Matteuksen evankeliumin ajoittaminen

[Masterpiece]

Miten Vartiotorni ajoittaa Matteuksen evankeliumin? Olen ymmärtänyt, että UMK:n takasivuilla olisi jokin lista, jossa Matteus olisi ajoitettu vuodelle 41? Mitä vittua? En ole koskaan kuullutkaan, että kukaan ajoittaisi Matteuksen noin aikaiseen vaiheeseen. Yleensä kuulee, että Markus ajoitetaan tyyliin 50 luvun loppupuolelle, mutta että Matteus 40-luvulle? Mihinkä tämä perustuu? Onko Seuralla jotakin kirjallisuutta aiheesta?

[Kaarmis]

Noin ihan mututuntumalla heittäisin Matin räpellyksen noin sata vuotta myöhemmäksi. Ei ole ensimmisenkään evankeliumin kanssa yhtään historialliskriitistä syytä olettaa, että ensimmäinenkään evankeiliumi olisi silminnäkijän kirjoittama.

[Ariadna]

En ole koskaan kuullutkaan, että kukaan ajoittaisi Matteuksen noin aikaiseen vaiheeseen. Yleensä kuulee, että Markus ajoitetaan tyyliin 50 luvun loppupuolelle, mutta että Matteus 40-luvulle? Mihinkä tämä perustuu? Onko Seuralla jotakin kirjallisuutta aiheesta?

Käsittääkseni tuo ajoitus perustuu Eusebioksen kirkkohistoriaan, joka pohjautuu mm. silloisen ja nykyisenkin katolisen kirkon harhaoppineeksi sijoitetun Origeneen kirjoituksiin.

Onko Seuralla jotakin kirjallisuutta aiheesta?

Eusebioksesta ainakin löytyi monta.

http://wol.jw.org/en/wol/s/r16/lp-fi?q=eusebios&p=par

Markuksen evank. katsotaan olleen vanhin ja pohjana muille evankeliumeille ja se näyttää Seuran mukaan kirjoitetun 60-65, joka lähentelee muiden tutkijoiden mukaista ajoitusta, n.60-70 lukua.

Kuten tiedetään, niin alkukristittyjen Raamattu oli Septuaginta ja Markuksen evankeliumi sisältää siitä runsaasti (150) lainauksia ja sen katsotaankin olleen Midrash eli VT-kommentaario, tässä pieni näyte esim. Markuksen 13 luku:

13:2----Daniel 11:22
13:5-6----Daniel 12:7
13:7----Daniel 2:28, 7:21,8:19, 8:23, 9:26, 11:25
13:8----Jes.19:2, 2.Aik.15:6
13:12:---- Daniel 11:32,35
13:13---- Daniel 9:27, 11:31,12:11, 1.Moos.19:17, 1.MakkaB.1:52
13:19----Daniel 12:1
13:22---- 5.Moos.13:2
13:24 ---Jes.
13:26----Daniel 7:13
13:27--Sak. 2:10, 5.Moos.30:4

[Tony]

Kirjoitusaika. Lukuisissa Matteuksen evankeliumin käsikirjoituksissa (jotka kaikki ovat 900-luvun jälkeiseltä ajalta) on lopussa jälkikirjoitus, jonka mukaan kertomus kirjoitettiin suurin piirtein kahdeksantena vuonna Kristuksen taivaaseennousemisen jälkeen (n. v. 41). Tämä pitää yhtä sisäisten todisteiden kanssa. Jerusalemin tuhoa koskevan Jeesuksen profetian täyttymykseen ei viitata lainkaan, minkä perusteella evankeliumi olisi kirjoitettu ennen vuotta 70 (Mt 5:35; 24:16). Lisäksi ilmaus ”aina tähän päivään asti” tai ”aina tähän päivään saakka” (27:8; 28:15) osoittaa, että käsiteltyjen tapahtumien ja kirjoitusajan välissä kului jonkin verran aikaa.

