Veljesseura.org

Osanottoni! Lemmikin menettäminen on raskasta aina.

M.M

Lämmin osanottoni. Eräs vilpittömin ja pyyteettömin elämänmatkan kumppaneistasi jatkaa muistoissasi.

Todella lämmin osanottoni. Halaukset ja jaksamiset sinne.


Samalla tavalla olin ajatellut, koira on nauttinut niin koiran elämästään, ettei sen tarvitse kärsiä siitä, jos itse ei pysty tekemään päätöstä luopumisesta. Noin pari kuukautta sitten, aivan yllättäen eräänä aamuna se ei päässyt ylös. Käveli kyllä kun nosti ylös mutta omin voimin ei noussut. Tilasin ajan eläinlääkärille viimeistä matkaa varten ja aloitimme surutyön. Lääkäri taas heti sanoi ettei vielä anneta periksi. Koira on vanha mutta sellainen häsäjooseppi. Muuten perusterve. Tutkittiin ja nyt se saa kalaöljypillereitä ja voi hyvin, toistaiseksi. Eli täällä ollaan jatkoajalla, kestääkö viikon, kuukauden vai päästääkö kesään, sitähän ei tiedä mutta nautitaan nyt elonpäivistä mitä vielä on.

Eilen se peuhasi umpihangessa naapurin nuorten koirien kanssa - ja hyvin pärjäsi mukana. Kenraaliharjoitus siis täällä on tehty luopumisprosessissa.

Ja kuten aina niin, ainutlaatuiset muistothan kulkee aina mukana.

Ja kiitos vielä kuulumisista, harkinnassa on se rekisteröityminenkin.

Tässä omaa 5,5kk pentua katselen kun nukkuu jaloissa. Lyhyt on koiran elämä. Hirveä klisee, mutta aika kultaa muistot. Jaksamista.

Kiitos sanoistanne. Kyllä tämä tästä kun vaan keksii jotain tekemistä, siis muuta kuin esimerkiksi jääkaapin oven tai leipälaatikon avaamista, koska silloin jää odottamaan asiaan oleellisesti liittynyttä kynsien lähestyvää rapinaa parketilla. Yksin postilaatikolla käynti oli tänään huomattavasti raskaampaa kuin vielä eilen 'turvamiehen' kanssa, huominen on kuitenkin jo helpompi.

Muista että postilaatikolla tai lenkillä käydessäsi kaikenlainen itsekseen tapahtuva kepin heitteleminen, viheltäminen sekä tyhjän talutushihnan vetäminen saattaa hämmentää satunnaisia ohikulkijoita.

Markku Meilo kirjoitti:Kiitos sanoistanne. Kyllä tämä tästä kun vaan keksii jotain tekemistä, siis muuta kuin esimerkiksi jääkaapin oven tai leipälaatikon avaamista, koska silloin jää odottamaan asiaan oleellisesti liittynyttä kynsien lähestyvää rapinaa parketilla. Yksin postilaatikolla käynti oli tänään huomattavasti raskaampaa kuin vielä eilen 'turvamiehen' kanssa, huominen on kuitenkin jo helpompi.

Osanottoni mustan "luupään" poismenon johdosta. Joskus se suurin rakkaudenosoitus lemmikille on raskain itselle, enää ei häntä kopise pitkin seiniä ja huonekaluja. Vaikka en aina osannut suhtautua yhtä suurella innolla luupään tuttavallisuuteen, niin lämmöllä muistan niitä nauruja, jotka sen touhujen seuraamisesta sain.

Usein eläimen loppu on arvokkaampi kuin ihmisen loppu kaikkine tehohoitoineen.

Mukana ajatuksin kirjoitti:Usein eläimen loppu on arvokkaampi kuin ihmisen loppu kaikkine tehohoitoineen.

Veit jalat suustani, vaikka tämä oli jo toinen koiran lopetuspäätös, niin nimenomaan tämä muutti asennettani tuossa suhteessa. Rakentava kokemus sen suhteen millaisena elämä tulisi nähdä - ajallisesti rajallisena. Emon kanssa jutellessa muistelimme sitä kuinka Francoa pidettiin muutama viikko hengissä lääketieteellisen valiojoukon voimin 1970-luvun puolivälissä.