Veljesseura.org

Tää on hauska Topici.
Minun on nyt tunnustettava että kävin perjantaina konventissa. Vein siskolleni kuvia meidän risteilystä minkä teimme muutama viikko sitten.Jäin istumaan siskojeni ja serkkujeni viereen pariksi tunniksi ja juttelimme kova äänisesti ja naureskelimme siellä.Eli sitä samaa mitä vielä aikanaa harrastin kavereideni kanssa konventeissa.Yritin siinä kuunnella kun haaratoimistokomiteasta Veli Ropponen sitten lässytti jotain lavalla.En ymmärtänyt puheesta juuri mitään,siinä ei ollut päätä eikä häntää ja ne raamatunkohdat ei kyllä mun mielestä sopinut mitenkään aiheeseen ,sitten kysyin pikkuserkultani että mitä tää puhe tarkoittaa?
*Ai mikä puhe*? pikkuserkku kysyi. tuo puhe mikä juuri on käynnissä,kysyin uudelleen. siihen sitten pikkuserkkuni tokaisi , * En mä oo kuunnellu sitä yhtään*!!!!!!!!!
Lähdin sitten sieltä viettää juhannusta mutta jotenki oli Absurdi olo kokoajan siitä.
Että näin kesällä 2008

Pehmoluopio kirjoitti:
Suomalaisjeput olivat melkoisen kansallismielisiä Wenäjällä. Arvostelivat kovaan ääneen kaikkea mahdollista ja nyrpistelivät neniään.

Kyllä. Monet suomalaiset (minä mukaan lukien ) käyttäytyivät Pietarin (-92) konventissa juuri niin kuin suomalaiset käyttäytyvät yleensäkin venäjällä. En ole varma kävikö moni huorissa, mutta muuten ihan perus vodkaturismia ja "yks suomalainen vastaa kymmentä ryssää" -meininkiä. Jutut oli varsin lennokkaita.

Vaan aika hupaisia oli veli amerikkalaisetkin. Olin jossain jenkkien järjestämissä juhlissa yhtenä iltana, olikohan Olympia -hotelli vai mikä se oli. Olivat varanneet kokonaisen ravintolan juhlillensa. Hauskaa oli kun rupes juttelemaan kenen tahansa kanssa, niin heti ekana kerrottiin montako sataa nautaeläintä elelee kotipuolessa Teksasissa ranchilla jne... Ehkä se on amerikkalainen tyyli, köyhästä suomalaisjuntista se vaikutti leuhkimiselta.

Yks yksityiskohta mikä amerikkalaisten jutuista jäi mieleen, oli se, kun yks vanhempi pariskunta kehui aivan hillittömästi suomalaisia naisia. He olivat tulleet Pietariin Helsingin kautta, eivätkä kuulemma olleet nähneet missään niin kauniita naisia kuin Helsinki-Vantaan lentokenttävirkailijat

Ulkomaiset konventtivieraat juhlivat yleisestikin hotelleissaan aika railakkaasti, eikä köyhiä venäläisiä viitsinyt kukaan pyytää mukaan. Toiset sitten leikkivät Euroopan omistajaa antamalla konventissa sadan markan seteleitä puutteessa olevan näköisille venäläisille (eikä tirskuta siellä takarivissä!). Tämäkin lienee ollut siihen aikaan varsin normaali suomi-turistin tapa toimia.

Konventit olivat kyllä kuivimpia päiviä ikinä. Skidinä kuin joutui vielä istumaan äidin vieressä tuli piirreltyä vihkoon kaikenlaisia kuvia ja lähinnä oltua omissa ajatuksissa. Myöhemmin kun pääsi istumaan kavereiden kanssa aika meni lähinnä niitä näitä jutellessa, hauskoja juttuja keksiessä ja kaikenlaisia pelejä pelatessa. Stadin konventissa lähdettiin mäkkiin syömään aina reilusti ennen väiajan alkua, jotta aamupäivän ohjelma jäi lyhyemmäksi kuin sen oli tarkoitus olla. Viimeiset pari vuotta kun kävin vielä kesän konventissa lähdin aina kesken päivää pois. Mm. himaan grillaamaan.

wolframium kirjoitti: Olin reissussa Kristina Cruisesin paatilla (jossa myös yövyttiin), joka taisi olla melkoista luksusta verrattuna hotellissa yöpymiseen. Siihen aikaan reissu oli varsin "eksoottinen"; pönötettiin valokuvissa koppalakkisten miliisien kanssa ja ihmeteltiin, kun Iso-J oli siunannut kommareita amerikkalaisella kirjapainofirmalla

Ollaan oltu näköjään samalla paatilla.

