Veljesseura.org

Raimo Mylly kirjoitti:Eikä oikeastaan voikaan edellyttää sillä Jehovan todistajien itsensä mukaan ne ovat vapaaehtoisia toimintamuotoja.

Heh, tämä on tärkeä pointti!

Olisi huvittavaa kun vanhimmat alkaisivat sanoa "ettei me kuule oikein voida sulle tuota todistusta kirjoittaa, kun et ole käynyt puoleen vuoteen kentällä". Siihen voisi todeta, ettei Jehova ole näköjään halunnut minua siinä työssä nyt käyttää ja viittaisi Filippiläiskirjeen 2:13:een (UMK) "sillä Jumala on se, joka mielisuosionsa tähden vaikuttaa teissä sekä tahtomisen että toimimisen."

Onpas ongelmia
Sehän on kääntynyt jäsenen ja lahkon väliseksi vastakkainasetteluksi, kun lahko yleensä edustaa ja puoltaa jäseniään.
Tulee taas oikeusturvan puute esiin lahkossa.
Ei kai sitä mikään ulkopuolinen taho voi mennä väittämään että X on/ei ole (aktiivinen) jäsen, jos lahko ja X kiistelevät. Onko se silloin oikeuskomitea...

Pragmaattisen asenteen ottava voisi täyttää niitä kenttätyöraportteja paskalla käydessään (tamperelaiskirjailijaa lainaten).

Raimo Mylly kirjoitti:Nähdäkseni tuo osallistuminen tarkoittaa ainoastaan sitä, että käy silloin tällöin kokouksissa mutta se ei edellytä minkäänlaista ohjemiin osallistumista tai ovityöhän osallistumista.

Kuten sanoin, itselläni oli viimeistä paperia pyytäessä nollakuukausia välissä, mutta paperin sain ohjeistuksen kera. Vanhimmat sen päättävät.

Filippos kirjoitti:No on tuossa laissa tosiaanki vaatimus myös toimimisesta yhdyskunnassa:
Eli sitä aktiivisuutta kysytään tosiaan vasta viimeiseen paperiin, joka pyydetään vasta kun ollaan myöntämässä lopullista vapautusta rauhanajan palveluksesta 28-vuotiaalle.

Et vastannut aikaisemmin, joten kysyn uudestaan: oletko itse lähettänyt kyseiset paperit?

Vieraas kirjoitti:

Filippos kirjoitti:No on tuossa laissa tosiaanki vaatimus myös toimimisesta yhdyskunnassa:
Eli sitä aktiivisuutta kysytään tosiaan vasta viimeiseen paperiin, joka pyydetään vasta kun ollaan myöntämässä lopullista vapautusta rauhanajan palveluksesta 28-vuotiaalle.

Et vastannut aikaisemmin, joten kysyn uudestaan: oletko itse lähettänyt kyseiset paperit?

Anteeksi, en tajunnut, että multa kysyit. En ole lähettänyt kuin yhden lykkäysanomuksen, erottuani kävin armeijan.

Filippos kirjoitti:Anteeksi, en tajunnut, että multa kysyit. En ole lähettänyt kuin yhden lykkäysanomuksen, erottuani kävin armeijan.

Ei mitään. Nyt näyttäisivät muistikuvat lykkäyspaperista (lykkäyspaperin liitteestä?) olevan 2-2. En voi sanoa omalta osaltani satavarmasti, mutta oma logiikkani sanoisi että kaikissa seurakunnan todistuksissa olisi sama "aktiivinen jäsen". Miksi pelkästään vapautuspaperissa? Mutta en jää tätä vänkäämään, odotan että enemmistö vahvistaa jommankumman oikeaksi tai että joku jopa skannaa paperit ja siirtää verkkoon.

Todettakoon tähän, että olen saanut alkuun niitä tavallisia lykkäyspapereita, mutta kun olin ollut aika pitkään täysin toimeton, en käynyt kokouksissa enkä tietenkään kentällä, niin vanhimmat urputtivat etten voisi saada sellaista. Kävin sitten kirjastossa lukemassa lakikirjaa ja pyysin paperin, jossa todistetaan vain minun kuuluvan seurakuntaan. Sillä irtosi viimeinen lykkäys. Kun sitten ollessani 28-vuotias Pääesikunnasta tuli kirjattu kirje, niin tuli valinta eteen menenkö armeijaan, sivariin vai vankilaan. En oikein nähnyt itseäni tetsaamassa nuorten jannujen kanssa, sivari oli mielestääni liian pitkä, joten totaali oli luonteva valinta. Yksi peruste oli myös se, että pidin melkoisen epätodenäköisenä että pääsisin katsomaan millaista vankilaelämä olisi ilman tuota mahdollisuutta.

Viljo kirjoitti:Todettakoon tähän, että olen saanut alkuun niitä tavallisia lykkäyspapereita, mutta kun olin ollut aika pitkään täysin toimeton, en käynyt kokouksissa enkä tietenkään kentällä, niin vanhimmat urputtivat etten voisi saada sellaista. Kävin sitten kirjastossa lukemassa lakikirjaa ja pyysin paperin, jossa todistetaan vain minun kuuluvan seurakuntaan. Sillä irtosi viimeinen lykkäys.

Okei. Ilmeisesti tästä päästään siihen johtopäätökseen, että "aktiivinen jäsen" lukee myös lykkäyspapereissa, mutta jos itse tajuaa, voi myös vaatia vanhimmilta todistuksen pelkästä jäsenyydestä. Vieläkään en keksi, miksi Puolustusvoimat vaatii sanan "aktiivinen" vapautuspaperiin, mutta kelpuuttaa lykkäyspaperit ilman. Kai tämäkin joskus selviää.