Matteuksen evankeliumin helmiä

JEHOVA JUMALA henkeytti entisen veronkantajan Matteuksen kirjoittamaan kiehtovan kertomuksen Jeesuksen Kristuksen syntymästä, elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Useiden 900-luvun jälkeen valmistettujen käsikirjoitusten lopussa sanotaan, että tämä evankeliumi kirjoitettiin suunnilleen kahdeksantena vuonna Jeesuksen taivaaseen nousemisen jälkeen (n. v. 41). Tämä ei ole ristiriidassa sisäisen todistuksen kanssa, koska kertomus päättyy siihen, kun Jeesus vuonna 33 antaa valtuutuksen opetuslasten tekemiseen, eikä siinä puhuta mitään siitä, että roomalaiset tuhosivat Jerusalemin vuonna 70.

KRISTILLISYYDEN LEVIÄMINEN ENSIMMÄISELLÄ VUOSISADALLA
33
Jeesus herätetään kuolleista
Jeesus käskee seuraajiensa tehdä opetuslapsia
Pyhä henki vuodatetaan helluntaina
Kristillinen seurakunta perustetaan
n. 33–34
Stefanos kärsii marttyyrikuoleman
Etiopialainen eunukki kastetaan
n. 34
Tarsolainen Saul kääntyy
n. 34–36
Saul saarnaa Damaskoksessa
n. 36
Paavali ensi kertaa Jerusalemissa Kristuksen seuraajana
Paavali Pietarin luona Jerusalemissa (Gal. 1:18)
36
Cornelius kääntyy
Pakanoista tulee ensi kertaa kristittyjä
n. 41
Matteuksen evankeliumi kirjoitetaan
Paavalin näky ”kolmannesta taivaasta” (2. Kor. 12:2)
n. 44
Agabos ennustaa nälänhädän
Jaakob (Sebedeuksen poika) kärsii marttyyrikuoleman
Pietari vangitaan, vapautuu ihmeen avulla
44
Herodes Agrippa I kuolee
n. 46
Ennustettu nälänhätä iskee
Paavali tuo avustuksen Jerusalemiin
n. 47–48
Paavalin ensimmäinen lähetysmatka
n. 49
Ympärileikkauskiista Antiokiassa
Kokous Jerusalemissa
Paavali vastustaa Pietaria (Gal. 2:11–14)
n. 49–52
Paavalin toinen lähetysmatka
Barnabas ja Markus saarnaavat Kyproksessa
n. 49–50
Claudius karkottaa juutalaiset Roomasta
n. 50
Luukas liittyy Paavalin seuraan Troaksessa
Paavalin näky makedonialaisesta miehestä
Paavali Filippissä
Filippin seurakunta perustetaan
Tessalonikan seurakunta perustetaan
Paavali Ateenassa
n. 50–52
Paavali Korintissa
1. Tessalonikalaiskirje kirjoitetaan
Galatalaiskirje kirjoitetaan
n. 51
2. Tessalonikalaiskirje kirjoitetaan
n. 52–56
Paavalin kolmas lähetysmatka
n. 52–55
Paavali Efesoksessa
n. 55
1. Korinttilaiskirje kirjoitetaan
Titus lähetetään Korinttiin
2. Korinttilaiskirje kirjoitetaan
n. 56
Roomalaiskirje kirjoitetaan
Paavali herättää kuolleista Eutykoksen Troaksessa
Paavali ja Luukas Filippoksen luona Kesareassa
Paavali pidätetään Jerusalemissa
n. 56–58
Paavali vangittuna Kesareassa
Luukkaan evankeliumi kirjoitetaan
n. 58
Festus Felixin tilalle
58
Herodes Agrippa II kuulee Paavalia
n. 59–61
Paavalin ensimmäinen vankeus Roomassa
n. 60–61
Kolossalaiskirje kirjoitetaan
Efesolaiskirje kirjoitetaan
Filemonin kirje kirjoitetaan
Filippiläiskirje kirjoitetaan
n. 60–65
Markuksen evankeliumi kirjoitetaan
n. 61
Apostolien teot kirjoitetaan
Heprealaiskirje kirjoitetaan
n. 61–64
1. Timoteuksen kirje kirjoitetaan
Titus jätetään Kreetaan (Tit. 1:5)
Tituksen kirje kirjoitetaan
e. 62
Jaakobin kirje kirjoitetaan
n. 62–64
1. Pietarin kirje kirjoitetaan
n. 64
2. Pietarin kirje kirjoitetaan
n. 65
Paavalin toinen vankeus Roomassa
2. Timoteuksen kirje kirjoitetaan
Titus lähtee Dalmatiaan (2. Tim. 4:10)
Paavali teloitetaan

