oli kuulunut voimakkaasti tömistävät asekeleet lähenevän valokopiota.

Toinen muuan oli tiennyt aivan juuri varautua, kun oli ruutupaperille kirjoittanut ja oveen kiinnittänyt torjuvan asenteensa ja vetosi että "...on tunnettava vastuu". Niinpä maailmaa katsotaan erilaisista vinkkeleistä. Oliko kierroksen postiluukkujen takana sovittu puhelinsoitosta käynnissä olevasta kierroksesta ?

Jakeluhan voisi toimia siten, että tosiasia kopiosta paljastuu ja jää mieleen, ja kun jt ihmettelee uutta oppimuutosta niin palautuisi valokopiokin mieleen, kun lahkossa sattuu kohdalle jonkinasteinen pettymys, kopio palautuu mieleen ja vahvistaa kyseenalaistamista. Muuten koska lahkossa on myös vilpittömiä ihmisiä, pettymys on myös lahkotoverin osakseen saama vääryys.

[Vieras]

Selvä..

[Lehtiveli]

Johan on ahkeraa toimintaa Itse en kyllä jaksaisi lappusia jaella. Toivottavasti joku pääsee työsi ansiosta vapautumaan, vaikka tietysti riskinä on se perinteinen "vaino tarkoittaa että olen oikeassa". Tämähän pätee myös netissä käytäviin keskusteluihin.

[Pehmoluopio]

Oveen tai postilaatikkoon voi jeppu liimata vaikka lapun "ei Jehovan todistajien julkaisuja!"

[Tony]

Tässä korostuu se kiusallinen asia jehovantodistajien kannalta, että he kyllä saavat levittää propagandaansa ja tuomita ihmisten maailmankatsomuksen, mutta samaa ei enää sallita muille, kun kyse on todistajien uskon tarkastelemisesta.