Veljesseura.org

Katkeruus voi olla olemassa vaikka menisi omassa elämässään eteenpäin. Minä olen loppuelämäni joka ikinen päivä katkera jt-uskonnolle, koska se vei niin suuren osan minun elämäni alkuosasta, valheellisin perustein.

Ei tuo katkeruus silti estä minua elämästä nyt. Päinvastoin, ympäröivästä todellisuudesta näkee sellaisia piirteitä joita ei varmasti näkisi jos ei olisi kokenut sitä mitä minä.

Selma kirjoitti: Kun kyse on omista lapsista, on pakko myöntää että pelottaa puhutaanko heidätkin mukaan siihen uskontoon - toistaiseksi onneksi näyttää siltä että kun muistuttaa ettei jehovan todistajat saa viettää joulua niin se onkin yks tyhmimmistä asioista maailmassa Mutta oon alkanut kyllä miettiä pitäisikö lasten vieminen kokouksiin kieltää kokonaan. Varmuuden vuoksi. Mut en tiedä.

Toi oli tosi hyvä pointti. Vastata Jehovan todistajien tapaan vedota lasten tunteisiin. JT:t vetoavat paratiisilla ja leikkimisellä leijonien kanssa, sä voit vedota normaaleilla rehellisillä tavallisilla asioilla

Voin kertoa, että vihasin aikanani lahkoa sydänjuuriani myöten. Tunsin että lahko oli vienyt minulta koko elämän. Olin todella kostonhimoinen. Minua suututtaa vieläkin se mahdollisuus, että poikani saattaa omaksua uskon joka johtaa pelkästään umpikujaan. Minua suututtaa se mitä lahko teki perheenjäsenilleni. Se peitteli raiskaamiset, alaikäisten hyväksikäytön ja perheväkivallan.

Minua kuvottaa kun muistan olleeni moisen lahkon jäsen.

Olen kuitenkin miettinyt asioitten kulkua. Kaikenlaista pahaa tapahtuu ilman lahkoakin.

Miten te muut pois jääneet olette onnistuneet järkeistämään tapahtumien kulun? Mitkä asiat johtuvat väärästä uskonnosta ja mitkä asiat pelkästään huonosta tuurista?

On tietenkin oikein olla huolissaan lapsistaan, mutta annetaan jokaisen ihmisen tehdä omat virheensä tai paremminkin valintansa ja tuetaan heitä niin hyvin kuin osaamme. Minulle pääasia on, että he olisivat onnellisia.

Ole ylpeä kokemuksistasi ja omasta ainutlaatuisuudesta, jotka juuri tekevät sinusta sinut. Emme voi tietää, mitä oikeasti tapatuu niissäkin perheissä, joita saatamme pitää malliperheinä. En ole kyyninen, mutta sen olen oppinut, että missä sinä olet hyvä joku toinen on huono.

Katsomme maailmaa yleensäkin kovin puolueellisin silmin - omillamme. Silloin jää pakostakin huomaamatta se, minkä joku toinen näkee omillaan.

Tietenkin minua auttaa asioissa myös uskoni jumalaan ja se tosiasia, että aikeeni ovat olleet aina vilpittömät kenen suhteen tahansa ja uskon, että jumala auttaa minua rukouksien kautta ja hänen ohjauksessaan elämäni lutviutuu sellaiseksi kuin pitikin ja opin tuntemaan ne henkilöt, jotka pitikin ja tulen läheiseksi niiden kanssa, joiden kanssa minun pitikin tulla. Raamatun mukaankin ystävästä voi tulla veljeäkin läheisempi...Hienointa olisi tietenkin saada läheisin ystävä vaikka lapsestaan tai muusta lähisukulaisestaan, mutta kokemus osoittaa minulle, että sellainen yhtälö on aika epätodennäköinen.

Vastauksena pelkkään ketjun otsikkoon sanoisin, että se tuottaa parhaimmillaan mielikuvitukseen perustuvan toivon siitä, ettei kaikki pääty kuolemaan ja sitä kautta jonkinlaista rauhaa ja levollisuutta ihmiselle.

