Veljesseura.org

Kynsilakka kirjoitti:Lehdestä bongattu: et-lehti nro 18, 7.11.2012

Sivu 106 "Hua Hin, Thaimaassa voi eläkeläinenkin elää herroiksi". Juttu kertoo pariskunnasta, heidän elämästä yms ja kuten kirjoituksessa mainitaan "...ovat Jehovan todistajia".

Se on kuulemma varsinainen maanpäällinen paratiisi...

Vieraas kirjoitti:Se on kuulemma varsinainen maanpäällinen paratiisi...

Osin totta, en vieläkään tahdo uskoa todeksi, että prostituutio on kiellettyä tuon paratiisin lainsäädännössä. Ja kun sitten dallailee keskustan *****-hotellistaan hieman etäämmälle, niin aukeaa ennemminkin paikallisten asuttamaa maanpäällistä aaltopeltihelvettiä silmänkantamattomiin.

Markku Meilo kirjoitti:

Vieraas kirjoitti:Se on kuulemma varsinainen maanpäällinen paratiisi...

Osin totta, en vieläkään tahdo uskoa todeksi, että prostituutio on kiellettyä tuon paratiisin lainsäädännössä. Ja kun sitten dallailee keskustan *****-hotellistaan hieman etäämmälle, niin aukeaa ennemminkin paikallisten asuttamaa maanpäällistä aaltopeltihelvettiä silmänkantamattomiin.

Uskon. Vähän hain myös ironiaa sen suhteen, että osa jiiteistä vaihtaa eläkkeellä instant-paratiisiin sitä lopullista odotellessa...

OT: Pari samanlaista resort-kokemusta on itselläni, tosin konseptin hiffaaminen kesti hetken. Ei huvita enää, on se aika karmeaa kun länkkärit vetää skumppaa ja pahimmillaan katselee ikkunasta toiselle puolelle katua missä ihmiset elää tukevasti suomalaisen köyhyysrajan alapuolella. /OT

Vieraas kirjoitti:
OT: Pari samanlaista resort-kokemusta on itselläni, tosin konseptin hiffaaminen kesti hetken. Ei huvita enää, on se aika karmeaa kun länkkärit vetää skumppaa ja pahimmillaan katselee ikkunasta toiselle puolelle katua missä ihmiset elää tukevasti suomalaisen köyhyysrajan alapuolella. /OT

Pakko jatkaa tätä OT:tä. Se ei oo ihan noin yksiselitteistä. Farangin on vaikea ymmärtää mai pen rai-kulttuuria. Mutta kun siellä rannikolla on ollu se antoisa meri ja hedelmiäkin on riittäny thai-kulttuuruiin kuuluu semmoinen , no se on se mai pen rai, niinkun ne sanoo aina kun tulee onglema. Se tarkottaa suurinpiirtein hällä väliä, mutta ei ole kuitenkaan välinpitämätön vaan semmoinen toteamus että so? Ongelma oli? Siellä ei tarvi kummallista asumusta kun on lämmin ja ruokaa on aina ollu saatavilla, joten mitä sitä suremaan asioita, jotka ei ole elämän jatkumisen kannalta oleellisia.
Toki sit jossain Isaanissa on aitoa kurjuutta, mutta asenne elämään (ja myös siihen seksiin) on siellä kovin erilainen. Ite oon liikkunu siellä kovinkin paljon turistialueiden ulkopuolella ja joskus viettäny yönkin paikallisten hotellissa turistikohteen sijasta (kuudella eurolla ihan hyvä punkka 5 henkiselle perheelle) enkä kyllä missään oo kokenu nähneeni slummia, mutta saman asian voi nähdä niin monella tavalla -enhän mä näe ikinä todistajiakaan missään, on vissiin tutka rikki
Mä olen oikeasti huomannu, että mä en erota esim. pukeutumisesta kuka on todistaja. Mä yllätyn usein rankasti, kun kuulen kohdanneeni jossain todistajan.
Puhetyylistä joskus erottaa jossain, missä käytetään vuorotellen puheenvuoro.

Vieraas kirjoitti:Vähän hain myös ironiaa sen suhteen, että osa jiiteistä vaihtaa eläkkeellä instant-paratiisiin sitä lopullista odotellessa...

Ymmärsin kyllä, kunhan mainitsin ihmetykseni teorian ja todellisuuden valtavasta erosta. Olen muuten jo kahdesti törmännyt mainintoihin, joissa jehovantodistajan ulkomailla suorittamaa värväyshommaa kutsutaan vapaaehtoistyöksi. Kuulin, että systerivainaan tyttökin haikaili sellaiseen heittäytyvänsä, jätti opiskelun ja suunnitteli nimenomaan Thaimaahan menoa, ties vaikka olisikin "vapaaehtoistyössä".

