Veljesseura.org

Tuolla toisella forumilla on jonkin aikaa kirjoitellut jehovantodistajaksi itsensä ilmoittava nimimerkki, jonka anti on Vt-seuran näkemyksiä, eikä muuta. Kun sitten esittää vastaväitteen tai kysyy tarkennusta, niin vastaus on joko lisää Vt-tekstiä tai sitten "pidä sinä mielipiteesi minä pidän omani". Tämä kaikki ei kuitenkaan estä kirjoittajaa esittämästä, että hänen näkemyksensä edustaa Raamatun ainoaa oikeaa selitystä.

Kuten usein todettu, niin jehovantodistajat opetetaan kohtaamaan ainoastaan tietynlainen yleinen kritiikki. Jos jehovantodistajille esitettäisiin kritiikkiä laidasta laitaan, niin jäsenmäärästä katoaisi merkittävä osa, osalle kritiikkiä kun ei ole järjellistä selitystä.

Markku Meilo kirjoitti:Kuten usein todettu, niin jehovantodistajat opetetaan kohtaamaan ainoastaan tietynlainen yleinen kritiikki. Jos jehovantodistajille esitettäisiin kritiikkiä laidasta laitaan, niin jäsenmäärästä katoaisi merkittävä osa, osalle kritiikkiä kun ei ole järjellistä selitystä.

Aivan sama pätee mihin tahansa uskonnolliseen fundamentalismiin, missä erityisesti ihmettelen jumalan pienuutta. Eikö ole niin, että jumalan, olkoonpa vaikka "Hammaskeiju", tulisi olla kyllin vahva puolustamaan itse itseään? Mihin tässä ihmistä tarvitaan! Vaan, mikäli jumalansa on tai osoittautuu ihmistä heikommaksi, silloin toki tulee häntä puolustaa.

Mutta onko tällainen jumala enää kaikkivaltias? Lähinnä epäjumalien joukkoon laskisin, niihin, joista halonhakkaaja katkaisee pölkyn, jonka puuseppä valmistaa loppujen (haloista) joutuessa polttopuiksi -ja siitä riippumatta onko tällainen jumala konkreettinen vai virtuaalinen. -Toki, voinhan perin väärässäkin olla.

Jaakko Ahvenainen kirjoitti: Aivan sama pätee mihin tahansa uskonnolliseen fundamentalismiin, missä erityisesti ihmettelen jumalan pienuutta. Eikö ole niin, että jumalan, olkoonpa vaikka "Hammaskeiju", tulisi olla kyllin vahva puolustamaan itse itseään? Mihin tässä ihmistä tarvitaan! Vaan, mikäli jumalansa on tai osoittautuu ihmistä heikommaksi, silloin toki tulee häntä puolustaa.

Jaakko puki hyvin sanoiksi mitä itsekin ajattelen! Jos jumala on olemassa, ja hänellä on jotain asiaa, niin hän kyllä ilmoittaa sen niin että tyhmempikin ymmärtää. Vielä niin ei ole tapahtunut ihmiskunnan historiassa.

(epäilyttävästi alkaa vaikuttaa offtopicilta tämä...)

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Aivan sama pätee mihin tahansa uskonnolliseen fundamentalismiin, missä erityisesti ihmettelen jumalan pienuutta. Eikö ole niin, että jumalan, olkoonpa vaikka "Hammaskeiju", tulisi olla kyllin vahva puolustamaan itse itseään?

Juu kai se on universaali ilmiö, minä vaan heijastelen kaiken ensin jehovantodistajuuteen. Lainlaatijammekinkin tulivat siihen tulokseen, että pienen ihmisen tunteita on suojeltava, ei jumalia.

Mihin tässä ihmistä tarvitaan! Vaan, mikäli jumalansa on tai osoittautuu ihmistä heikommaksi, silloin toki tulee häntä puolustaa.

Olisko niin, että erityisesti islaminuskoisten jumalaa on tuettava voimakkaammin kuin yleensä on kristillisellä puolella nykyään tapana?