EDIT: Ylimääräinen sana pois

Huvittavinta koko sivaripallottelussa on se, että Hallintoelin jo äänesti yli 2/3 äänten enemmistöllä siviilipalveluksen hyväksymisen puolesta oliko 1981, mutta sitten yks gubbe perui äänensä, ja niinpä minunkin "omatunto" sanoi, että sivarista pitää kieltäytyä... Sain 9kk linnatuomion, jota sitten lykättii ja lykättii...

Häpeän omantuntoni myymistä kirjapainolle!

Vieraas kirjoitti:Vieläkään en keksi, miksi Puolustusvoimat vaatii sanan "aktiivinen" vapautuspaperiin, mutta kelpuuttaa lykkäyspaperit ilman. Kai tämäkin joskus selviää.

Koska lain mukaan vapautuksen saadakseen pitää olla todistus minkä mukaan "osallistuu toimintaan", niin Puolustusvoimat (jos se tosiaan tuon sanan vaatii) tulkinnee aktiivisen tarkoittavan toimintaan osallistumista. Mielestäni olisi parempi, että Puolustusvoimat käyttäisi samoja sanamuotoja kuin lakitekstiin on kirjattu, niin käytäntö olisi yksiselitteisempi.

Virhe korjattu

Kaarmis kirjoitti:Häpeän omantuntoni myymistä kirjapainolle!

OT: mitä sait maksuksi?

Viljo kirjoitti:

Vieraas kirjoitti:Vieläkään en keksi, miksi Puolustusvoimat vaatii sanan "aktiivinen" vapautuspaperiin, mutta kelpuuttaa lykkäyspaperit ilman. Kai tämäkin joskus selviää.

Koska lain mukaan vapautuksen saadakseen pitää olla todistus minkä mukaan "osallistuu toimintaan", niin Puolustusvoimat (jos se tosiaan tuon sanan vaatii) tulkinnee aktiivisen tarkoittavan toimintaan osallistumista. Mielestäni olisi parempi, että Puolustusvoimat käyttäisi samoja sanamuotoja kuin lakitekstiin on kirjattu, niin ei käytäntö olisi yksiselitteisempi.

Sanamuodosta en tosiaan mene takuuseen, sisällön mielestäni muistan oikein. Voi siis hyvin olla, että paperissa lukee "osallistuu toimintaan". Nyt olisi todella kiva nähdä ne paperit skannattuina.

Kaarmis kirjoitti:Huvittavinta koko sivaripallottelussa on se...

Russell ei nähnyt syytä kieltäytyä rintamalle menosta, Rutherfordin aikaan oli syytä pyrkiä Punaisen Ristin palvelukseen. Aina vuoteen 1951 käytäntö oli sekalaista ja niinpä keksittiin totaalikieltäytyminen, joka sitten hylättiin 1996. Tosin Suomessa halutaan pitää kiinni saavutetusta edusta, eikä haluta tunnustaa 1996-oppimuutosta.

niinpä minunkin "omatunto" sanoi, että sivarista pitää kieltäytyä...

Minä en tavannut Karvialla ensimmäistäkään jehovantodistajaa, joka olisi ollut siellä puhtaasti henkilökohtaisesta vakaumuksesta. Meistä jokainen toisteli meille opetettuja fraaseja, olimme niin sokeita, että emme edes nähneet olennaista ristiriitaa Vt-ohjeissa. Karvian erityistyölaitokseen ei pitänyt mennä vapaaehtoisesti, vaikka se oli Sosiaali- ja terveysministeriön alainen laitos. Sen sijaan kutsuntaan sekä asevelvollisten tutkijalautakunnan eteen piti mennä vapaeehtoisesti, olivathan nuo tilaisuudet puolustusvoimien järjestämiä. Tuo pakoilu toi sitten 3 kk erillisen tuomion ja oli rikosrekisteriotteessa taakkana kun hain viisumia Libyaan.

Häpeän omantuntoni myymistä kirjapainolle!

Mä tunnen lähinnä myötähäpeää siitä, että mutsi meni painostamaan lapsensa ko. kombinaattiin.

Markku Meilo kirjoitti:Minä en tavannut Karvialla ensimmäistäkään jehovantodistajaa, joka olisi ollut siellä puhtaasti henkilökohtaisesta vakaumuksesta.

Ei minullakaan todellisuudessa ollut lykkäystä hakiessa mitään lain tarkoittamia "uskonnolliseen vakaumukseen perustuvia vakavia omantunnonsyitä", vaan hain hakemuslaput ja pyysin todistuksen koska niin piti tehdä saadakseen lykkäystä. Olihan se hienoa, ettei uskonnon vuoksi olisi tarvinnut asevelvollisuutta suorittaa.

Vieras kirjoitti:Yleensä ottaen poliisialalle lähtevän olisi hyvä käydä asevelvollisuus ja nimenomaan aliupseerikoulu.
Poliisi joutuu käskemään ja komentamaan ihmisiä, tuolla saisi kokemusta ja tuntumaa.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

tuon voin allekirjoittaa.
itse olen ex-jt ja lapseni kanssa lähdimme järjestön kahleista, kun poika oli 15 -vuotias.
armeja meni pojalla todella hyvin. kuriin on helppo alistua, koska on joutunut elämään kurin alla koko nuoruutensa. hän pääsikin/joutui AUK:n johtajakoulutukseen. kun hän haki poliisikouluun armejan jälkeen, niin kyllä hakupapereissa kysyttiin tarkkaan armejakoulutusta, sekä uskon että siitä olisi ollut apua kouluun pääsyyn. sekä johtajakoulutuksesta on ollut hänelle muutenkin hyötyä uralla.
kannustan ottamaan haasteita vastaan !

ps. uusia ystäviä tosiaan hänelle tuli tuon vuoden aikana myös RUNSAASTI.