Pahimmillaan se tuottaa pelkoa, vihaa, katkeruutta, sortoa. Nujertaa ihmisen valtaansa ja tuhoaa tämän oman persoonan.

Uskonto on pirullisin vallankäytön väline, mitä ihmiset ovat keksineet. Ei pelkästään sen takia, että se perustuu aina 100%:sti valheeseen, vaan myös tuottamiensa hedelmien takia.

Jos ihan lyhyesti Rippelille vastaa ja yhdellä sanalla: "multaa", jota ei hyödynnetä. Tämä on ilkeästi sanottu, mutta tässä otsiderin ominaisuudessani voin sanoa taas kerran: ongelma ei ole yksin omaan jehovantodistajuuden. Minulta oma seurakuntani vei lapset. Lähtökohta oli: "zu erst die Arbeit, dann das Spiel" -ensin työ sitten leikki, mutta työ ennen kaikkea, eivätkä päiväni olleet lyhyet.

Jehovantodistajuus ei siis tässä suhteessa ole ainoa, joskin sillä erotuksella, etteivät edelliset saa palkkaa, mutta minä sain: Se tosin oli ihan sama hoidinko virkani tunnollisesti vai en. Hoidin tunnollisesti. Onneksi en enää ole katkera, mutta surullinen olen. Olen sitä mieltä, että on parempi uhrata vaikkapa mulli alttarilla, kuin oma itsensä - kaikesta huolimatta.

Myös se ero on huomattava, että evl-seurakuntalaisilta ei kummoisia edellytetä, mutta meiltä palkkapässeiltä kylläkin. Omat poikani saattavat kuulua kirkkoon, mutta aktiivisia seurakuntalaisia ei heistä saa, mistä yksin seurakuntaa työnantajana on kiittäminen. Samaa toivon lapsillesi pahimmassa tapauksessa.

Pehmoluopio kirjoitti:Koko kristillinen filosofia on myrkyllinen ja harhainen. Ihmiset vain eivät uskalla sanoa, ettei keisarilla ole aatteita. Kun lakkaa uskomasta auktoriteetteihin eli uhkailuun ja kiristykseen, niin koko järjestelmä kaatuu kasaan.
Jehovan todistajat ovat yksi onneton viritelmä rationalisoida ja tuotteistaa ideologia joka ei kerta kaikkiaan voi toimia koska se on jo lähtökohdiltaan valheellinen.

Juuri näin. Jehovan todistajien uskon kaikki keskeiset elementit löytyvät yleisemminkin kristinuskosta. Maailmanlopun odotus, ahdas moraalikäsitys sekä sokea usko Raamattuun ja oman kirkon auktoriteetteihin eivät ole mitenkään Jehovan todistajille erityisiä, vaan ihan kristinuskon peruskamaa. JT:t ovat korkeintaan vääntäneet nupin pykälää enemmän kaakkoon päin.

Arskavain kirjoitti:On tietenkin oikein olla huolissaan lapsistaan, mutta annetaan jokaisen ihmisen tehdä omat virheensä tai paremminkin valintansa ja tuetaan heitä niin hyvin kuin osaamme. Minulle pääasia on, että he olisivat onnellisia.

Onko mielestäsi siis oikein että pieniä lapsia kasvatetaan Jehovan todistajiksi?

Onko mielestäsi siis oikein että pieniä lapsia kasvatetaan Jehovan todistajiksi?

Jokainen vanhempi haluaa kasvattaa lapsiaan, kuten parhaaksi näkee. Eri uskontojen tai aatteen omaavat kasvattavat lapsia milloin mihinkin. Sinuakaan ei jotkut tahot varmasti pidä soveliaana kasvattamaan lapsia. Ongelma tulee jos lapsilla ei ole todellista valinnan vapautta tai heitä painostetaan... vaikka kenellä sellainen valinnanvapaus oikeasti on?

Kuka päättää puolestamme, mihin ja miten lapsia tulee kasvattaa?