Mutta onko tällainen jumala enää kaikkivaltias?

Tällaiset "pienet" ristiriidat ovat uskontojen arkea, heti tulee mieleen kuinka selitetään, että jumalalla on tuomiovalta, mutta sen estämättä ollaan kyllä herkästi tuomitsemassa eri tavalla ajattelevia.

Monet alku kristityt kieltäytyivät sota palveluksesta ja se teki heistä monesti marttyyrejä, eli veri todistajia.
On toisaalta aika vaikeaa tulkita tuollainen lipuntervehtiminen.
Raamatussa toisaalta on kertomus korneliuksesta ja siitä, että hän oli Jumalaa pelkäävä (proselyytti) pakanuudesta juutalaisuuteen kääntynyt. Myös Jeesus kohtasi kapernaumissa sadanpäämiehen ja sanoi hänelle: Luk 7:9 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka häntä seurasi: "Minä sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa."
Lipun tervehtiminen on sinällään aika neutraali asia. Verrattuna sotapalvelukseen.
JT ovat ottaneet siis minunmielestä liika kirjaimellisesti tervehtimis asian.
Paavali ja pietari opetti alistumaan esivalloille. Room.13:1-4. 1.Piet.2:13.
Mutta toki näistä tulkinnoista on sinällään pitkämatka vielä sotapalvelukseen.
Muistaakseni sotalaitokseen suhtautuminen maallikoiden osalta muuttui kirkossa n300jkr konstantinuksen aikana.

Olen itse käyttänyt suomen viime sotia esimerkkinä, kun on aiheesta puhuttu.
Suomessa on puolustusvoimat ei armeija. Suomi puolustautui viime sodissa ateistista valtiota vastaan joka tahtoi hyökätä heikompansa kimppuun. On silloin suotavaa, että miehet puolustavat perheitään ja laillista yhteiskunta järjestelmää.
Perheen puolustaminen on Lähimmäisen rakkautta, jos ainoa mahdollisuus on tarttua aseisiin, niin se on silloin niin.
Itse uskon, että Herra on armollinen meille ihmisille, vaikka emme osaa aina täyttää tehtäväämme oikein.
Lippu todella viestittää monenlaisista kansallisista tunteista, mutta lippun pyhyys oli ihan toista antiikin aikaisessa ajattelussa (roomalaiset).

Moni entinen JT on kyllä mennyt armeijaan myöhemmin ja ei ole katsonut tätä kysymystä ongelmaksi.
Mutta moni nuori mies on myös välttänyt palveluksen juuri heittäytymällä Jehovalaiseksi tilanteen sitä vaatiessa.
Muihin uskonto kuntiin nähden JT ovat erikoisasemassa lakiin nähden kuten myös ahvenanmaalaisetkin.

Monenlaisia eroja on todellakin ihmisten järjestelmissä, ja sotalaitoitokset ja niiden primäärinen tarkoitus voi olla eri kun meillä suomessa. Kuten esimerkiksi israelin joka aktiivisesti hakee osaa sotaan.
Itse uskon,että suomen talvisota oli juuri sellainen johon kristittykin olisi pystynyt ottamaan osaa.
Mitä ajatuksia muilla on?

Make828 kirjoitti:Suomessa on puolustusvoimat ei armeija.

Mikä merkittävä käytännön ero noilla kahdella sanalla on?

Suomi puolustautui viime sodissa ateistista valtiota vastaan joka tahtoi hyökätä heikompansa kimppuun.

Ja ilmeisesti Suomi myös 'puolustautui' hyökkäämällä rajan yli vahvempansa puolelle?

Make828 kirjoitti:Monet alku kristityt kieltäytyivät sota palveluksesta ja se teki heistä monesti marttyyrejä, eli veri todistajia.
On toisaalta aika vaikeaa tulkita tuollainen lipuntervehtiminen.

a) Missä sanotaan monien alkukristittyjen tulleen teloitetuiksi sotapalveluksesta kieltäytymisen vuoksi?
b) Mitä tekemistä em:lla on lipun kanssa?

