Veljesseura.org

Witless kirjoitti:Mutta kun on hyväksynyt sen tosiasian että itse yhtenä kauniina päivänä kuolee ja jatkosta ei tiedä, helpottaa kummasti.

Luulen että tässä yhdet onnen avaimet. Kun ymmärtää oman pienuutensa univerzuumissa ja hyväksyy että "minä kun lähden, niin lähden pois, kuin elänytkään en koskaan ois" (J. Leskinen), niin ei ole tarvetta etsiä vastauksia joita ei ole.

Teologeista mm. Albert Schweitzer, tämä Lambarenen kuuluisa viidakkolääkäri, oli tulkinnassaan sillä kannala, että Jeesus erehtyi. Tämä tulkinta sittemmin hylättiin, mutta nykytutkijoitten mielenkiinto on jälleen kääntynyt Shweitzerinkin puoleen.

Lopun tulosta mummoni, joka tunnetusti viisaita haasteli, tuumi: "Tullooha se oottamattakii" -ja oikeassa oli. Kaiketi on niin, että hyödyllisempää on elää tässä päivässa antaen huomisen pitää huolta itsestään tässä suhteessa.

Witless kirjoitti:Mutta kun on hyväksynyt sen tosiasian että itse yhtenä kauniina päivänä kuolee ja jatkosta ei tiedä, helpottaa kummasti.

Heti rakkaan faijani kuoleman jälkeen mä ryhdyin heikkoina hetkinä funtsimaan, että millä realistisella perusteella odottaisin kuolematonta elämää, koska ihmiset ovat kuolleet jo ennen Raamatun kuvailemaa aikaa aivan samalla tavalla kuin sen jälkeenkin. Nyt pidän täysin absurdina ajatusta, että jumala olisi 1800-luvulla jälleen kerran puuttunut asioihin ja käyttänyt välikappaleena uskontoon hurahtanutta vaatekauppiaan poikaa, joka luuli itsestään aivan liikoja ja oli lisäksi epärehellinen sekä tarkoitushakuinen. Seuraava pomo keskittyi uskonnollisen liikkeen johtamisen ohella viinaan ja rakastajattariin sekä erimielisten mollaamiseen. Sen jälkeen tuo jehovan voidelluksi profeetaksi itsensä akkreditoinut liike onkin keskittynyt lähinnä oppimuutoksiin ja menneisyytensä desinfiointiin.

Kun olen itselleni asian noin selvittänyt, niin kuolen ziljoona kertaa mieluummin - kun sen aika tulee - kuin edes haaveilisin elämästä tuollaisen hallinnon alaisessa helvetissä.

Markku Meilo kirjoitti:Kun olen itselleni asian noin selvittänyt, niin kuolen ziljoona kertaa mieluummin - kun sen aika tulee - kuin edes haaveilisin elämästä tuollaisen hallinnon alaisessa helvetissä.

Sama täällä. Aika härskihän tuo koko ikuisen elämän lupaus on, kun tietää perusteet. Ihmeen kauan elämän realiteettien tajuaminen silti kestää kun noita satuja on tarpeeksi hyvin omaksunut, ihmeellinen on meidän apinoiden pääkoppa.

Witless kirjoitti:Sama täällä. Aika härskihän tuo koko ikuisen elämän lupaus on, kun tietää perusteet. Ihmeen kauan elämän realiteettien tajuaminen silti kestää kun noita satuja on tarpeeksi hyvin omaksunut, ihmeellinen on meidän apinoiden pääkoppa.

Eräs tähän liittyvä hieno piirre meidän apinoiden pääkopassa on, eli kuolema tulee iän myötä luonnollisemmaksi. Kuolemisen luonnollisuuden kanssa tulee vuosien myötä aina enemmän sinuiksi, vaikka vanhenisi ilman varsinaisia vakavia sairauksiakin.

Mutta hei... jos nyt oletettais, että ikuinen elämä olisi mahdollinen ja JT-ennustus toteutuisikin, niin oikeasti.... oisko se siistiä?
Lapsia ei enää syntyisi.. (mikä on suloisempaa kuin vastasyntynyt vauva?) kaikki olisivat saman ikäisiä, aina vaan samat naamat...
Surua ja parkua eikä kipua olisi... toisinsanoen elämä olisi aika tylsää. Olisi vain kesto-onnellisia ihmisiä jotka eivät tunne mitään muita inhimillisiä tunteita kuin vain onnea ja auvoa.