Pietarissa oli tappavan kuuma ja aika mateli hotellille pääsyä odotellessa. Stadionin nurmikolle oli kirjoitettu englanniksi "valon kantajat", joka toi ekasta silmäyksestä asti mieleen kaljan. Minulla oli eväänä hapankorppua ja suolalihaa, joten vesipullo tyhjeni ihan liian aikaisin ja siksipä aika iso osa ajasta meni tuijotellessa sitä light beer-mainosta suu kuivana.

Yleensä konventeissa oli kyllä kivaa kun tapasi kavereita, mutta ohjelmajaksot olivat ehdottomasti liian pitkät. Ei niitä kukaan oikeasti jaksanut kuunnella.

rippeli kirjoitti:nurmikolle oli kirjoitettu englanniksi "valon kantajat", joka toi ekasta silmäyksestä asti mieleen kaljan. Minulla oli eväänä hapankorppua ja suolalihaa, joten vesipullo tyhjeni ihan liian aikaisin ja siksipä aika iso osa ajasta meni tuijotellessa sitä light beer-mainosta suu kuivana.

Niin minullakin!
Erityisen tylsiä olivat näytelmät, koska vuorosanat tulivat nauhalta ja näyttelemisen taso oli luokkaa koulun joulujuhla. Joitain vanhatestamentillisia hahmoja siellä oli pahvikruunu päässä ja tekoparta naamassa, jepuilla kun ei ole kruunua eikä partaa.

Suuri osa "wenäläisistä" olikin Moldawiasta, Euroopan vihoviimeisimmästä kurjalasta. Moldawialaiset tarjosivat minulle räjäytyskalaa. Minä otin heistä valokuvan ja lähetin saamaani osoitteeseen. Jälkikäteen en kuullut heistä mitään. Osa wenäläisnuorista kahlasi Finskij zalivissa.

Suomalaiset jeput eivät tykänneet wenäläisestä ruoasta, joka oli saastunutta tai muuten huonolaatuista. Minä söin hyvällä halulla. Oikeasti wenäläinen ruoka maistui paremmalta kuin suomalaisjeppujen vähättelevä asenne. Syön yhäti wenäläistä ruokaa.
Kun ortodoksikiihkoilijat syyttelivät, että ulkomaalaiset jeput söivät wenäläisten lasten ruoan, niin syy oli kyllä yksinomaan minun.

Idealistina olin varannut yhteismajoituksen "C-majoitus" wenäläisten kanssa -mikä kelpaa wenäläiselle, kelpaa minulle, mutta minut junailtiin B-majoitukseen Orbitaan.

Konventtiohjelman jälles olin katutyössä jakamassa lappuja. Suureksi yllätyksekseni suuri osa ihmisistä sanoi "Ne zitali". Suuri osa seurakunnan Wenäjälle varatuista traktaateista tulikin takaisin, tosin minä sain ne menemään kaikki.

Pehmoluopio kirjoitti:
Suuri osa "wenäläisistä" olikin Moldawiasta, Euroopan vihoviimeisimmästä kurjalasta. Moldawialaiset tarjosivat minulle räjäytyskalaa. Minä otin heistä valokuvan ja lähetin saamaani osoitteeseen.

Minäkin näin pari Moldovan poitsua, joiden puheesta joku väitti ymmärtäneensä, että olivat viikossa kävelleet sieltä melkein Mustanmeren rannalta Pietariin

Aika poikia, jos vertaa vaikka Mooseksen 40 vuodessa etenemään matkaan.

Kyllä ne konventit oli aika raskaita. Pentuna ei tajunnu mitään ja myöhemmin kun tajusi, niin vaikeammiksi muuttui. Siksi varmaan tuli mentyä aina "yleisönpalveluun", että oli jotain tekemistä ohjelmien aikana. Kerran tuli pestyä vessoja =) Keittiö oli ihan jees, sai jutella ihan rauhassa kavereiden kanssa, siellä kun porukka puhui muutenkin enemmän kuin kuunteli. Helpointa oli kun tuli isäksi. Vaikka vauva nukkui, oli helppoa lähteä työntelee vaunuja. Olihan meitä siellä ulkona aina muutama =) Ohjelma on varmaan samaa tuubaa kuin ennenkin. Se harmagee on varmaan taas tänäkin vuonna aivan yhtä lähellä kuin silloin lapsena.

Guest kirjoitti:Jos joku teistä tylsistyi konventtipuheiden aikana, miten kestitte sen?

Mietin, haaveilin ja suunnittelin kaikkea mielenkiintoista. Hyvä mielikuvitus ja keskittymiskyky nääs. Oli aina mukavan ilahduttavaa, kun sai liikahtaa esim. laulun ajaksi. Vetreytin paikkoja myös kurottamalla onkimaan Trip-mehun käsilaukusta.