Olen itse käyttänyt suomen viime sotia esimerkkinä, kun on aiheesta puhuttu.

Epäilemättä.

jos ainoa mahdollisuus on tarttua aseisiin, niin se on silloin niin.

Havaintoni mukaan tätäkään peliä ei pelata joko-tai-systeemillä, vaan toisaalta-toisaalta-systeemillä.

Itse uskon, että Herra on armollinen meille ihmisille, vaikka emme osaa aina täyttää tehtäväämme oikein.

Sopii uskoa. Se ei kiellettyä ole.

Lippu todella viestittää monenlaisista kansallisista tunteista, mutta lippun pyhyys oli ihan toista antiikin aikaisessa ajattelussa (roomalaiset).

Ja perustelut ovat...

Moni entinen JT on kyllä mennyt armeijaan myöhemmin ja ei ole katsonut tätä kysymystä ongelmaksi.

Ilmeisesti et puhu suomalaisista Jehovan todistajista.

Mutta moni nuori mies on myös välttänyt palveluksen juuri heittäytymällä Jehovalaiseksi tilanteen sitä vaatiessa.

Epäilen kovin.

Monenlaisia eroja on todellakin ihmisten järjestelmissä, ja sotalaitoitokset ja niiden primäärinen tarkoitus voi olla eri kun meillä suomessa. Kuten esimerkiksi israelin joka aktiivisesti hakee osaa sotaan.
Itse uskon,että suomen talvisota oli juuri sellainen johon kristittykin olisi pystynyt ottamaan osaa.
Mitä ajatuksia muilla on?

Miten tämä kaikki liittyy lipun tervehtimiseen ja kansallislauluun?

Noin yleisesti ottaen, kirjoituksessasi ei ole päätä eikä häntää. Yrität puhua lipusta ja sen tervehtimisestä. No, puhutko! Et.
Pikkuruinen opastus: Jehovan todistajat eivät tervehdi Suomen tai muunkaan valtion lippua. He eivät laula kansallislaulua (Paciuksen "Maamme laulu"), eivät liioin lippulaulua - siis: "Siniristi lippumme".

"'puolustautui' hyökkäämällä rajan yli vahvempansa puolelle" Jep. sota on sotaa. puolustussotakin. sitä käydän operatiivisesti, taktisesti ja strategisesti, ja mutenkin, en vain nyt muista sitä vieraskielistä sanaa.

Mutta siis siellä Aunuksen suunnalla oli viisautena hakea helpommin puolustettava rajalinja josta olisi vielä peräytymisen varaakin.

Taasen Karjalan kannaksella ja siitä itään oli viisautena olla suututtamatta naapuria, sillä naapurissa tsaarin joukoissa aikanaan palvellut vanha ja viisas ylipäällikkö lausui ymmärtävänsä että Leningradin tuhoamista ei naapuri antaisi anteeksi.

Vaikka Saksa siihen neuvoi ja olisi tukenut tointa.

Käytännössä se puolustustaistelumaaperäetu olisi todella menetetty, jos ei itään olisi edetty. todellinen merkitys olisi ollut vastaavasti heikompi tilanne ratkaisuvaiheessa, mutta kuinkako paljon, liekö siitä minkäänlaista arviotakaan esitetty.

(Suomessa on puolustusvoimat laissa säädetysti itsepuolustusta varten, tarkemmin ei tässä asiaa muista, nimike mahdollisesti heijastaa tai johtuukin siitä)

Ja mitäs se Suur-Suomi hehkutus meinasikaan. Tuntemattoman Lahtinen oli aikalailla oikeassa henkilökohtaisessa protestissaan astuessaan ns. vanhan rajan yli ja kutsuen jatkoa "ryöstöretkeksi". Kuuntele oheinen linkki, sielusi tyydyttyy.
Miten sitä sitten taakse vedetyillä linjoilla pystyttiin puolustautumaan? Kyl maar on tässäkin maas kaemoissii lpui tervehdity!