[Jaakko Ahvenainen]

Kirjoitusaika. Lukuisissa Matteuksen evankeliumin käsikirjoituksissa (jotka kaikki ovat 900-luvun jälkeiseltä ajalta) on lopussa jälkikirjoitus, jonka mukaan kertomus kirjoitettiin suurin piirtein kahdeksantena vuonna Kristuksen taivaaseennousemisen jälkeen (n. v. 41). Tämä pitää yhtä sisäisten todisteiden kanssa. Jerusalemin tuhoa koskevan Jeesuksen profetian täyttymykseen ei viitata lainkaan, minkä perusteella evankeliumi olisi kirjoitettu ennen vuotta 70 (Mt 5:35; 24:16). Lisäksi ilmaus ”aina tähän päivään asti” tai ”aina tähän päivään saakka” (27:8; 28:15) osoittaa, että käsiteltyjen tapahtumien ja kirjoitusajan välissä kului jonkin verran aikaa.

Otan Jehovan todistajien ajoituksiin nähden toisen näkökulman. On totta, että 900-luvulta ja sen jälkeen löytyy koko joukko erilaisia evankeliumit sisältäviä käsikirjoituksia (Codex, kirja), mutta ne ovat niin nuoria ja niihin on tehty varhaisimmista käsikirjoituksista puuttuvia lisäyksiä, ettei niiden pohjalta voida Matteuksen ajoitukseen puuttua.

Yleensäkin luottaisin vanhimpiin käsikirjoituksiin ja teologiseen tutkimukseen enemmän, mitä Jehovan todistajien esityksiin. Tällöin käsikirjoituksista tulevat ensisijaisina kysymykseen א Nro 01 kolmesataa-luvulta; A 02, 400-luku; B 03, 300-luku sekä C 04 ja D 05, molemmat 400-luvulta sekä joihinkin 1800-luvulta alkaen löydettyihin Konstantinuksen aikaa vanhempiin papyruskäsikirjoituksiin.

Viite: http://www.helsinki.fi/teol/pro/emo/tut ... inen2.html

Matteuksen evankeliumi on nykytietämyksen mukaan laadittu jossakin päin Syyriaa ja kirjoitettu arameaksi. Se ei ole ollut yhtenäinen, vaan tekstissä on otettu kunkin seurakunnan tarpeet huomioon. Löydetyissä aramealaisissa teksteissä ovat kaikki Vanhan testamentin lainaukset suoraan hepreasta, ei LXX:sta (Septuaginta).

Kopioijat eivät välttämättä ole oivaltaneet ottaa huomioon nasarealaisten ja ebioniittien lahkojen teksteissä vallitsevaa eroavuutta. Kopiointi oli tuolloin muutenkin varsin vapaamielistä, eikä vertailutekstejä välttämättä ollut. Mikäli nämä otaksumat pitävät paikkansa, Matteuksen aramealainen teksti voisi olla noin 70-luvulta, mutta kreikankielinen teksti noin 80-90-luvuilta. Joka tapauksessa Matteus on ollut ensin tunnetumpi Syyriassa kuin lännessä.

