Veljesseura.org

Raimo Mylly kirjoitti:Pitääkö fysiikassa oikeasti olettaa jonkin havaittavan ja olevan arvon olevan nolla?

Ainakin silloin kun käytännön fysiikassa pyritään häviöttömyyteen, kuten esimerkiksi suprajohtavan johtimen resistanssi. Kyseessähän on mitattava suure.

On olemassa sellainenkin käsite, kuin energiatiheys. Sillä ei vain taida olla ylärajaa olemassakaan, eli se voi olla äärettömän suurikin singulariteetissa.

""kun käytännön fysiikassa pyritään häviöttömyyteen""

Jos verrataan laskentoon jossa nolla on usein apukäsitteenä laskutoimitusten saattamiseksi tasan meneviksi.

Laskennossa nolla on teoreettinen, fysiikassa käytännöllinen, lahkossa esimies.

Filippos kirjoitti:On olemassa sellainenkin käsite, kuin energiatiheys. Sillä ei vain taida olla ylärajaa olemassakaan, eli se voi olla äärettömän suurikin singulariteetissa.

Kyse lienee kuitenkin enemmän aineeseen sitoutuneesta energiasta jonka voimme havaita sen kyvystä tehdä työtä ja määritellä tuota energian voimaa sitä kautta. Aineettoman muodon energiassa ei ymmärtääkseni voi olla tiheyttä. Tiheys on aineen ominaisuus ja siksi puun palaessaan tuottamalla lämmölläkään ei ole tiheyttä.

Puun palaessa, hiilen ja hapen yhdistyessä molekyylitasolla toisiinsa, lämpösäteilyn energian määrä saadaan suoraan kemiallisessa reaktiossa tapahtuvien sidosvoimien purkautumisen lähettämänä energiana.

Molekyyli koostuu atomeista, atomi koostuu ytimestä ja elektronipilvestä, joka koostuu elektroneista. Ydin puolestaan koostuu nukleoneista, joita ovat protonit ja neutronit, jotka taas koostuvat kvarkeista.

Säieteorian olettaman aineen rakenteen mukaan nuo kaikkein pienimmät hiukkaset ovat niitä avaruuden taitoksia, joista on ollut puhetta: Elektronit ja kvarkit ovatkin siis puhtaasti potentiaalienergiaa sisältäviä jonkin voiman ylläpitämiä taitoksia. Noita taitoksia ylläpitää jokin energiakvantti (eli pieni tietyn suuruinen määrä energiaa), jota nimitetään Gravitoniksi.

Ei ole olemassa mitään ainetta, vaan vain ja ainoastaan avaruuden itsensä pienen pieniä solmuja, joita kutsutaan elektroneiksi ja kvarkeiksi. Niistä solmuista koostuu tuntemamme aine. Aine on vain ja ainoastaan energiaa - siksi myös aineeseen liitetty käsite tiheys on todellisuudessa vain ja ainoastaan taitoksien tiheyttä eli toisinsanoen energian tiheyttä. Ei siis ole olemassa hiukkasia niin, kuin arkijärki hiukkasen ymmärtää, vaan nuo kaikki hiukkasiksi nimeämämme ovat vain ja ainoastaan energian tietyntyyppinen ilmenemismuoto avaruuden itsensä taitosten ylläpitävänä voimana.

Aivan samalla tavoin, kuin puun palaessa syntyvät sidosvoimat purkautuvat ja lähettävät sidosvoimaansa vastaavan energiakvantin, myös säikeen purkautuessa (eli taitoksen tai solmun avautuessa) se lähettää sidosvoimaansa vastaavan energiakvantin - Gravitonin.

Olen muuten käynyt tutustumassa Cernin LHC-kiihdyttimeen ihan paikan päällä viime tammikuussa - jännä vekotin.

Tässä on jänskä dokumentti, jossa näytetään oikeita ihmisen aivojakin laboratoriossa ja varmaan tämän ketjun aiheeseenkin soppeli:
http://areena.yle.fi/video/1315243871881

Mahdollista katsoa enää tänään.