Make828 kirjoitti: Itse uskon,että suomen talvisota oli juuri sellainen johon kristittykin olisi pystynyt ottamaan osaa.

Tämähän ei ole uskon asia. Kyseiseen kahakkaan osallistuivat innokkaasti kristityt sekä rajan tältä- että tuoltapuolen. Itse asiassa taitaa olla maailmanhistoria väärällään samantyyppisiä kristityille sopivia sotia.

"Ja mitäs se Suur-Suomi hehkutus meinasikaan." Vastatkoon itse joka uuden asian ottaa esille

"Lahtinen oli aikalailla oikeassa henkilökohtaisessa protestissaan astuessaan ns. vanhan rajan yli ja kutsuen jatkoa "ryöstöretkeksi" Lahtinen oli kirjailijan ensiksi luoma ja elokuvaohjaajan sitten tulkitsema hahmo, ei siis elänyt henkilö. Mielipidehän voidaan sanoa oikeaksikin. Itseasiassa julkaistiin tuonnoittain kirjoitus tutkimuksesta, kieltäydyttiinkö rajaa ylittämästä. Ja jossain määrin näin tapahtui, muistelen kuolemanrangaistuksia määrätyn, mutta toimeenpanon jääneen totetumatta. Yleensäkin Linnan - Laineen tulkinta on, jos ei kaunisteleva, jotenkin mielistelevä.

Mutta mitä ryöstettiin ?

"maailmanhistoria väärällään samantyyppisiä kristityille sopivia sotia." Ikävä kyllä sodissa on usein hyökkäävä syyllinen ja uhrin asemaan joutuva kohde. Semmoisen auttamistahan Raamattu tarkoittaa suositella. En nyt muista mikä kahakka se Raamatussa kuvataan, siitä tuli mieleen pikemminkin Kollaanjoen taistelut talvisodassa kuin Tali-Ihantalan jatkosodassa kuitenkin, niin tässä taistelussa kun se mestari taikka guru, muistaakseni hän ei ollut pappi, piti käsiään kohoasennossa, rukousasenossa, niin tällöin israelilaiset olivatkin aina voiton puolella. Rokan Anttia vastaavaa hahmoa ei taistelun melskeiden kuvauksesta tullut esiin.