Tulee vähän mieleen elokuva Equilibrium (suom. Cubic), jossa on tulevaisuuden yhteiskunta missä kaikki tunteet neutralisoidaan lääkkeellä... ihmiset ovat vain harmaata massaa ja työtä suorittavia koneita.

Jos ihan oikeasti asiaa miettii, niin loppujen lopuksi... minäkin tyydyn tähän tämän maallisen vaellukseni tuomaan vuoristorataan. Suren suruni ja iloitsen iloni nyt. Elän ikuisesti lapsiini siirtämässäni DNA:ssa ja kuolen toivottavasti onnellisena omien läheisteni ympäröimänä.

Todella hyviä pointteja tullut teiltä kaikilta. Tullut taas paljon uutta ajateltavaa

Siirtykää nyt apinat tuonne alas ilotalo osioon. Siellä on synttärit.

matti kirjoitti:Siirtykää nyt apinat tuonne alas ilotalo osioon. Siellä on synttärit.

Oliko siellä paljonkin porukkaa?

Markku Meilo kirjoitti:

matti kirjoitti:Siirtykää nyt apinat tuonne alas ilotalo osioon. Siellä on synttärit.

Oliko siellä paljonkin porukkaa?

Tulee ehkä illemmaksi lisää. Tuntuu vaan niin tylsältä pohtia tää maailmanloppu, sitä on jo pohdittu pari tuhatta vuotta, varsinkin kun jotain mennyt pieleen ja sitähän se on mennyt monesti.

matti kirjoitti:Tuntuu vaan niin tylsältä pohtia tää maailmanloppu, sitä on jo pohdittu pari tuhatta vuotta, varsinkin kun jotain mennyt pieleen ja sitähän se on mennyt monesti.

Mullakin on aina silloin tylsää jos joku ei ajattele haluamallani tavalla, eriävät mielipiteet olisi ehdottomasti kiellettävä myös Vartiotorniseuran ulkopuolella.

Join vain mehua siellä synttärillä mut silti luen joskus VTseura ja toisinaan JTseuraa väillä jopa Höpöhöpö, onko niissä jotain eroa?

matti kirjoitti:Join vain mehua siellä synttärillä mut silti luen joskus VTseura ja toisinaan JTseuraa väillä jopa Höpöhöpö, onko niissä jotain eroa?

Jos mainoksiin uskoo, niin on eroa. Mainoksen mukaan vesissäkin on eroja.

Vaan eiköhän tämä sivupolku jo riitä.

Markku Meilo kirjoitti: Nyt pidän täysin absurdina ajatusta, että jumala olisi 1800-luvulla jälleen kerran puuttunut asioihin ja käyttänyt välikappaleena uskontoon hurahtanutta vaatekauppiaan poikaa, joka luuli itsestään aivan liikoja ja oli lisäksi epärehellinen sekä tarkoitushakuinen. Seuraava pomo keskittyi uskonnollisen liikkeen johtamisen ohella viinaan ja rakastajattariin sekä erimielisten mollaamiseen. Sen jälkeen tuo jehovan voidelluksi profeetaksi itsensä akkreditoinut liike onkin keskittynyt lähinnä oppimuutoksiin ja menneisyytensä desinfiointiin.

Jouduin selittämään tätä tänään yhdelle ihmiselle livenä. Hänen kommentit siitä, että miten joku tyyppi 1800-luvulla olis mukamaste ollut Jumalan välikappale pani miettimään, että kuinkahan monet Jehovan todistajat todella ajattelevat tuota pointtia.

Sitten kun selitin, miten Jehovan todistajuus laajeni Suomen eri osiin, mietin että mikä on saanut ihmiset tekemään noinkin voimakkaita muutoksia elämässä johonkin amerikkalaiseen systeemiin uskomiseen. Mutta nyt olisi todella mielenkiintoista jututtaa esimerkiksi E.Östermania, että minkälaiset seikat vetosivat vaikkapa häneen. Jotakin todella voimakasta erilaisuutta nykyajan Jehovan todistajuuteen on kuitenkin täytynyt olla.