Meidän omissa ydinvoimaloissa atomin ytimen hiukkasten keskinäisten sidosvoimien purkautuessa syntyy energiakvantteja sidosvoimien sisältämän potetiaalienergian mukaisesti. LHC-kiihdyttimellä pyritään saamaan olosuhteet niin käsittämättömiksi, että saadan purettua itse hiukkasen oma ylläpitävä voimansa, jossa vapautuisi energiakvantti nimeltään Gravitoni. Eli toisinsanoen saisimme purettua aineen pienin "hiukkanen" puhtaaksi energiaksi.

Filippos kirjoitti:Tässä on jänskä dokumentti, jossa näytetään oikeita ihmisen aivojakin laboratoriossa ja varmaan tämän ketjun aiheeseenkin soppeli:
http://areena.yle.fi/video/1315243871881

Mahdollista katsoa enää tänään.

Oli muuten todella mielenkiintoinen ja jännä dokkari! Kiitos Jaakko!

Lainaus Wikipediasta:

Perinteisesti ajatellaan alkeishiukkasten, kvarkkien ja elektronien, olevan pistemäisiä. Säieteorian mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan sen mukaan perinteinen pistemäisten hiukkasten teoria on likiarvo hienommasta esityksestä, jossa todellisuudessa kukin hiukkanen on pieni värähtelevä säie. Säikeillä on vain yksi ulottuvuus. Säikeiden pituuden arvellaan olevan noin 10^−35 m (Planckin pituus). Tämä johtaa siihen, että säikeet näyttävät pistemäisiltä hiukkasilta.[1]
Aineen rakenneosaset koostuvat säieteorian mukaan vain säikeistä. Eri hiukkasilla havaitut erilaiset ominaisuudet johtuvat säikeiden erilaisesta värähtelystä, mutta kaikki koostuvat samanlaisista säikeistä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4ieteoria

Se, että säikeillä arvellaan olevan vain yksi ulottuvuus tarkoittaa sitä, että sillä on pituutta vain yhdessä suunnassa, muiden suuntien paksuuden ollessa tasan nolla.

Säikeen pituudeksi arvioidaan 10^-35 m, joka toisin merkittynä on 0,000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 01 m. (Vertailun vuoksi Vety-atomin halkaisija on noin 50 pm, eli 50x10^-12 m, eli 5x10^-11 m, elil 0, 000 000 000 05 m. Vetyatomi on pienin atomi ja yleisimmässä vedyn isotoopissa on vain yksi elektroni ja yksi protoni.)

Filippos kirjoitti:Oli muuten todella mielenkiintoinen ja jännä dokkari! Kiitos Jaakko!

Kiitos kiittämisestä. Heitän kehiin toisen dokkarin, jolla on hieman enemmän katseluaikaa:
http://areena.yle.fi/video/1315511829091
Tämän pohjalta voisimme pohtia vaikka sielu-käsitettä fysiikan filosofiassa, kunhan nyt ensin katsellaan koko sarja, mutta tämä ensimmäinenkin on vallan mielenkiintoinen. Sain linkin MaC:lta, jolle puolestaan suuret kiitokset.

P.s. Koetan nyt sivistää itseäni hieman EPR-paradoksilla ja Bellin teoreemalla, mielenkiintoista näin eksegeesien välillä.

Heips, Filippos!

"fysiikan kuvailemat objektit ovat olemassa ja niillä on tiettyjä ominaisuuksia riippumatta siitä, havaitaanko niitä".

Mitä tapahtuisi, jos muuttaisin tämän Pekka J. Lahden metafyysisen realismin määritelmän muotoon:

"monoteististen uskontojen kuvailemat objektit ovat olemassa ja niillä on tiettyjä ominaisuuksia riippumatta siitä, havaitaanko niitä".

Mitä periaatteellista eroa tällä olisi fysiikan filosofian kanssa, mikäli oletan hengen olevan energiaa?

Fysiikan kuvailemille objekteille on loogiset ja monessa tapauksessa hyvin selvät perusteet olla olemassa, vaikkei niitä voi suoraan havaita. Uskontojen kuvailemien objektien olemassa ololle ei ole mitään perusteita, eikä mikään logiikka johda niiden olemassa oloon.