Arskavain kirjoitti:

Onko mielestäsi siis oikein että pieniä lapsia kasvatetaan Jehovan todistajiksi?

Jokainen vanhempi haluaa kasvattaa lapsiaan, kuten parhaaksi näkee. Eri uskontojen tai aatteen omaavat kasvattavat lapsia milloin mihinkin. Sinuakaan ei jotkut tahot varmasti pidä soveliaana kasvattamaan lapsia. Ongelma tulee jos lapsilla ei ole todellista valinnan vapautta tai heitä painostetaan... vaikka kenellä sellainen valinnanvapaus oikeasti on?

Kuka päättää puolestamme, mihin ja miten lapsia tulee kasvattaa?

Et nyt varsinaisesti vastannut kysymykseen. Kysyn uuden. Onko sinusta mahdollista että lapselle ei syötetä mitään valmista uskontoa tai aatetta, vaan annetaan hänen muodostaa havainnoistaan maailmankuvansa itse?

Et nyt varsinaisesti vastannut kysymykseen. Kysyn uuden. Onko sinusta mahdollista että lapselle ei syötetä mitään valmista uskontoa tai aatetta, vaan annetaan hänen muodostaa havainnoistaan maailmankuvansa itse?

En antaisi muodostaa maailmankuvansa havannoistaan ihan mistä vaan mutta noista tuulimyllyistä kyllä.

Onko mielestäsi siis oikein että pieniä lapsia kasvatetaan Jehovan todistajiksi?

Vastaan oman mielipiteeni, että vanhemmilla on oikeus kasvattaa alaikäisiä lapsiaan, miksi haluavat, vaikka jehovantodistajiksi. Niin minäkin tein tosin, kasvatin kaikista lapsistani jehovantodistajia ja minut kasvatettiin jehovantodistajaksi. Kenestäkään meistä ei silti ole tullut jehovantodistajaa. Jos olisin vielä mukana, niin kenties tilanne olisi toinen.

Et nyt varsinaisesti vastannut kysymykseen. Kysyn uuden. Onko sinusta mahdollista että lapselle ei syötetä mitään valmista uskontoa tai aatetta, vaan annetaan hänen muodostaa havainnoistaan maailmankuvansa itse?

Ei.

Arskavain kirjoitti:

Onko mielestäsi siis oikein että pieniä lapsia kasvatetaan Jehovan todistajiksi?

Vastaan oman mielipiteeni, että vanhemmilla on oikeus kasvattaa alaikäisiä lapsiaan, miksi haluavat, vaikka jehovantodistajiksi. Niin minäkin tein tosin, kasvatin kaikista lapsistani jehovantodistajia ja minut kasvatettiin jehovantodistajaksi. Kenestäkään meistä ei silti ole tullut jehovantodistajaa. Jos olisin vielä mukana, niin kenties tilanne olisi toinen.

Oikeus on toki kasvattaa vaikkapa Timo T.A. Mikkosen tyyliin. Vanhemmat ovat suhteessaan lapseen täysin ylivoimaisessa asemassa. Mutta onko se mielestäsi oikein?

Et nyt varsinaisesti vastannut kysymykseen. Kysyn uuden. Onko sinusta mahdollista että lapselle ei syötetä mitään valmista uskontoa tai aatetta, vaan annetaan hänen muodostaa havainnoistaan maailmankuvansa itse?

Ei.

Ok, eli lapselle on pakko antaa valmis uskonto tai aate? Oletko oikeasti sitä mieltä? Pahoittelut että haluan vieläkin tarkentaa, mutta vastustan jyrkkiä "elämänviisauksia" joita ei perustella kunnolla. Johtuu lapsuudestani.

Arskavain kirjoitti:On tietenkin oikein olla huolissaan lapsistaan, mutta annetaan jokaisen ihmisen tehdä omat virheensä tai paremminkin valintansa ja tuetaan heitä niin hyvin kuin osaamme. Minulle pääasia on, että he olisivat onnellisia.

Osittain samaa mieltä, mutta kyllä vanhemman osana on myös pitää huolta lapsistaan ja suojella heitä pahoilta ja ikäviltä asioilta elämässään.