Jaakko ahvenelle ei taas kelpaa mikään, mut olipa kumma yritin keskustella ja mitä sain palkaksi...
Hyvä ahven, Puolustusvoimat määrittelvät itsensä sananmukaisesti. Kyse on puolustamisesta. Suomi ei ole koskaan ollut hyökkäävä maa, ei edes jatkosodassa. Toki senkin voi määritellä toisin.
Miten nykyinen lippu poikkeaa antiikin ajan lipusta. Lippujen symboliikka oli ja uskonnolista ja viittasi pyhiin vertaskuviin, kuten roomalaisilla jupiterin salamat. Lippu oli myös hyvin henkilökohtaisempi silloin mitä nyt. Nykyään lippu yhdistetään voimakaasti kansallishenkisiin asetelmiin ja 1800luvulla syntyneeseen kansalliseen identiteetti kysymykseen.
Sana sakramentti tulee etymologisesti lippu valasta, tai sotilasvalasta. Ja sanan kreikankielinen, mutta myös latinaksikin käänetty mysteerio viittaa juuri valan uskonnollisiin menoihin ja lupauksiin. Huom antiikin ajan ihmiset olivat hyvin uskonnollisia.
Muinaisillla israelilaisilla oli myös lippunsa.
Num 2:2 "Israelilaiset leiriytykööt kukin lippunsa luo, perhekuntiensa sotamerkkien kohdalle; he leiriytykööt taammas ilmestysmajan ympärille.
Exo 17:15 Ja Mooses rakensi alttarin ja pani sille nimeksi: "Herra on minun lippuni".
Psa 20:5 (20:6) Suotakoon meidän riemuita sinun voitostasi ja nostaa lippumme Jumalamme nimeen. Täyttäköön Herra kaikki sinun pyyntösi.
Kehoitan sinua lukemaan kirkkohistoriaa. Martinus tourosilainen oli yksi pyhistä joka erosi armeijasta kun hän tuli tuntemaan kristillisen uskon, hän toisn ei kuollut marttyyri kuolemaa, mutta se ei tarkoita, että sellaisia kohtaloita ei olisi ollut.
Esimeriksi Eusebius kertoo kotikaupungistaan yksityiskohtaisen tarinan. Noin vuonna 260 kuollut kesarealainen Marinus-niminen kristitty sotilas oli saamassa ylennyksen, mutta hänet mestattiin hänen uskontoaan koskevan ilmiannon perusteella.Teloituksen syy liittyi Rooman armeijan uskontoon.
Roomalais katolisessa kirkossa ja myös ortodoksisessa kirkossa on edelleen perinteenä, että pappi ei kanna uniformua. eikä edusta muuta kuin kirkkoa.
Mistä muuten tiedät sen, että en tuntisi JT jotka ovat eroamisen jälkeen menny armeijaan? tai mistä tiedät, että jotkut ovat lusmuilleet itsensä sieltä pois tekeytymällä aktiivi seurakuntalaiseksi.
Perustele.
Ei muuten tarvi aina olla niin ylimielinen mua kohtaan...
Ei ole vaikea arvata, että täällä on EX JT, koska suuri osa heistä ei poikkea ollenkaan muista JT, se vaan erottaa ne, että niillä on etu liite ex. Sosiaalinen käytösmalli on täysinsama, ja välinpitämätön ja itseriittoinen on heidän asenne muita kohtaan..
Onneksi sentään tunnen joitain jotka ovat toista maata, ja osaavat jopa rakastaa, ja olla armollisia vaikei ole kaikesta samaa mieltä.
Ihminen vaihtaa vaan aatteensa toiseen.

sinner74 kirjoitti:

Make828 kirjoitti: Itse uskon,että suomen talvisota oli juuri sellainen johon kristittykin olisi pystynyt ottamaan osaa.

Tämähän ei ole uskon asia. Kyseiseen kahakkaan osallistuivat innokkaasti kristityt sekä rajan tältä- että tuoltapuolen. Itse asiassa taitaa olla maailmanhistoria väärällään samantyyppisiä kristityille sopivia sotia.

Olet oikeassa, jos joku asia on oikein ja väärin, sitä ei muuta se mitä mieltä itse on.
Mutta tahdoin vaan mainita, että itse uskon näin, enkä todella ole sotahullu:D heh
On myös totta, että kristillinen usko ei käske tappaa toista kristittyä.
Oletko ajatellut muuten täsät vinkkelistä, että jos ei puolusta itseään ja tietää kuolevansa, niin se olisi rinnastettavissa itsemurhaan ja oman elämän epäkunnioittamiseen.
Itse kunnioitan ihmisiä jotka kuoleman uhalla kieltäytyy tappamasta, mutta se ei tee silti sitä mitättömäksi, että näen asian toisin.
Kansakunta talvisodassa puolustautui oikeudenmukaisesti. Itse uskon näin, ja se ei tarkoita sitä että olisin oikeassa.

Vieras kirjoitti:naapurissa tsaarin joukoissa aikanaan palvellut vanha ja viisas ylipäällikkö lausui ymmärtävänsä että Leningradin tuhoamista ei naapuri antaisi anteeksi.

Hän silti sitä yritti.

"Hän silti sitä yritti."

Mitä todisteita ?

Päinvastaisia todisteita on Suomesta..., no hyvä tavaton, asemasotavaihehan alkoi siitä että suomen armeijan eteneminen pysäytettiin.

Saksasta on Hitlerin lausunto.... suomalaiset eivät suostu omalta suunnaltaan valtaamaan aluetta Leningradin saarrostamiseksi...