OT: Pari samanlaista resort-kokemusta on itselläni, tosin konseptin hiffaaminen kesti hetken. Ei huvita enää, on se aika karmeaa kun länkkärit vetää skumppaa ja pahimmillaan katselee ikkunasta toiselle puolelle katua missä ihmiset elää tukevasti suomalaisen köyhyysrajan alapuolella. /OT

Vuosi sitten kävin Thaimaassa ja jt-sarkasmilohtua saan siitä, että pian Jehova poistaa kaiken sen kurjuuden. Sehän tapahtuu tappamalla kaikki ne vääräuskoiset kurjat, todella rakkaudellinen tapa perustaa paratiisi.

HannaJo kirjoitti:Pakko jatkaa tätä OT:tä. Se ei oo ihan noin yksiselitteistä. Farangin on vaikea ymmärtää mai pen rai-kulttuuria. Mutta kun siellä rannikolla on ollu se antoisa meri ja hedelmiäkin on riittäny thai-kulttuuruiin kuuluu semmoinen , no se on se mai pen rai, niinkun ne sanoo aina kun tulee onglema. Se tarkottaa suurinpiirtein hällä väliä, mutta ei ole kuitenkaan välinpitämätön vaan semmoinen toteamus että so? Ongelma oli? Siellä ei tarvi kummallista asumusta kun on lämmin ja ruokaa on aina ollu saatavilla, joten mitä sitä suremaan asioita, jotka ei ole elämän jatkumisen kannalta oleellisia.

Taas OT: Jep, tästäkin olen kuullut. En ole käynyt Thaimaassa lainkaan, itselläni on kokemusta pelkästään Egyptin ja Itä-Euroopan resorteista (En mene tässä kohtaa intendenttisyistä maan nimeen.). Jälkimmäisellä suunnalla on natiiveja kavereita, jolloin katselin asioita ensin heidän kannaltaan, vasta sen jälkeen turistien kannalta. Siellä ollaan lähempänä Suomi-meininkiä, paitsi tienataan alle kolmannes meidän ansioistamme. Hinnatkin ovat pienempiä, mutta eivät tosiaankaan kolmanneksen meidän tasostamme. Eikä ole aina lämmin, varsinkaan jos Venäjä sulkee halutessaan öljyhanat. Sielläkin on resortteja, joissa suomalaiset elävät jossain mielikuvitusmaassa millä ei ole mitään tekemistä paikallisten elämän kanssa. Suomalaiset kertovat sen jälkeen tutustuneensa ko. maahan. Turistien turistimaassa toki voi käydä, mutta on hassua sen jälkeen luulla käyneensä oikeasti ko. maassa. /OT

Vieraas kirjoitti:Turistien turistimaassa toki voi käydä, mutta on hassua sen jälkeen luulla käyneensä oikeasti ko. maassa. :) /OT

Olemme kahdesti käyneet Hispaniassa ikiomalla matkatyylillä, vuokra-autolla ja mahdollisimman kaukana turistirysistä sekä isoista kaupungeista. Saa edes hieman paremman kuvan maan menosta kuin lomarannikolla. Ja kun olemme olleet liikkeellä syksymmällä, niin useimmissa pienissä hotelleissa olemme olleet ainoat vierasmaalaiset aamiaisella, joskus ilmeisesti ainoat hotellivieraatkin.

Mutta aiheeseen liittyen, ensimmäistäkään V-tyylin salia tai käännytysedustajaa en ole bongannut.

Olihan sen haaveissa muuttaa johonkin lämpimämpään, vieläkin on...mut aiheeseen, bongasin Veli R. taas asemalla. Mies aina yrittää kiusallaan mennä juttelee sen kanssa, mä en vaan jaksa...Veli R kanssa ei kannata ruveta väittelee

Bongasin aikuisiällä jehovantodistajuuteen kääntyneen nuoren miehen rautatieasemalla lehdet kädessä. Olen kyseisen nuoren miehen käännytystutkistelussakin ollut useasti mukana kertomassa miksi totuus on totuus on totuus, koska se on totuus. Tervehdin, mutta sain vastaukseksi vain nyökkäyksen, koska käynnissä oli kiivas uskonnollinen keskustelu kahden laitapuolen kulkijan kanssa.

Edit: lause ymmärrettävämmäksi

Tänään iltapäivällä, kun juuri ajattelin ottaa pienet päivänokoset, soi ovikello. Kas, siellähän oli kaksi vanhastaan tuttua jt-sisarta. Mutta arvatkaas, he aloittivatkin hämmästyneen (jopa iloisen) tervehdyksen jälkeen asiallisen keskustelun kanssani mm. siitä, mitä lapsilleni kuuluu. Vähän juteltiin niitä näitä, mutta itse lopetin keskustelun sanomalla heille, että te jatkatte työtä. He siihen, että niin jatketaan. Jäin joksikin aikaa miettimään tapaamistamme, ja tunsin surua, että kuinka ikävällä tavalla tämän Siionin Vartiotorni-seuran käskyt erottaa meidät toisistamme, eikä voi kuin jokseenkin takakireästi tai ehkä paremmin sanottuna arkaillen (ja he kenties syyllisyyttä kokien) vaihtaa muutaman sanan.