Kirjoitusajankohta ei ole aivan yksiselitteinen. Oma käsitykseni on kuitenkin, etteivät Klemens Aleksandrialainen, Origenes ja Hieronymus välttämättä tarkoittaneet nimen omaan Matteuksen evankeliumia vaan muita rinnakkaisia evankeliumeita, kuten Heprealaisten evankeliumi ja Ebioniittien evankeliumi, joita he lainailivat. Matteus on kirjoitettu jo alun perin kreikaksi ja kirjoitusajankohta on jossain 80-90-luvuilla.

Lisäksi Matteus lainaa paljon Markusta ja LXX:aa. Markuksen tiedämme kirjoitetun jossain 60-70-lukujen vaihteessa, ollen näin evankeliumeista vanhin.

Viitteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Evankelium ... sen_mukaan, Thurén Jukka: Matteuksen evankeliumi, 2005, ym.

[Ariadna]

Oma käsitykseni on kuitenkin, etteivät Klemens Aleksandrialainen, Origenes ja Hieronymus välttämättä tarkoittaneet nimen omaan Matteuksen evankeliumia vaan muita rinnakkaisia evankeliumeita,.

Alunperin Papiaaltahan tuo käsitys on lähtöisin, että Matteus kokosi Herran sanat ja kukin käänsi ne hebreasta kreikaksi.
Kreikkalainen sana logia (λόγια) on tässä yhteydessä monikossa logion (λόγιον) joka tarkoittaa etupäässä tärkeitä mielipiteitä lähes oraakeleita eikä missään tapauksessa kertomusta tai elämäntarinaa.

kuten Heprealaisten evankeliumi ja Ebioniittien evankeliumi, joita he lainailivat. Matteus on kirjoitettu jo alun perin kreikaksi ja kirjoitusajankohta on jossain 80-90-luvuilla.

Tulee lähinnä mieleen Tuomaan evankeliumin tyyppinen käärö.

[Jaakko Ahvenainen]

Alunperin Papiaaltahan tuo käsitys on lähtöisin, että Matteus kokosi Herran sanat ja kukin käänsi ne hebreasta kreikaksi.

Aivan oikein. Eusebios lainaa Papiaan teosta "Logion kyriakon exegeseis", Missä Matteuksesta puhutaan kovin vähän. I.A. Heikelin suomennos perinteiseen tulkintaan (HE III 39:16) kuuluu:

"Mutta Matteuksesta hän sanoo:´Matteus asetteli yhteen Jeesuksen lausunnot heprean kielellä, ja kukin käänsi ne niin hyvin kuin osasi´."

Kreikkalainen sana logia (λόγια) on tässä yhteydessä monikossa logion (λόγιον) joka tarkoittaa etupäässä tärkeitä mielipiteitä lähes oraakeleita eikä missään tapauksessa kertomusta tai elämäntarinaa.

Papiaan mukaan logionit voivat olla myös kertomuksia teoista.

Tulee lähinnä mieleen Tuomaan evankeliumin tyyppinen käärö.

Kieltämättä juuri näin, mutta ei kuitenkaan. Mieleen nousee myös Q, mutta ei sekään.

Lähde: Jukka Thurén, Matteuksen evankeliumi, s. 15.

No kuitenkin: On jokseenkin mahdotonta, että Matteus olisi kirjoitettu 40-luvulla.
On mahdollista, että Matteuksen teksti olisi ollut arameaa (tuskin hepreaa) ja käännetty sittemmin kreikaksi, mutta tämä koskee tekstikysymystä, ei ajoitusta. Tekstikysymyksessä tutkijoitten näkökannat eriävät, ajoituksessa eivät niinkään.