Selma kirjoitti:

Arskavain kirjoitti:On tietenkin oikein olla huolissaan lapsistaan, mutta annetaan jokaisen ihmisen tehdä omat virheensä tai paremminkin valintansa ja tuetaan heitä niin hyvin kuin osaamme. Minulle pääasia on, että he olisivat onnellisia.

Osittain samaa mieltä, mutta kyllä vanhemman osana on myös pitää huolta lapsistaan ja suojella heitä pahoilta ja ikäviltä asioilta elämässään.

Nimenomaan. Karrikoidusti - itse suojelisin lapsia rikolliselta toiminnalta ynnä muulta, mutta esimerkiksi jos lapseni kypsässä iässä (ei JT-näkemys, kasteelle kun osaa toistaa raamatunkohtia kastekysymyksissä), vaikkapa 25-vuotiaana tekee jonkin valinnan suhteen todella tietäen mustat puolet asiasta, olisin tukena - en "vastarannan kiiskenä," vaikken asiaa hyväksyisikään.

Jehovan todistajissa jotkut ovat omaksuneet onneksi sen suhtautumiseen lapsiinsa, että pitävät edelleen heihin yhteyttä vaikka nämä olisivat lähteneet Jehovan todistajista mutta uskonto on ikään kuin "kielletty puheenaihe," kuten uskonto ja politiikka ovat monissa ns. työmiesten porukoissa joissa puheenaiheena on raha tai vastakkainen sukupuoli. Tavallaan tätä "modernia suhtautumistapaa" kannatan.

Oikeus on toki kasvattaa vaikkapa Timo T.A. Mikkosen tyyliin. Vanhemmat ovat suhteessaan lapseen täysin ylivoimaisessa asemassa. Mutta onko se mielestäsi oikein?

Kuka meistä voi sanoa, mikä on oikein tai mikä väärin? Jokainen vanhempi kasvattaa lapsiaan parhaaksi katsomallaan tavalla ja rikoksen tapahtuessa, jos siitä jää kiinni, oikeusasteet ratkaisevat yhteiskunnalllisesti, kuka saa rangaistuksen kuka ei.

En lähtisi spekuloimaan millainen "Ainoa Oikea Kasvatustapa" on ja ottamaan niiltä lapset pois, jotka AOK-kaavaan sovellu. Sehän kuulostaa miltei Pohjois-Korealaiselta. Tosin et sanonukkaan, että sellaisilta pitäisi ottaa lapset pois, mutta moraalinen tuominta yhdeltä taholta voisi johtaa sellaisiin vaatimuksiin ja jonkun mielestä sellaisella ei saisi olla lapsia (oma spekulointi).

Maailma nyt sattuu vain olemaan epäoikeudenmukainen paikka. Silläkään en tarkoita silti sitä, että hyväksyn epäoikeudenmukaisuuden, vaan toimin täysin asioissa oman moraalin pohjalta, joka sekin saattaa olla kyseenalainen - ja saadaan kyseenalaistaa.

Osittain samaa mieltä, mutta kyllä vanhemman osana on myös pitää huolta lapsistaan ja suojella heitä pahoilta ja ikäviltä asioilta elämässään.

Jehovan todistajana ollessani ajattelin juuri samoin ja yllätys yllätys; ajattelen edelleen. Jotkut suojelevat lapsiaan jopa luopioilta - minkä minä sille voin?

Ok, eli lapselle on pakko antaa valmis uskonto tai aate? Oletko oikeasti sitä mieltä? Pahoittelut että haluan vieläkin tarkentaa, mutta vastustan jyrkkiä "elämänviisauksia" joita ei perustella kunnolla. Johtuu lapsuudestani.

Ei ole pakko antaa uskontoa tai aatetta, mutta voisiko sekin olla jo sinällään aate tai jopa uskonto, että ei anna mitään uskontoa tai aatetta?

Kuka oikeasti voi väittää, että joku opettaa tai kasvattaa lapsiaan ilman minkäänlaisia vaikutteita mistään?