rautatieaseman kaupan edessä seisoi tänään
3 jehovan todistajaa,

heillä oli vartiotorneja esillä käsissään silleen
limittäin pitkin käsivartta ylöspäin,

he seisoivat kuin patsaat puhumatta ja liikkumatta,

minusta sellainen antaa oudon vaikutelman
maailmallisille ihmisille,

muut uskovaiset siellä sentään eloisasti tulevat
ja työntävät puoliväkisin lappuja kouraan,

ja siinä on sentään jotain eloa

Bongasin tuossa yksi päivä paikallisessa marketissa kaksi entisen seurakuntani jt:tä. eläkeikäinen mamma ja miehensä (vanhin).
Sisar Hengellinen huomasi minut, ja sähähti miehelleen jotain että "kato tuo", jolloin miehensä katsoi minua tajuamatta ensin ketä tarkoitetaan, ja sen jälkeen moikkasi vaivaantuneesti.

Ensin vitutti ja kovaa, mutta sen jälkeen koin lähinnä sääliä varsinkin tätä sisarta kohtaan. Ei ole helppoa heilläkään.

Ainiin, itse moikkasin veli-vanhinta toki erittäin iloisesti

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:he seisoivat kuin patsaat puhumatta ja liikkumatta

Varmaan iäkkäämpää ikäluokkaa muistelemassa pyramidologiaa ja Russelin ajan Jehovan kivitodistajaa.

tosiuskomaton kirjoitti:Ainiin, itse moikkasin veli-vanhinta toki erittäin iloisesti :D

Tuli mieleen tällainen vanha kokemus, joka mua pyydettiin aikoinaan kääntämään:

Olin lapselapseni kanssa aamulla videovuokraamossa [tyttö oli pois koulusta yskän ja kuumeen takia ja menee vasta huomena kouluun.]
Kun olemme kassalla, niin liikkeeseen astuu sisään sisar Venla Vanhurskas. No minä vähän pilailin tässä, koska hän on ollut kolme kertaa erotettuna sukupuolisen moraalittomuuden takia, mennyt naimisiin ei-uskovan huumekauppiaan kanssa, kasvattamut kolme lasta, joista ei yhtäkään jehovantodistajaksi. Eikä tämä sisar ole koskaan niiden 35:n vuoden aikana, jona olen hänet tuntenut, ollut ’hengellinen’ tai ’aktiivinen palveluksessa’.

No niin – minut on aivan hiljan ilmoitettu seurakunnassa ’entiseksi jehovantodistajaksi’ ja ilmeisesti tämä tieto on myös saavuttanut hänet. Hänen saapuessaan hymyilin ja sanoin ’terve’. Hän jätti tervehdykseni täysin vaille huomiota, vältti katsekontaktin ja katseli 7-vuotiasta lapsenlastani, alkaen puhua tälle, aivan kuin minua ei olisikaan.

Puhuin äänekkäästi, mutta kauniisti ja hän jätti minut edelleen huomiotta. Lopulta pidin sen verran ääntä, että hänen oli joko otettava minut huomioon tai asetettava itsensä typerään asemaan. Hän mumisee pikaisen tervehdyksen ja katoaa.

Ironista ja kuitenkin niin jehovantodistajamaista. Ymmärrän hänen pelkonsa puhua 51-vuotiaan isoisän kanssa, joka on vuokraamassa lapsenlapselleen Maija Poppasen ja jonka ainoa synti sitä seurakuntaa vastaan - jossa hän vierailee harvemmin kuin minä eturauhastutkimuksessa – oli vastaanottaa Jeesus pomokseen, brooklyniläisen kirjakerhon asemesta.

WAUTSI. No joka tapauksessa minulla on ’ei karttamista’-sääntö. Ne jotka rikkovat tuota sääntöä nolataan julkisesti ja se sama koskee heidän edustamaansa uskontoa. Saatan lähettää hänelle sievän ‘Ei minua tarvitse karttaa vain siksi, että rakastan Jeesusta’-kortin. Kun hän sitten menee seuraavan kerran kokoukseen, joskus vuoden 2008 puolella, niin hän voi näyttää sitä korttia kaikille nk. ystävilleen. Jessus.

Jeff

http://www.jehovahs-witness.com/6/123691/1.ashx

Kokemus on vuodelta 2006, linkki ei enää toimi.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:rautatieaseman kaupan edessä seisoi tänään
3 jehovan todistajaa,

heillä oli vartiotorneja esillä käsissään silleen
limittäin pitkin käsivartta ylöspäin,

he seisoivat kuin patsaat puhumatta ja liikkumatta,

minusta sellainen antaa oudon vaikutelman
maailmallisille ihmisille,

muut uskovaiset siellä sentään eloisasti tulevat
ja työntävät puoliväkisin lappuja kouraan,

ja siinä on sentään jotain eloa

Kaupan edessä tai vähän matkan päässä liukuportaiden juuressa. Tuolla kenttätyylillä pääsee sinänsä helpolla. Ei tarvitse mennä ihmisten oville.

Aika haudanvakavalla meiningillä tuntuvat olevan asialla. Turhat uteliaat saa ainakin pidettyä poissa.