[Masterpiece]

Matteuksen evankeliumi on nykytietämyksen mukaan laadittu jossakin päin Syyriaa ja kirjoitettu arameaksi. Se ei ole ollut yhtenäinen, vaan tekstissä on otettu kunkin seurakunnan tarpeet huomioon. Löydetyissä aramealaisissa teksteissä ovat kaikki Vanhan testamentin lainaukset suoraan hepreasta, ei LXX:sta (Septuaginta).

Itse olen ollut siinä ymmärryksessä, että Matteuksen evankeliumi on alunperin kirjoitettu kreikaksi, ei arameaksi tai hepreaksi. Käsitykseni mukaan tosiaan Papias on sitä mieltä, että Matteus on kirjoitettu hepreaksi. Mutta tiedämme Matteuksen olevan yhteydessä Markuksen evankeliumiin, joka on kirjoitettu kreikaksi. EIkä Matteuksen kieli ole niin seemiläistä kuin olettaisi olevan, jos se olisi käännetty hepreasta. Voidaan olettaa, että Papias tunsi jonkin toisen Matteuksen evankeliumin, joka oli ehkä kirjoitettu hepreaksi, mutta jota meillä ei ole.

[Jaakko Ahvenainen]

Mm mainitsemistasi syistä oma käsitykseni kallisttu sen puoleen, että Matteus on kirjoitettu kreikaksi, vieläpä hyvällä kerikan kielellä. Hyvin suosittuna tekstinä sitä on kopioitu eri kielillä eri seurakuntien tarpeisiin. Tässä yhteydessä on tehty tekstiin poistoja ja lisäyksiä. Ajoitus on mielestäni se, mitä edellä olen ilmaissut 80,90-luku jKr. Tässäkin pidän 80-lukua todennäköisimpänä.

[Ariadna]

EIkä Matteuksen kieli ole niin seemiläistä kuin olettaisi olevan, jos se olisi käännetty hepreasta.

Se ettei Matteuksen kirjoittaja edes kunnolla osannut kääntää hepreaa pystytään todistamaan mm. Sakarjan kirjan 9:9, sillä siinä oleva heprean lainaus Matteuksella menee todella oudoksi.

Sakarja 9:9 Iloitse suuresti, tytär Siion, riemuitse, tytär Jerusalem, sillä sinun kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla.

Markuksella se menee näin:

Markus1:4 Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen.
7. Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään.
Sama 1933/1938 käännöksen mukaan: 7 ja toivat aasintamman varsoineen ja panivat niiden selkään vaatteensa, ja hän istuutui niiden päälle.
Sitten Matteus:

Matt. 21:2 ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta löydätte aasintamman sidottuna ja varsan sen kanssa; päästäkää ne ja tuokaa minulle.
5 "Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla'."

Tässä ei ehkä niin kummallista ole, mutta jos sitä katsotaan kreikaksi niin aasin selässä on varsa ja sitten Jeesus varsan selässä.

5 ειπατε τη θυγατρι σιων ιδου ο βασιλευς σου ερχεται σοι πραυς και επιβεβηκως επι ονον και πωλον υιον υποζυγιου

Ketjuun ei ole tullut laitetuksi henkilöiden elinaikaa, joten laitan tähän niitäkin: Papias eli toisella vuosisadalla.

Nyt tuntemamme Matteus tunnistetaan siitä kun Irenius ( 130–202) ensimmäisenä lainaa sitä vuonna 180.

Eusebios Kesarealainen (noin 275 — 30. toukokuuta 339) oli taas Konstantinuksen Suuren jonkilainen "suojatti" ja vain eräs uuden valtakirkon opin kannattaja, jolloin nk.Muratonon kaanon luultavasti oli käytössä, siinä olevaa Matteuksen evankeliumia ei nimetä, vaan se oli nimetön.

Kovin arvailujen varaan evankeliumin ajoitus jää, mutta voisi olla aivan hyvin vasta toiselta vuosisadalta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Muratorin_kaanon

[Jaakko Ahvenainen]

Kovin arvailujen varaan evankeliumin ajoitus jää, mutta voisi olla aivan hyvin vasta toiselta vuosisadalta.