Jakke kirjoitti:

Pehmoluopio kirjoitti:Suomalaisjeput olivat melkoisen kansallismielisiä Wenäjällä. Arvostelivat kovaan ääneen kaikkea mahdollista ja nyrpistelivät neniään.

Kyllä. Monet suomalaiset (minä mukaan lukien ) käyttäytyivät Pietarin (-92) konventissa juuri niin kuin suomalaiset käyttäytyvät yleensäkin venäjällä. En ole varma kävikö moni huorissa, mutta muuten ihan perus vodkaturismia ja "yks suomalainen vastaa kymmentä ryssää" -meininkiä. Jutut oli varsin lennokkaita.

Varmaan aika moni tämän palstan lukijoista oli Pietarissa 1992 (tunnustakaa vain). Muistan, kuinka jotkut suomalaiset antoivat ruokaa eteenpäin annettavaksi, ja miten kovaäänisesti suomea puhuttiin Nevskillä.

Jälkeenpäin hieman hävettää.

Piirikonventeissa oli monenlaista vapaaehtoista palvelusta ja se sai vaihtelua konventtipäiviin.

Itse tykkäsin kuunnella konventtipuheet mieluiten jälkikäteen CD:ltä kuin kuumassa konventissa. Tosin parhaat puhujat kun tuli vuoroon niin ne tuli kyllä kuunneltua. Ja nämä eivät olleet tavallisesti Betel-saarnaajia.

Guest kirjoitti:Nyt kun taas kesän konventit ovat meneillään, ajattelin kirjoittaa konventtien herättämistä ajatuksista.

Olin kiltti poika, ensimmäisestä viimeiseen konventtiin saakka. Istuin siis kaikki ohjelmat kuin tatti, ensin vanhempieni kanssa, sitten yksin, sitten perheeni kanssa. Teininä konventtien kohokohtana olivat nuoret sisaret, mutta tämäkin harraste rajoittui väliaikoihin ja iltoihin, erityisesti Lintsillä käyntiin. Ei tullut edes mieleen harrastaa ohjelmien väliin jättämistä, puhumattakaan dokaamisesta konventtien yhteydessä.

Ilmankos olen ryhtynyt tosi tuhmaksi heti Jiiteet jätettyäni...

Vaikeinta on tietenkin se että alkaa nukuttamaan, aivot kun on laitettu lepotilaan muutenkin.
Rankkaa on kaiken kaikkiaan.

Paikallaan ollessaan kun ei voi oikein liikkua eikä nukkua, eikä ympärillä tapahdu oikein mitään mielenkiintoista, on ihmisellä seuraavat vaihtoehdot:

1) Voi puuhailla kaikenlaista esim. mielessään. Miettiä mitä tekisi ensi syksynä. Siteerattujen raamatunpaikkojen selaaminen vieraskielisestä raamatusta saattaa pitää mieltä virkeänä. Samat raamatunpaikat tosin toistuvat jatkuvasti, joten tästäkin menee nopeasti mielenkiinto. Kieltä voi tietty vaihtaa: siirryin englanninkielisestä raamatusta ranskankieliseen pitääkseni mieltä virkeänä.

2) Voi vaipua eräänlaiseen transsiin, aivot laitetaan säästöliekille. Tällaista tapahtuu esim. pitkillä bussi- tai lentomatkoilla. Afrikassa olen nähnyt kun ihmiset vaipuvat tällaiseen lepotilaan odottaessaan bussia. Kun ei tiedä tuleeko bussi tunnin vai kolmen tunnin kuluttua, eikä voi tehdä muuta kuin odottaa kuumuudessa paikallaan. Mielenkiintoista olisi tietää mitä aivoille tapahtuu, kun tällaiseen transsiin vaipuu konventissa, jossa aivoihin välittyy konventin ohjelma, vaikka sitä ei tiedostakaan.

3) Nykyään konventeissa on varmasti helpompaa kun olemassa kännykät joissa on nettiyhteys. Voi vaikka selata veljesseuran foorumia!

Torninvartija kirjoitti: 3) Nykyään konventeissa on varmasti helpompaa kun olemassa kännykät joissa on nettiyhteys. Voi vaikka selata veljesseuran foorumia!

Tosta tulikin mieleen, että kyllähän noissa viimesissä konventeissani kännykkä oli kovassa käytössä. Enkä ollu ainoo: muutamana viime vuonnahan kokouksissa konvettia koskevissa ilmotuksissa on sanottu että nuoriso räplää kännyköitänsä paljon konventin aikana ja ne pitäis sulkee kokonaan ja kuunnella ohjelmaa ja vanhempien pitäis valvoo ja sönkötisönköti. Viime vuoden piirikonventista muistan kun kaverilla menikin ohjelma-aika mukavasti galleriassa. Mun puhelimella ei nettiin päässy, joten piti tyytyä tekstailuun=/