Veljesseura.org

"Olkoon Jumala totinen" 1946 s.7,8
Monet vilpittömät ihmiset, jotka uskovat näiden uskonnoitsijoiden edustavan Jumalaa ja puhuvan hänen puolestaan, alkavat ihmetellä, onko totuutta ollenkaan olemassa. ... Mutta kun he kuulevat totuuden puhtaan äänen kaikuvan oikeasta lähteestä, he tuntevat sen ja hyväksyvät ja omaksuvat sen ilomielin, huolimatta maailman uskonnollisesta jaarittelusta.
... suuri totuuden Jumala ... jota kaikki "kristikunnan" kansat väittävät palvovansa, mutta niiden vuosisataiset uskonnolliset erimielisyydet, riidat ja erehdykset ovat tuottaneet häpeää sekä hänelle että kirjoitetulle Sanalle, jonka hän on antanut ihmiskunnalle. ...
Järkevästi päätellen hänen kirjansa, Raamattu, ei voi ... olla sekava eikä miten tahansa tulkittavissa. Sen sekavuus johtuu sen tulkitsijoiksi tekeytyvistä, tämän niin sanotun "kristikunnan" uskonnollisista johtajista, jotka riitelevät keskenään ja usein sangen voimaperäisestikin. Kun siis lukija ryhtyy nyt tutkimaan Raamattua tämä kirja kädessään, häntä ei kehoiteta eikä johdeta tutkimaan Jumalan pyhää sanaa "kristikunnan" hämmentävien, salaperäisten uskonnollisten erehdysten mukaan. Häntä pyydetään tutkimaan sen mukaan, mitä Jumalalla itsellään on sanottavaa omassa sanassaan.
Saavuttaaksemme totuuden meidän on karkoitettava uskonnolliset ennakkoluulot sydämestämme ja mielestämme. Meidän on annettava Jumalan itsensä puhua. Kaikki muut menettelytavat johtavat vain vielä suurempaan sekaannukseen.

Totuus joka johtaa ikuiseen elämään 1968 s.13
Meidän ei tule tutkia vain henkilökohtaisia uskomuksiamme vaan myös sitä, mitä se uskonnollinen järjestö opettaa, jonka yhteydessä saatamme olla. Ovatko sen opetukset täysin sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa vai perustuvatko ne ihmisten perinnäissääntöihin? Jos me rakastamme totuutta, niin tällaisessa tutkimisessa ei ole mitään pelättävää. Meillä kaikillahan pitäisi olla vilpitön halu oppia, mikä Jumalan tahto meidän suhteemme on, ja sitten tehdä se. - Joh.8:32

Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä 1982 s.32
Ei voi olla kahta keskenään ristiriitaista totuutta. Jompikumpi on totta, mutta eivät molemmat. Vilpitön uskominen johonkin ja tuon uskon mukaan toimiminen ei tee uskomusta oikeaksi, jos se todellisuudessa on väärä.
Miten suhtautuisit, jos sinulle esitettäisiin todisteet uskomuksesi virheellisyydestä?
Estäisikö ylpeys tai itsepäisyys sinua myöntämästä, että olet väärällä tiellä?

Vieras kirjoitti:Miten suhtautuisit, jos sinulle esitettäisiin todisteet uskomuksesi virheellisyydestä?
Estäisikö ylpeys tai itsepäisyys sinua myöntämästä, että olet väärällä tiellä?

Vieras, mikä olikaan pointtisi?

almi kirjoitti:

Vieras kirjoitti:Miten suhtautuisit, jos sinulle esitettäisiin todisteet uskomuksesi virheellisyydestä?
Estäisikö ylpeys tai itsepäisyys sinua myöntämästä, että olet väärällä tiellä?

Vieras, mikä olikaan pointtisi?

Tuossahan oli kyseessä vain kirjallisuuslainaus eli Jehovan todistajat odottavat, että heidän esittäessään toiseen uskontoon kuuluvalle hänen uskomuksissaan olevan virheellisyyksiä tämän tulisi ymmärtää vetää johtopäätös ja luopua tuosta harhauskostaan. Sama logiikka ei kuitenkaan Jehovan todistajilla toimi toisinpäin eli jos heille osoittaa virheellisyyden omassa uskomuksessaan, on yleinen vastaus - odotetaan rauhassa, kyllä Jehova tämän aikanaan selvittää.

Minä sanoisin että kaikilla uskovaisilla on tuo saman 'pakkouskon' syndrooma. Päätä ei käännetä vaikka tiiliseinä olisi vastassa. Kyllä se jumala nenusta pipin pois puhaltaa.
Tämä oli tälläinen ateistinen näkökulma.

RaM, ymmärsin kyllä mistä on kysymys. En vaan ymmärrä, miksi noita kirjallisuuslainauksia pitää kirjoitella tänne.

Eiköhän myös ateisteilla ole aika tiukat kannat.

Ai... no minusta nuo lainaukset ovat hyviä. Tämä kyseinen (?) lainaaja on aina tuonut esille mainioita yskityiskohtia lahkon kirjallisuudesta ja nämä ovat ko. aiheen mukaisia.
Tämäkin on erinomainen.

Vilpitön uskominen johonkin ja tuon uskon mukaan toimiminen ei tee uskomusta oikeaksi, jos se todellisuudessa on väärä.

RaM kirjoitti:Vilpitön uskominen johonkin ja tuon uskon mukaan toimiminen ei tee uskomusta oikeaksi, jos se todellisuudessa on väärä.

Aivan helmi!

Ei jumankavitsat, tuo itsestäänselvyys on tullut itsekin tutkittua ja ehkä jopa siihen vastattua...

wolframium kirjoitti:Mikähän muuten olisi ollut lopunaikojen tunnusmerkkien pelotteluarvo ko. raamatunkohtien kirjoittamisen aikoihin, ellei tuollaisia vitsauksia olisi tapahtunut paljon jo silloin? Veikkaanpa, että aika lähellä nollaa. No, hölmöt peljätköön edelleen.

Ihan pikkuruisen verran Raamatun kulttuurihistoriaan ja ko. ajan muihin oloihin perehtyneenä rohkenisin veikata pelotteluarvon olleen varsin huikea. Ajattelehan: Jerusalemin tuho, Juutalaisten karkoittaminen Roomasta, kristittyjen yleiset, joskin paikalliset, vainot. Tämän kaiken lisäksi tapahtuman läheisyyden yleinen odote varsinkin kristittyjen piirissä. Eikä Jehovan silloinen valo edes loistanut täydeltä terältään, olihan se vasta kirkastumassa.

Mutta ilman "vitsauksiakin" pelkkä Kristuksen tulemuksen lähiodote oli äärettömän suuri. Se oli pian, koska tahansa nyt, kuten edelleenkin on varsinkin fundamistillisissa piireissä, joista Jehovan todistajat eivät suinkaan ole ainoat. Ellet usko, rukkaa radiokanavasi vaikkapa Radio Dein taajuudelle ja kuuntele etenkin viikonloppuisin, mikäli korvat kestävät ja luonto periksi antaa. Auts.