Voisipa hyvinkin. Minä "vanhaan koulukuntaan" lukeutuvana sijoitan Matteuksen 80-luvulle, mutta en sitä kiveen hakkaa.
Jos milloin kirjastossa poikkeat ja aikaa liikenee, kurkistahan Thurén Jukka: Matteuksen evankeliumi, 2005 ja siitä Johdannon 3. kohta Matt:n syntyaika ja "heprealainen" alkumuoto.

[Ariadna]

Jos milloin kirjastossa poikkeat ja aikaa liikenee, kurkistahan Thurén Jukka: Matteuksen evankeliumi, 2005 ja siitä Johdannon 3. kohta Matt:n syntyaika ja "heprealainen" alkumuoto.

Nyt on kurkistettu.
Ei käsityksiäni muuksi muuta. Esille tuli mm. Papias sanoo pitäneensä keräämäänsä suullista perimätietoa arvokkaampana kuin kirjoja. Eikä hän suoranaisesti lainaa mainittua evankeliumia.
Uskon silmin Papiaan kuten Vartiotorni lehdenkin tarinat on nähtävä niihin uskoakseen.

Asiasta toiseen, aramea oli valtakieli koko itäisessä osassa Rooman valtakuntaa, on tullut myös esille kuinka Tarsoskin olisi ollut vielä Paavalin aikana arameankielistä aluetta, ihmettelyä herättääkin se, ettei mm. Paavalin kirjeitä kirjoitettu arameaksi.
Jossain mättää kun kaikki alkuseurakunnan kirjeenvaihto ja evankeliumitkin onkin vain kirkon ylimystön ja oppineiden käsiin tarkoitettu.

[Jaakko Ahvenainen]

Asiasta toiseen, aramea oli valtakieli koko itäisessä osassa Rooman valtakuntaa, on tullut myös esille kuinka Tarsoskin olisi ollut vielä Paavalin aikana arameankielistä aluetta, ihmettelyä herättääkin se, ettei mm. Paavalin kirjeitä kirjoitettu arameaksi.
Jossain mättää kun kaikki alkuseurakunnan kirjeenvaihto ja evankeliumitkin onkin vain kirkon ylimystön ja oppineiden käsiin tarkoitettu.

Tätä olen minäkin miettinyt. Paavalin kirjeet ovat UT:n vanhinta osaa ja niitä kopioitiin myös toisten seurakuntien käyttöön. Kuitenkin kaikki, mitä meille on vanhinta sailynyt Paavalilta, ovat aikaisintaan neljänneltä vuosisadalta tai myöhemmin. Siihen on ehtinyt monta kättä ja kirjoittajaa väliin.
Vanhin papyrusfragmenttikin (P46) on ajoitettu noin vuoteen 200. Ei tule nyt heti mieleen mitään erityisen vanhaa aramealaista UT:n tekstiä tai sen osaa.

[Masterpiece]

Vanhin papyrusfragmenttikin (P46) on ajoitettu noin vuoteen 200. Ei tule nyt heti mieleen mitään erityisen vanhaa aramealaista UT:n tekstiä tai sen osaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Papyrus_P52

[Jaakko Ahvenainen]

Aivan oikein, Masterpiece. Toi jäi ottamatta huomioon. P52 on toiselta vuosisadalta, sen alkupuoliskolta. P66 ajoitetaan myös noin vuoteen 200, ollen muutaman vuosikymmenen P52:ta nuorempi. Molemmat Johanneksen evankeliumista. Näillä ei voida tietenkään Matteuksen evankeliumin ikää määrittää sen enempää kuin P46:lla.

P46 on siitä kiintoisa, että se sisältää osia Paavalin kirjeistä, kuten: Room, 1.-2. Kor, Gal, Fil, 1.Tess ja Hepr.

Kiitos oikaisusta.